Uskonnollinen vasemmisto
Uskonnollinen vasemmisto on uskonnollis-yhteiskunnallinen liike, joka syntyi 1800-luvun lopun jälkeisessä Yhdysvallloissa. Uskonnollisella vasemmistolla tarkoitetaan erityisesti vasemmistolaisia kristillisiä ja juutalaisia toimijoita.[1] Uskonnollinen vasemmisto on uskontopohjainen kansanliike, johon kuulutaan järkiperäisen valinnan takia.[2]
Uskonnollisen vasemmiston jäseniksi lasketaan ne toimijat, jotka ovat korostaneet yhteiskuntarakenteiden muuttamista, kaikkien ihmisten tasa-arvoa sekä taloudellis-sosiaalista oikeudenmukaisuutta vasemmistolaisesta näkökulmasta, yksilön hengellisyyden ja tuonpuoleisuuden sijasta.[3]
Uskonnollisen vasemmiston toimijat ovat pyrkineet vaikuttamaan tavoitteisiinsa pääasiassa valtiollisen tai monikansallisen lainsäädännön keinoin.[3]
Yhteiskunnallinen vaikutus
muokkaaYhdysvalloissa vasemmistolaisuuden ja uskonnollisuuden toisiinsa nivoutumisella on pitkät perinteet. Erityisesti poliittisesti osallistuvat vasemmistolainen kristillisyys ja juutalaisuus ovat olleet merkittäviä toimijoita.[1]
Uskonnollisella vasemmistolla on ollut huomattavaa menestystä sekä kansallisen keskustelun reunaehtojen määrittämisessä että arvoasetelmien ja poliittisten hankkeiden siirtämisessä lainsäädäntöön. Myös Yhdysvaltain maallistunut vasemmisto on imenyt huomattavia vaikutteita kirkoista ja synagogista.[1] Voimansa yhdistämällä maallinen ja uskonnollinen vasemmisto ovat saavuttaneet huomattavaa menestystä.[4]
Yhdysvalloissa on aina ollut myös uskonyhteisöjä, jotka eivät ole olleet poliittisesti osallistuvia.[3]
Kannatus
muokkaaPoliittinen rakenne
muokkaaUskonnolliseen vasemmistoon kuuluu sosialisteja tai sosiaalidemokraatteja ja myös uudistusmielisiä porvareita.[3]
Uskonnollinen vasemmisto toimii uskontopohjaisesti ja uskontojenvälisesti, johon kuuluu niin vasemmistolaisiksi kristityiksi kuin juutalaisiksi tunnustautuvia.[2] Uskonnollinen vasemmisto on kansalaisliike ja siihen kuulutaan oman valinnan takia.[2]
Uskonnollinen rakenne
muokkaaUskonnollisen vasemmiston edustajia on kaikissa uskonyhteisöissä. Perinteisesti se on ollut vahvinta pienissä unitaari-universalistikirkoissa ja suurissa, niin sanottua päälinjan protestantismia tunnustavissa kirkkokunnissa. Kaikki päälinjan jäsenet – toisin kuin viralliset kannat ja johtoeliitti – eivät tosin kuulu uskonnolliseen vasemmistoon.[5]
Historia
muokkaaSosiaalisen evankeliumin liike
muokkaaYhdysvaltain protestanttisista kirkoista kumpusi 1900-luvun alussa vasemmistolainen aktivismi, jota on kutsuttu sosiaalisen evankeliumin liikkeeksi. Liike loi perustan paitsi valtiolliselle sosiaalihuollolle, myös finanssilaitosten ja teollisuuden valtiolliselle säätelylle ja ammattiyhdistysliikkeen sekä lasten ja naisten oikeuksien suojelulle.[4]
Maailmansotien välissä
muokkaaUskonnollisen vasemmiston kädenjälki näkyi myös 1930-luvun suureen lamaan vastanneessa valtiollisessa uudistusohjelmassa New Dealissa.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen
muokkaaKansainliitto ja toisen maailmansodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat juontuvat kirkolliseen kampanjointiin ja poliittisen teologian virtauksiin. Mustien kansalaisoikeustaisto 1950- ja 1960-luvuilla oli syvästi uskonnollinen, ennen muuta kirkoista kummunnut yritys tavoitella oikeudenmukaisuutta kaikille etnisille ryhmille.[4]
1960-luvun kulttuurimurros
muokkaaUskonnollisen vasemmiston menestyksen katkaisi 1960-luvulla yhdysvaltalaisessakin vasemmistossa vallalle päässyt uskontokriittinen ja uskontovastainen, sekularistinen asennoituminen ajan haasteisiin. Sekulaari uskonvastaisuus iski kiilan vasemmistoeliitin ja tavallisen kansan, edelleen huomattavan uskonnollisen enemmistön väliin.[4]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Ruotsila, Markku: Uskonnollinen vasemmisto Yhdysvalloissa. Historia, oppi ja politiikka. Tampere: Tampere University Press, 2014. ISBN 978-951-44-9386-7