Tunturivalkokämmekkä

putkilokasvilaji
(Ohjattu sivulta Valkokämmekkä)

Tunturivalkokämmekkä, aiemmin valkokämmekkä (Pseudorchis straminea, syn. P. albida subsp. straminea, Leucorchis albida subsp. straminea, Leucorchis straminea)[1][2] on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa esiintyvä valkokukkainen kämmekkäkasvi. Suomessa laji on hyvin harvinainen ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.[3] Suomen uhanalaisuusluokituksessa laji on vuonna 2019 arvioitu vaarantuneeksi (VU).[4]

Tunturivalkokämmekkä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Valkokämmekät Pseudorchis
Laji: straminea
Kaksiosainen nimi

Pseudorchis straminea
(Fernald) Soják[1]

Synonyymit
Katso myös

  Tunturivalkokämmekkä Commonsissa

Tunturivalkokämmekkä on aiemmin usein luettu kuuluvaksi samaan lajiin kuin Keski-Euroopassa laajemmin esiintyvä ahovalkokämmekkä (Pseudorchis albida, alalajina P. albida subsp. albida). Tällöin tunturivalkokämmekkä on ollut laajemmin rajatun lajin valkokämmekkä alalajina.[5] Tunturi- ja ahovalkokämmekkää pidetään myös omina lajeinaan.[6]

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Tunturivalkokämmekän maanalainen versojuurimukula on syvään liuskoittunut. Kasvi kasvattaa 10–25 cm korkean varren, jonka alaosassa on 3–6 vastapuikeaa tai suikeaa lehteä. Varren latvassa oleva hiukan toispuolinen kukinto on harsu latvatähkä, jossa on 5–20 vaniljantuoksuista, torvimaista kukkaa. Kukat ovat väriltään kellertävän valkoisia. Yksittäisen kukan huuli on kolmiliuskainen. Näistä keskimmäinen liuska on sivuliuskoja lyhyempi. Kukan kannus on lyhyt. Tunturivalkokämmekkä kukkii heinä-elokuussa.[2][7]

Läheinen ahovalkokämmekkä (Pseudorchis albida, P. albida ssp. albida) on rotevampi kuin tunturivalkokämmekkä ja sen kukat ovat puhtaamman valkoiset ja lehdet kirkkaamman vihreät. Sitä esiintyy niityillä ja laidunmailla, usein myös lähellä merenpinnan tasoa.[5]

Muista Suomessa tavattavista kämmekkälajeista tunturivalkokämmekkää muistuttaa lähinnä pussikämmekkä (Dactylorhiza viridis, Coeloglossum viride), mutta sen kukat ovat vihertäviä tai ruskehtavia ja kukkien huulen keskiliuska on sivuliuskoja pidempi.[7]

Levinneisyys muokkaa

Tunturivalkokämmekkää tavataan Alpeilla, Skandinavian tunturiseuduilla, Kuolan niemimaalla, Islannissa ja Grönlannissa. Laji kasvaa myös parilla alueella Pohjois-Kanadassa.[5] Eräiden arvioiden mukaan Pohjois-Amerikan mantereelle laji on levinnyt ihmisen tuoman rehun mukana Islannista tai Grönlannista jo viikinkiaikana.[8] Suomessa tunturivalkokämmekkää on löydetty vain muutamilta Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Kuusamon tuntureilta. Nykyään laji kasvaa ilmeisesti ainoastaan Utsjoella ja Enontekiöllä Kilpisjärven alueella. Muiden kämmeköiden tapaan tunturivalkokämmekkä saattaa elää vuosikausia maan alla sienirihmojen varassa, joten lajia saattaa yhä esiintyä myös muualla Suomessa vanhoilla kasvupaikoillaan.[7]

Läheinen ahovalkokämmekkä kasvaa paikoitellen Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoseuduilla, Balkanilla sekä Pohjois-Venäjällä Uralille saakka.[5]

Elinympäristö muokkaa

Suomessa tunturivalkokämmekkää tavataan lähinnä tuntureiden alapaljakoilta korkeimmillaan 850 metrissä. Kasvupaikat ovat lettosoilla ja tuoreilla tai kuivilla lapinvuokkokankailla. Laji on kalkinvaatija. Tunturivalkokämmekän uhkatekijöitä Suomessa ovat kasvupaikkojen maaston kuluminen sekä laiton kerääminen.[7]

Lähteet muokkaa

  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Väre, Henry: Valkokämmekkä. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 222.

Viitteet muokkaa

  1. a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 33.)
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 500.
  3. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 22.9.2009.
  4. Suomen Lajitietokeskus: Tunturivalkokämmekkä – Pseudorchis straminea Viitattu 26.3.2021.
  5. a b c d Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.3.2021. (ruotsiksi)
  6. Flora of North America: Pseudorchis albida subsp. straminea (englanniksi) Viitattu 22.9.2009.
  7. a b c d Väre 1997, s. 222.
  8. Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 73.

Aiheesta muualla muokkaa