Suhoi Su-25

maataistelulentokone

Suhoi Su-25 (Nato-raportointinimi Frogfoot) on alun perin neuvostoliittolainen, maavoimien lähi-ilmatukeen tarkoitettu maataistelukone. Ensimmäinen prototyyppi valmistui marraskuussa 1974, tuotanto alkoi kesäkuussa 1979 Tehdas 31:ssa Tbilisissä Gruusiassa. Konetta rakennettiin myöhemmin myös Ulan-Udessa.

Suhoi Su-25K – Nato: ”Frogfoot-A”
Suhoi Su-25TM
Suhoi Su-25TM
Tyyppi Rynnäkkökone
Valmistaja OKB Suhoi
Miehistö 2
Ensilento 1975
Käyttöönottovuosi 1979
Mitat
Pituus 15,28 m
Kärkiväli 14,36 m
Korkeus 4,80 m
Nopeus 975 km/h
Lentomatka 375 km, siirto 1 950 km
Tyhjäpaino 9 500 kg
Voimanlähde
Koneisto 2 × Tumanski R-13-300
Teho 2 × 4 500 kg
Aseistus
Aseistus Yksi kaksiputkinen 30 mm AO-17A-tykki (3 000 laukausta/min) johon 250 ammusta, yli 6 000 kg pommeja ja ohjuksia kymmenessä ripustuspisteessä

Aseistus

muokkaa

Su-25:n aseistuksena on kaksiputkinen 30 millimetrin tykki rungon pohjassa. Koneeseen on mahdollista asentaa rungon alle asekuormaa kahdeksaan ripustimeen yhteensä 4 000 kg. Lisäksi koneessa on puolustautumista varten kaksi ripustinta R-60-, R-60M- tai R-73-ilmataisteluohjuksille.

Yleisimmät aseet ovat 100/250/500 kg pommit, 57/80/130 mm raketit, sekä ilmasta-maahan-ohjukset Kh-66/Kh-23 ”Grom” (Nato-raportointinimi AS-2), Kh-25/Kh-25M (Nato-raportointinimi AS-10), sekä Kh-29 (Nato-raportointinimi AS-14). Koneen maalinosoituslaser mahdollistaa täsmäaseet tai perinteisten aseiden pudottamisen ja ampumisen täsmällisesti hyvässä säässä.

Käyttö

muokkaa
 
Su-25 ilmassa 1989

Suhoi Su-25 -koneita on käytetty sotatoimissa Afganistanin sodassa, Irakin ja Iranin sodassa sekä ensimmäisessä ja toisessa Tšetšenian sodassa. Afganistanin sodassa Suhoi Su-25:llä lennettiin 60 000 lentoa, joilla menetettiin 23 lentokonetta.

Abhasian separatistit käyttivät niitä georgialaisia vastaan 1993 ja Makedonian albaanisissejä vastaan 2001. Georgia ja Venäjä käyttivät niitä molemmat konfliktissa Etelä-Ossetiassa elokuussa 2008.

Georgian ja Israelin yhteistyönä edelleen kehittämä Su-25 oli maan moderneinta sotilaskalustoa vuoden 2008 Etelä-Ossetian konfliktissa. Konetta oli mahdollista käyttää pommitustehtävien lisäksi myös ilmataisteluissa. Venäjän ilmavoimat tuhosi luultavasti suurimman osa Georgian taistelukoneista sekä Tblisissa sijaitsevan lentokonetehtaan. Venäjän menettämistä neljästä koneesta kolme oli Su-25:ita.

Irak vastaanotti heinäkuussa 2014 yhteensä 12 konetta, joista osa tuli Venäjältä ja osa Iranista. Koneita on tarkoitus käyttää maan armeijan lähituessa taistelussa ISIS-ryhmittymää vastaan.[1]

Suhoi Su-25:ia on käytetty vuonna 2014 alkaneessa Venäjän-Ukrainan sodassa. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että 16. heinäkuuta 2014 olisi pudonnut yksi Ukrainan ilmavoimien Suhoi Su-25. Edellinen Suhoi Su-25 oli pudonnut teknisen vian vuoksi 2. heinäkuuta. Ukrainan ilmoituksen mukaan siltä putosi kaksi Suhoi Su-25:ä 5200 metrin korkeudesta 23. heinäkuuta 2014 lähellä Venäjän federaation rajaa. Koneet tulivat maahan Donetskin alueella Dmytrivkan kylän (47.934678°N, 38.935191°E) kohdalla.[2]

Käyttäjiä

muokkaa

Käyttäjämaita ennen ja nykyään:

muokkaa

Versioita

muokkaa
 
  • Su-25 Alkuperäinen tuotantoversio, rynnäkkökone
  • Su-25K Vientiversio, rynnäkkökone
  • Su-25UB Kaksipaikkainen harjoituskone
  • Su-25UBK Vientiversio Su-25UB:stä
  • Su-25UBP Merivoimien versio Su-25UB:stä
  • Su-25UT Aseistamaton harjoituskone, toinen nimitys Su-28
  • Su-25UTG Merivoimien versio Su-UT:sta
  • Su-25BM Maalinosoitus harjoituskone. Kone suunniteltu vetämään perässään harjoitusmaaleja maa- ja merivoimien maasta-ilmaan aseiden koulutuskäyttöön.
  • Su-25T Ehdotettu parannettu panssarintorjunta-versio Su-25UB mallista lisätyllä suojauksella ja sensoreilla mm. TV-näyttö tähtäykseen. Takaistuimen tila käytetty lisätylle tietotekniikalle ja lisäpolttoaineelle. Hylätty liian monimutkaisena SM-version korvatessa sen. Kolme prototyyppiä sekä kahdeksan tuotantokappaletta valmistettu, peruutettu valmistus vuonna 2000.
  • Su-25SM sama kuin alkuperäinen Su-25, mutta lisätty Su-25T versiosta ainoastaan HUD ja uudet ripustimet ja kyky uusille täsmäaseille.
  • Su-25KM ”Scorpion” Georgian ja israelilaisen Elbit Systemin edelleenkehittämä versio, jossa on nykyiaikainen ohjaamovarustus ja Nato-yhteensopivuus
  • Su-28 sama kuin Su-25UT Suhoi rakentama harjoitushävittäjä
  • Su-39 sama kuin Su-25TM, perustuu ehdotettuun Su-25T versioon mutta parannetulla navigointijärjestelmällä, MFCD-paneeleilla sekä uudella tähtäysjärjestelmällä.

Muita lukuja

muokkaa
  • Paino kuormattuna: 17 500 kg
  • Lakikorkeus: 7 000 m (23 000 jalkaa)[3][4]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 867–868. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Gareth Jennings: Iraq receives additional Su-25 jets, purportedly from Iran IHS Jane's Defence Weekly. 1.7.2014. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)}
  2. Katriina Töyrylä: Ukraina syyttää: Sotilaskoneet pudottaneet ohjukset ammuttiin ilmeisesti Venäjältä – video 23.7.2014. Yleisradio, yle.fi.
  3. Bill Sweetman: How An Su-25 Can Shoot Down A Faster, Higher-Flying Aircraft 24.6.2014. Aviation Week. Arkistoitu 8.9.2018. Viitattu 18.9.2018.
  4. Sukhoi Su-25 Frogfoot Military-today. Arkistoitu 22.9.2022. Viitattu 18.9.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.