Avaa päävalikko

Valtioneuvoston tilannekeskus

valtion yksikkö

Valtioneuvoston tilannekeskus (VNTIKE,[1] ruots. statsrådets lägescentral, engl. Government Situation Centre)[2] on Suomen valtion yksikkö, joka vastaa reaaliaikaisesta turvallisuustilannekuvan ylläpitämisestä valtionjohdon ja viranomaisten tarpeisiin yhdistämällä eri lähteistä saatuja tietoja.

Valtioneuvoston tilannekeskus
Perustettu helmikuu 2005
Tehtävä Reaaliaikaisen turvallisuustilannekuvan ylläpitäminen Suomen valtionjohdolle
Toimivalta Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta 300/2017
Ministeriö Valtioneuvoston kanslia
Päämaja Valtioneuvoston linna, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki
Aiheesta muualla
www.vnk.fi

ToimintaMuokkaa

Valtioneuvoston kanslian mukaan valtioneuvoston tilannekeskus ylläpitää strategisena tehtävänään reaaliaikaisista turvallisuustapahtumatiedoista ja eri viranomaisten tiedoista rakennettua tilannekuvaa valtionjohdolle. Tilannekuva kootaan yhdistämällä avoimista lähteistä ja viranomaisilta saatuja tietoja. VNTIKE on myös Suomen kansallinen yhteyspiste muun muassa Euroopan union (EU) kriisikoordinaation ja EU:n, Yhdistyneitten kansakuntien (YK) ja Naton pelastuspalvelualoihin[3] sekä tukee muun muassa Suomeen kohdistuvan informaatiovaikuttamisen vastaista työtä.[4][5] Erityisesti VNTIKE informoi Suomen pääministeriä ja toimii suoraan valtiosihteerin alaisuudessa vaikka se on osa valtioneuvoston kanslian valmiusosastoa hallinnollisesti.[3] Keskus toimii valtioneuvoston linnassa Senaatintorin varrella ja se on miehitetty ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.[5][6]

Tilannekeskus perustettiin helmikuussa 2005 Aasian tsunamin jälkeen pääministeri Matti Vanhasen kaudella, jotta valtionjohto saisi yhteistä ja poikkihallinnollista tietoa Suomeen vaikuttavista tapahtumista, kuten kriiseistä ja uhkista.[3][6][7] Lisäksi sen tuli palvella hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa (utva) ajankohtaisissa ja Suomen kannalta merkittävissä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tai sisäistä turvallisuutta koskevissa asioissa.[3] Keskus toimi kuitenkin pitkään vajaalla teholla presidentti Tarja Halosen vastustuksen johdosta.[8] Vuonna 2011 tilannekeskus laati päivittäin tilannekatsauksia valtionjohdolle Fukushima I -voimalan ydinonnettomuuksista.[3] VNTIKE nousi julkisuuteen, kun sieltä välitettiin virheellistä tietoa Venäjän tekemistä ilmatilaloukkauksista toukokuussa 2014.[6] Vastaavasti valtioneuvoston tilannekeskus joutui selvittämään Ukrainaan matkalla olleen asekuljetuksen takavarikoimisesta noussutta tiedotussotkua vuonna 2014.[9]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Selvitysmies Saarelta esitys valtioneuvoston tilannekuvatoiminnan kehittämiseksi Valtioneuvosto. Viitattu 14.6.2018.
  2. valtioneuvoston tilannekeskus | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista www.tsk.fi. Viitattu 14.6.2018.
  3. a b c d e Eeva Kolttola: Hyvä – paha hallinto: Johtaminen, tilannekuva, tieto ja luottamus turvallisuudessa, s. 43–46. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2012. ISBN 978-951-25-2324-5. Teoksen verkkoversio.
  4. Tilannekeskustoiminta Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 14.6.2018.
  5. a b Nina Järvenkylä: Suomi infovaikuttamisen kohteena: ”Tämä henkilö tai taho pyrki vahingoittamaan Suomea” Iltalehti. 10.06.2018. Viitattu 14.6.2018.
  6. a b c Anna-Liina Kauhanen: Kun pääministerin annettiin pudota kartalta. Helsingin Sanomat, 4.6.2014, s. A 17.
  7. Samuli Kotilainen: Suomeen oma viestiverkko kriisitilanteisiin Ilta-Sanomat. 28.11.2003. Viitattu 14.6.2018.
  8. Olli Ainola: IL-Analyysi: Miksi Suomen tiedustelu repsahti? Halonen ja Tuomioja romuttivat Venäjän sotilasliikenteen vahtimisen Iltalehti. 19.04.2017. Viitattu 14.6.2018.
  9. Valtioneuvosto tiedotussotkusta: Tulli ei antanut lisätietoja aselastista Ilta-Sanomat. 19.7.2014. Viitattu 14.6.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa