Vartiosaari

Helsingin 48. kaupunginosa

Vartiosaari (ruots. Vårdö, Vådö) on saari ja kaupunginosa numero 48 kaakkoisessa Helsingissä. Vartiosaari on toisaalta myös osa-alue Laajasalon peruspiirissä.

Vartiosaari
Vårdö
Kaupungin kartta, jossa Vartiosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vartiosaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 48
Pinta-ala 1,01 km² 
Väkiluku 31 (1.1.2005)
Väestötiheys 31 as./km²
Lähialueet Meri-Rastila, Jollas, Yliskylä, Tammisalo, Villinki

Alue ja sijaintiMuokkaa

Vartiosaaren kaupunginosa kuuluu Helsingin itäosien sisäsaaristoon. Alue on sikäli aitoa saaristoa, ettei sinne johda siltaa eikä siellä ole teitä autoille. Kaupunginosa käsittää paitsi itse Vartiosaaren myös sen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat pienemmät saaret. Pohjoispuolella sijaitsevat Tervaluoto (ruots. Tjärholmen) ja Vasikkaluoto (Kalvholmen) sekä eteläpuolella Paloluoto (Brändholmen), Kotiluoto (Hemholmen), Läntinen Villaluoto (Västra Ullholmen), Pohjoinen Villaluoto (Norra Ullholmen) ja Itäinen Villaluoto (Östra Ullholmen).

Vartiosaaren kaupunginosa sijaitsee Tammisalon eteläpuolella, Laajasalon Yliskylän itäpuolella ja Meri-Rastilan länsipuolella. Tammisalosta sen erottaa Jatasalmi, Laajasalosta Reposalmi ja Meri-Rastilasta Ramsinsalmi.

Asutus ja käyttöMuokkaa

 
Vanha puutalo keskellä Vartiosaarta

Vartiosaaressa asuu vuonna 2022 alle kymmenen henkeä.[1] Alueella sijaitsee viitisenkymmentä kesäasuntoa ja huvilaa. Vanhimmat huvilat ovat 1800-luvulta,[2] mutta pääosin huvila-asutus on peräisin 1900-luvun alusta. Saaressa on satakunta palstaviljelmää kaupungilta vuokratulla maalla.

Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % Vartiosaaren 83 hehtaarin pinta-alasta ja myös pääosan ympäröivistä saarista. Saareen ei rakenneta uusia asuntoja.[3]

HistoriaaMuokkaa

Vartiosaaren kaavoitusvaihtoehdot ovat vaihdelleet ja herättäneet keskustelua vuosikymmeniä. Vuodesta 1948 aina 1960-luvun alkuun saakka Vartiosaaressa oli yksityishuviloiden lisäksi Alko-yhtiön henkilökunnan lomakeskus. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaarta esitettiin asuinalueeksi, ja Kansallis-Osake-Pankki osti Alkon alueet sekä yksityishuviloita aikeenaan rakentaa saaresta Tammisalon kaltainen yhteisö. Kaavaehdotukseen kuului myös moottoritie Kruununhaasta Laajasaloon ja Vartiosaaren kautta Vuosaareen. Vuonna 1970 kaupunginhallitus kumosi hankkeet, ja vuosien 1972 ja 1992 yleiskaavoissa Vartiosaari oli virkistysaluetta. Vuonna 1997 saari kuitenkin rajattiin pois saariston osayleiskaavasta, ja vuoden 2002 yleiskaavaluonnoksessa Vartiosaari varattiin taas rakennettavaksi asumiskäyttöön jopa 9 000 asukkaalle, mikä herätti voimakasta vastustusta. Saaren huvilamiljöö inventointiin vuonna 2009 mukaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi osana Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta.[1]

Vuonna 2016 kaupunginvaltuusto hyväksyi niukalla enemmistöllä Vartiosaaren osayleiskaavan 5 000–7 000 asukkaan kerrostaloalueeksi[4], mutta lukuisten valitusten jälkeen Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaavan vuonna 2018. Päätös tuli lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä samana vuonna.[5][6] Alueen poikki suunniteltiin myös kolmea uutta siltaa ja Saaristoratikkaa, raitioyhteyttä Yliskylästä Vuosaareen, mutta myös liikennehankkeet kumoutuivat hallinto-oikeuden päätöksen myötä. Vuonna 2022 Vartiosaari osoitettiin pysyvästi virkistyskäyttöön.[3]

LuontoMuokkaa

 
Näkymä Karpiselälle Vartiosaaren etelärannasta

Vartiosaaren luonto on monipuolinen.[2] Koko Suomen ainoa rantaruttojuuriesiintymä löytyy Vartiosaaren etelärannalta; tämä kasvupaikka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.[7]

LauttaliikenneMuokkaa

 
Vartiosaareen ei johda yhtäkään siltaa, mutta sinne liikennöidään lautoilla. Kuvassa Reposalmen yli kesällä 2020 kulkenut Callboats-katamaraanilautta.

Suomen Saaristokuljetus liikennöi Vartiosaareen vapusta syyskuun puoliväliin saakka. Koulujen kesäloma-aikana Vartiosaareen liikennöidään useampia kertoja päivässä Hakaniemestä, Herttoniemenrannasta, Laajasalosta ja Vuosaaren Aurinkolahdesta. Koulujen kesälomien ulkopuolella saareen liikennöidään perjantaisin, lauantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin. Saaren asukasyhdistyksellä on muutamia omia ja suosittuja veneitä.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Vartiosaaren osayleiskaava / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pdf) hel.fi. 24.1.2022. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 11.3.2022.
  2. a b Koponen, Heidi: Vartiosaaren maisemaselvitys (pdf) hel.fi. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 11.3.2022.
  3. a b Kymäläinen, Simo: Helsinki käänsi kelkkansa lähimetsien rakentamisessa: Vartiosaari säilyy virkistysalueena ja Stansvikin asuntoja harkitaan uudelleen Yle Uutiset. 29.9.2021. Viitattu 4.3.2022.
  4. Salomaa, Marja: Vartiosaaresta tiukka öinen vääntö – täpärä enemmistö Helsingin valtuustosta kannatti saaren rakentamista Helsingin Sanomat. 27.10.2016. Viitattu 9.4.2021.
  5. Salmi, Sara: Suunnitelmat Vartiosaaren rakentamisesta jäihin – "Osoittaa sen, että kaupunkisuunnittelun pitää huomioida tarkemmin viheralueiden ja luonnon merkitys" Yle Uutiset. 8.11.2018. Viitattu 4.3.2022.
  6. Vartiosaaren kaavoitus – ikiliikkujaa keksimässä Vartiosaari-seura ry. Viitattu 8.9.2019.
  7. Ryttäri, Terhi: Rantaruttojuuri. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 204.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vartiosaari.