Uralilainen sanasto

Uralilainen sanasto on fennougristien kantauralin kieleen mallintamaa sanastoa. Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia. Taulukossa olevilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla paitsi, jos muunlainen merkitys on esitetty. On syytä muistaa, että kielisukulaisuuden osoittamiseen ei aina tarvita suomen kieltä, vaan muutkin uralilaisten kielten väliset rinnastukset ovat yhtä päteviä.

Suomen, saamen ja unkarin sanat on annettu niiden nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisina. Muiden sanojen ulkoasua on paikoin yksinkertaistettu, varsinkin obinugrilaisia ja samojedikielten sanoja. Udmurtin, komin, nenetsin ja selkupin sanoissa y merkitsee suppeaa keskivokaalia (IPA: [ɨ]), ö puolisuppeaa, usein labiaalista keskivokaalia (IPA: [ə] tai [ɵ]). Nämä vastaavat perinteisen suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkejä ja .

Mordva-sarakkeessa e = ersä, m = mokša; mansi-sarakkeessa e = etelämansi, p = pohjoismansi.

Samojediin ulottuvaa sanastoa

muokkaa

Perinteisesti on vastineiden löytymistä samojedikielistä pidetty välttämättömänä ehtona sille, että jonkin sanan voisi olettaa palautuvan uralilaiseen kantakieleen. Monia tällaisia sanoja onkin myös lähes kaikissa muissa uralilaisissa kielissä:

suomi saame mordva mari permiläiset kielet ugrilaiset kielet samojedikielet
pohjoissaame udmurtti komi mansi hanti unkari tundranenetsi selkuppi
al(a) vuolli al- ül- ul uv, ul- jal- al- ŋylʔ

‘alas’

yl
askel (e) eśkeľks

(m) aśkəľks

oškəl utśkyl vośkov (p) ūsil āselnam
elä(ä) eall(it) ? eŕa(ms) il(aš) uly(ny) ov(ny), ol(ny) (e) ilt-
(p) jalt-
‘parantua’
él(ni) jīlē
isä eahči (m) oćä
‘isän isoveli’
iza
‘isoveli’
äś
‘äidin isä’
ős
‘esi-isä’
niśśe
jousi juoksa (e) joŋs joŋež (e) jäwt
(p) jōwt
joγəl íj ŋyn ynty
juo(da) juhk(at) jü(aš) juy(ny) ju(ny) ɛj- in(ni) ŋe(r)- ö(r)-
kado(ta) guođđ(et)
‘jättää’
(e) kado(ms)
‘jättää’
koδ(aš)
‘jättää’
kyľy(ny)
‘jäädä’
koľ(ny)
‘jäädä, jättää’
kōľ-
ʹjättää’
kăj-
'jättää'
hagy(ni) hajjō
kaksi (kahte-) guokti (e) kavto

(m) kafta

kok(ət) kyk kyk (e) kiť
(p) kit
kät két śiďe śede
maksa Eteläsaame:
muekse
(e) makso,
(m) maksa
mokš mus mus majət muγəl máj mūd
me mij miń me mi mi min mi mańe
minä mon mon məj, məń mon me äm én mań
niel(lä) njiellat (e) ńiľe(ms)

(m) ńiľə(ms)

nel(am) ńyl(yny) ńylav(ny) ńɛlt- nyel(ni) ńäla(ś)
nimi namma ľem lüm ńim ńim nam nem név ńim'
nuoli njuolla nal nölö ńöl ńöv ńäl nyíl -ńi
(johdin)
(qāsə)ńī
pesä beassi (e) pize

(m) piza

pəžaš puz

'muna'

poz piťì pəl fészek ṕiďe pitə
saarna śorńi
'puhe'
sarnåγmen
'puhua leperrellen'
sarnaś
'vikistä'
silmä čalbmi (e) śeľme

(m) śeľmä

šińča śin śin (e) šäm
(p) sam
sem szem sew saj
sinä don ton təj, təń ton te te te
souta(a) suhkat šu(aš) sy(nny) tow- evez tuak
suoni suodna san šün sön sön (e) tə̄n
(p) tān
tan ín ten
sydän (sydäme-) čađa

‘läpi’

(e) śeďej, śeďeŋ
(m) śeďi
šüm śulem śölöm (e) šäm
(p) sim
səm szív śej
te dij tiń te ti ti ti te
tunte(a) dovdat tod(yny) töd(ny)

'saada tietää'

tud(ni) tumta
tuo duot (e) to-, tu- tu(δo) tu ti tɛmŋ

'tällainen'

tova

'edelleen'

tu-
vesi (vete-) veď wüt vu va wiƭ víz jīʔ üt
viisi (viite-) vihta (e) veťe

(m) veťä

wič viƭ vit (e) ät
(p) at
wet öt köt

ʹkymmenenʹ

väki viehka

'melko'

(e) vij

'voima'

wij

'voima'

(jöz)vi

'jänne lihassa'

(joz)vi

'kahden nivelen väli'

(e) wew
(p) wāγ
wöγ -vel, -val
(sijapääte)
wyk
suomi saame mordva mari udmurtti komi mansi hanti unkari tundranenetsi selkuppi

Ei kuitenkaan aina: monille suomalais-samojedilaisilla sanoille ei tunneta vastineita ugrilaisista tai edes permiläisistä kielistä.

suomi saame mordva mari permiläiset kielet ugrilaiset kielet samojedikielet
pohjoissaame udmurtti komi mansi hanti unkari tundranenetsi selkuppi
sota čuđđe
‘vainolainen’
(e) śud(oms)
‘kirota’
šuδ(em)
‘kirota’
saju°
'sotilas, vihollinen'

Ugrilaiskieliin ulottuvaa sanastoa

muokkaa

Myös mm. näillä sanoilla on laajasti vastineita halki uralilaisen kielikunnan, aina eri ugrilaisiin kieliin saakka, mutta ei kuitenkaan samojedikielissä. Perinteisesti niiden on katsottu periytyvän vain suomalais-ugrilaisesta kantakielestä asti, joskin tämän erillinen olemassaolo on kyseenalaistettu. Monet, mahdollisesti jopa kaikki, voivat siis olla uralilaisesta kantakielestä periytyviä sanoja, jotka ovat vain myöhemmin kadonneet samojedikielistä (vrt. edellinen osio).

suomi saame mordva mari permiläiset kielet ugrilaiset kielet
pohjoissaame udmurtti komi mansi hanti unkari
aja(a) vuoddj(it) ujy(ny)

‘ajaa takaa’

voj(ny)

‘karata’

aj-

‘paeta’

anta(a) vuovd(it)

‘myydä’

(e) ando(ms)

‘syöttää, antaa syötävää’

omδ(aš)

‘olla täynnä’ (utare)

udy(ny)

‘juottaa’

ud(ny)

‘juottaa’

äntes

‘apu’

ad
jalka juolgi (e) jalgo

‘jalkaisin’

jol gyalog

‘jalkaisin’

jää jiegŋa (e) ej

(m) äj, jäj

ij ji ľǟŋ jég
kolme golbma (e) kolmo

(m) kolma

kum(ət) kwiń kujim kōrəm három
kuusi (kuute-) guhta (e) koto

(m) kota

kut kwať kvajt kāt hat
kyynärä gardnjil

'kyynärpää'

(e) keńeŕe

(m) keńəŕ

kəńer gyr(pum)

'kyynär(pää)'

gir(ǯǯa)

'kyynärpää'

konəl(ōwəl) könyök
käsi (käte-) giehta (e) keď,
(m) käď
kit ki ki kǟt köt kéz
neljä njeallje (e) ńiľe

(m) ńiľä

nəl(ət) ńyl ńol ńiľi négy
pihlaja (e) piźol pəzle paleź

‘pihlajanmarja’

pelyś

‘pihlajanmarja’

pićär fagyal
sata čuohti (e) śado

(m) śada

šüδö śu śo sat száz
siili (e) śejeľ

(m) śejəľ

šülə soule sün
sotka čoađgi (e) śulgo

‘sukeltava vesilintu’

šue

‘sorsa’

śuly śuv-čöž

‘jokin sorsalaji’

säľ
talvi dálvi (e) ťeľe

(m) ťala

tele tol töv täl tél
uusi (uute-) ođas od u vyl vyl új
veri varra (e) veŕ

(m) ver

wür vir vir wür wur vér
voi vuoddja (e) oj

(m) vaj

üj vöj vyj woj

'rasva'

vaj
yksi (yhte-) okta (e) vejke, ve

(m) fkä

ik(te) odig öt üχ 1
suomi saame mordva mari udmurtti komi mansi hanti unkari
  1. Unkarin egy ei kuulu tähän yhteyteen.

Lauserinnastuksia

muokkaa

Sanarinnastuksista voidaan koota lauserinnastuksia, jotka kuulostavat samalta useissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Tunnetuin tällaisista lauseista on "Elävä kala ui veden alla".[1]

suomi Elävä kala ui veden alla.
viro Elav kala ujub vee all.
ersä Eŕića kal veď alo uji.
mokša Eŕaj kal veď ala uji.
mari Ilyše kol vüd jymalne ija.
udmurtti Uľep ćorig vu ulyn uja.
unkari Eleven hal úszik a víz alatt.

Lähteet

muokkaa
  1. The Finno-Ugrics: The dying fish swims in water Economist. 24.12.2005. Viitattu 5.1.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa