Avaa päävalikko

Vartiosaari (ruots. Vårdö, Vådö) on saari ja kaupunginosa numero 48 kaakkoisessa Helsingissä. Vartiosaari on toisaalta myös osa-alue Laajasalon peruspiirissä.

Vartiosaari
Vårdö
Kaupungin kartta, jossa Vartiosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vartiosaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 48
Pinta-ala 1,01 km² 
Väkiluku 31 (1.1.2005)
Väestötiheys 31 as./km²
Lähialueet Jollas, Yliskylä, Tammisalo, Meri-Rastila

Kaupunginosan alue ja sijaintiMuokkaa

Vartiosaaren osa-alue kuuluu Helsingin itäosien sisäsaaristoon. Alue on sikäli aitoa saaristoa, ettei sinne johda siltaa eikä siellä ole teitä autoille. Osa-alue käsittää paitsi itse Vartiosaaren myös sen eteläpuolella sijaitsevan Paloluodon (ruots. Brändholmen) sekä pohjoispuolella olevat Tervaluodon (ruots. Tjärholmen) ja Vasikkaluodon (ruots. Kalvholmen) saaret.

Vartiosaaren kaupunginosa sijaitsee Tammisalon eteläpuolella, Laajasalon Yliskylän itäpuolella ja Meri-Rastilan länsipuolella. Tammisalosta sen erottaa Jatasalmi, Laajasalosta Reposalmi ja Meri-Rastilasta Ramsinsalmi.

Asutus ja käyttöMuokkaa

 
Vartiosaarta talvella

Vartiosaaren alueella asuu pysyvästi noin kymmenen ruokakuntaa eli 25–30 henkeä (2006). Työpaikka sieltä löytyy kolmelle (31.12.2003). Alueella sijaitsee viitisenkymmentä kesäasuntoa ja huvilaa. Vanhimmat huvilat ovat 1800-luvulta, mutta pääosin huvila-asutus on peräisin 1900-luvun alusta. Saaressa on satakunta palstaviljelmää kaupungilta vuokratulla maalla. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % Vartiosaaren 83 hehtaarin pinta-alasta ja myös pääosan ympäröivistä saarista.

Lauttaliikenne VartiosaareenMuokkaa

Suomen Saaristokuljetus (aikataulut 2012) liikennöi Vartiosaareen vapusta syyskuun puoliväliin saakka. Koulujen kesäloma-aikana Vartiosaareen liikennöidään useampia kertoja päivässä Hakaniemestä, Herttoniemen rannasta, Laajasalosta ja Vuosaaren Aurinkolahdesta. Koulujen kesälomien ulkopuolella saareen liikennöidään perjantaisin, lauantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin. Saaren asukasyhdistyksellä on muutamia omia ja suosittuja veneitä.

Koko Suomen ainoa rantaruttojuuriesiintymä löytyy Vartiosaaren etelärannalta; tämä kasvupaikka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.[1]

HistoriaaMuokkaa

Vartiosaaren kaavoitusvaihtoehdot ovat vaihdelleet ja herättäneet keskustelua vuosikymmeniä. Vuodesta 1948 aina 1960-luvun alkuun saakka Vartiosaaressa oli yksityishuviloiden lisäksi Alko-yhtiön henkilökunnan lomakeskus. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaarta esitettiin asuinalueeksi, ja Kansallis-Osake-Pankki osti Alkon alueet sekä yksityishuviloita aikeenaan rakentaa saaresta Tammisalon kaltainen yhteisö. Kaavaehdotukseen kuului myös moottoritie Kruununhaasta Laajasaloon ja Vartiosaaren kautta Vuosaareen. Vuonna 1970 kaupunginhallitus kumosi hankkeet, ja vuosien 1972 ja 1992 yleiskaavoissa Vartiosaari oli virkistysaluetta. Vuonna 1997 saari kuitenkin rajattiin pois saariston osayleiskaavasta, ja vuoden 2002 yleiskaavaluonnoksessa Vartiosaari varattiin taas rakennettavaksi asumiskäyttöön jopa 9 000 asukkaalle, mikä herätti voimakasta vastustusta. Saaren huvilamiljöö inventointiin vuonna 2009 mukaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi osana Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta. Vuonna 2016 kaupunginvaltuusto hyväksyi niukalla enemmistöllä Vartiosaaren osayleiskaavan kerrostaloalueeksi, mutta lukuisten valitusten jälkeen Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaavan vuonna 2018. Päätös tuli lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä samana vuonna.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ryttäri, Terhi: Rantaruttojuuri. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 204.
  2. Vartiosaaren kaavoitus – ikiliikkujaa keksimässä Vartiosaari-seura ry. Viitattu 8.9.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vartiosaari.