Ulkomitta
Ulkomitta on mittateoriassa esiintyvä funktio, jonka avulla halutaan luoda mittoja.[1] [2]
Määritelmä
muokkaaOlkoon joukko. Kuvaus on ulkomitta jos ja vain jos se toteuttaa seuraavat kolme ehtoa:
- Tyhjälle joukolle pätee [1]
- Jos , niin [1]
- Jos kaikilla , niin . [1]
Ehtoa (2) kutsutaan yleensä monotonisuudeksi tai kasvavuudeksi ja ehtoa (3) subadditiivisuudeksi. [1]
Joukon mitallisuus
muokkaaJos on ulkomitta :ssä, niin joukkoa kutsutaan -mitalliseksi jos ja vain jos kaikilla pätee
Tätä ehtoa kutsutaan kirjallisuudessa usein Carathéodoryn ehdoksi.
Mitallisuus säilyy komplementoinnissa ja numeroituvissa yhdisteissä. Lisäksi tyhjä joukko on riippumatta ulkomitasta aina mitallinen. Näin ollen itse asiassa mielivaltaisen ulkomitan suhteen mitalliset joukot muodostavat sigma-algebran. Tälle perheelle käytetään joissain lähteissä merkintää
missä X ilmaisee perusjoukon ja joukossa annetun ulkomitan.
Ulkomitan ominaisuuksia
muokkaaJos ovat -mitallisia joukkoja, niin
Jos ovat -mitallisia joukkoja ja , niin
Jos joukot , , ovat -mitallisia ja erillisiä, niin
Viimeisimmästä ominaisuudesta seuraa
Carathéodoryn lause
muokkaaCarathéodoryn lause lause sanoo, että jos on ulkomitta, niin sen rajoittuma -mitallisiin joukkoihin eli funktio on mitta X:ssä.
Erityisiä ulkomittoja
muokkaa- Ulkomittaa sanotaan täydelliseksi jos ja vain jos jokaisen nollamittaisen joukon osajoukko on mitallinen tämän ulkomitan suhteen. Voidaan osoittaa, että jokainen ulkomitta voidaan täydellistää täydelliseksi ulkomitaksi.
- Ulkomitta on säännöllinen jos ja vain jos jokaisella on olemassa -mitallinen joukko s.e. ja . Jos vielä , niin voidaan osoittaa, että säännöllisellä ulkomitalla edellä mainittu mitallisuuskriteeri suppenee muotoon: joukko on -mitallinen jos ja vain jos
.
- Jos on metrinen avaruus, niin joukon X ulkomittaa sanotaan metriseksi jos ja vain jos ehdosta
Tärkeimpiä esimerkkejä säännöllisistä metrisistä ulkomitoista ovat mm. Hausdorffin mitan ja Lebesguen mitan konstruktioissa esiintyvät ulkomitat.
Funktion mitallisuus
muokkaaJos on ulkomitta joukossa X ja , niin funktio on -mitallinen jos ja vain jos avointen joukkojen alkukuvat kuvauksessa f ovat -mitallisia. Toisin sanoen joukot , ja ovat -mitallisia kaikilla avoimilla joukoilla .
Funktion mitallisuus voidaan myös karakterisoida seuraavasti: funktio f on -mitallinen jos ja vain jos joukko
on -mitallinen kaikilla .
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Jalava, Väinö: Moderni analyysi I, s. 44–48. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1976. ISBN 951-720-223-7
- ↑ Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 266. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0