Udden-Wentworth-luokitus
Udden-Wentworth-luokitus on kansainvälinen maaperän kerrostumien tutkimuksessa, sedimentologiassa, käytetty lajitteiden raekokoon perustuva maalajien luokitus. Lajitteiden raekokojen raja-arvojen suhde on aina 1:2. Maa-aines seulotaan seulasarjan avulla ja lasketaan eri kokoisille seuloille jääneen aineksen osuus koko erästä painoprosentteina. Taulukosta voidaan sitten katsoa vallitsevaa lajitetta vastaava nimitys. Taulukossa on myös maa-aineksen raekokoja vastaava kivilaji, joka syntyy maa-aineksen kivettyessä.
| Udden-Wentworth-luokituksen lajiterajat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Lajite | Alalajite | Raekoko (mm) | Murtolukuna (mm) | Φ-yksikkö | Kivityyppi |
| Lohkareet | 256...4096 | –8...–12 | Konglomeraatti/ | ||
| Kivet | 64...256 | –6...–8 | |||
| Sora | Hyvin karkea sora | 32...64 | –5...–6 | ||
| Karkea sora | 16...32 | –4...–5 | |||
| Keskisora | 8...16 | –3...–4 | |||
| Hieno sora | 4...8 | –2...–3 | |||
| Hyvin hieno sora | 2...4 | –1...–2 | |||
| Hiekka | Hyvin karkea hiekka | 1...2 | 0...–1 | Hiekkakivi | |
| Karkea hiekka | 0,5...1 | 1/2...1 | 1...0 | ||
| Keskihiekka | 0,25...0,5 | 1/4...1/2 | 2...1 | ||
| Hieno hiekka | 0,125...0,25 | 1/8...1/4 | 3...2 | ||
| Hyvin hieno hiekka | 0,0625...0,125 | 1/16...1/8 | 4...3 | ||
| Siltti | Karkea siltti | 0,031...0,0625 | 1/32...1/16 | 5...4 | Silttikivi |
| Keskisiltti | 0,0156...0,031 | 1/64...1/32 | 6...5 | ||
| Hieno siltti | 0,0078...0,0156 | 1/128...1/64 | 7...6 | ||
| Hyvin hieno siltti | 0,0039...0,0078 | 1/256...1/128 | 8...7 | ||
| Saves | Karkea saves | 0,00195...0,0039 | 1/512...1/256 | 9...8 | Savikivi |
| Keskisaves | 0,00098...0,00195 | 1/1024...1/512 | 10...9 | ||
| Hieno saves | ...0,00098 | ...1/1024 | ...10 | ||
Oheisen taulukon esittämä maalajitteiden ryhmittely ei ole ainoa mahdollinen. Lajitteiden ryhmittely ja nimitykset vaihtelevat hieman eri lähteissä. Siltti ja saves ovat yhteisnimeltään hienoaines (tai liete englannin mud-sanan mukaan). Joissakin lähteissä käytetään raekokoluokasta 4...64 mm nimitystä karkea sora (engl. pebble).
Φ-yksikkö
muokkaaGeologit suosivat Φ-yksikköä (phi) metrijärjestelmän sijaan, koska se on helppokäyttöisempi raekokojakaumien histogrammeissa ja summakäyrissä logaritmisiin asteikkoihin verrattuna. Se on mittayksikötön suure ja lasketaan yhtälöstä
missä Φ on rakeiden koko Φ-yksikköinä ja
d on rakeiden läpimitta millimetreinä.
Lajittuneisuus
muokkaaMaa-aineksen lajittuneisuuden kuvaamiseen näytteen raekokojen keskihajonnan perusteella käytetään seuraavia sanallisia ilmaisuja:
- alle 0,35 Φ oikein hyvin lajittunut
- 0,35...0,50 Φ hyvin lajittunut
- 0,50...0,71 kohtalaisen hyvin lajittunut
- 0,71...1,0 kohtalaisen lajittunut
- 1,0...2,0 huonosti lajittunut
- 2,0...4,0 hyvin huonosti lajittunut
- yli 4,0 erittäin huonosti lajittunut
Historiaa
muokkaaLuokituksen alkumuodon kehitti yhdysvaltalainen geologi Johan (August) Udden (1859–1932), joka julkaisi luokituksensa vuonna 1898. [Udden, J.A., 1898: Mechanical Composition of Wind Deposits. Augustana Library Publication vol. 1.] [Udden, J.A., 1914: Mechanical Composition of Clastic Sediments. Bulletin of the Geological Society of America, vol. 25 pp. 655–744.]
Luokitusta muunteli ja laajensi yhdysvaltalainen geologi Chester (Keeler) Wentworth (1891–1969), joka kuitenkin säilytti raekokojen raja-arvojen suhteen 1:2. [Wentforth, C.K., 1922: A Scale of Grades and Class Terms for Clastic Sediments. Journal of Geology vol. 30 pp. 377–392.]
Yhdysvaltalainen geologi William Cristian Krumbein (1902–1979) loi luokituksen yhteyteen Φ-yksikön. [Krumbein, W.C., 1934: Size frequency distribution of sediments. Journal of Sedimentary Petrology vol 4. pp. 65–77.]
Katso myös
muokkaa- Muita luokituksia sivulla maalaji
Lähteet
muokkaa- Sanasto soveltaen teoksesta: Geologisk ordlista. Tekniska nomenklaturcentralens publikationer nr 86. Stockholm 1988 ISBN 91-7196-086-4.