Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitea
Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitea (TYK) oli suomalainen vuosina 1929–1930 toiminut urheilujärjestö, jossa vaikutti Työväen Urheiluliiton kommunistinen oppositio eli Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestön, Suomen Kommunistisen Puolueen ja Suomen työväen vasemmistoryhmän kannattajat. TYK muodostettiin, kun sosialidemokraattien hallitsema TUL alkoi erottaa kommunistijohtoisia seuroja keskusjärjestöstä vuosia kestäneen riitelyn jälkeen. Viranomaiset lakkauttivat TYK:n kesällä 1930. TYK:n puheenjohtajina toimivat Urho Lähteinen (1929), Tatu Uosikkinen (1929–1930) ja Otto Lasanen (1930).
| Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitea | |
|---|---|
| Perustettu | 1929 |
| Lakkautettu | 1930 |
| Perustaja | TUL:n seurat |
| Tyyppi | urheiluliitto |
| Toimiala | työväen urheiluseurojen yhteistoiminta |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Jäsenlehti | Työväen Urheilulehti |
Kansainväliset tekijät olivat keskeinen osa TUL:n riitelyä. TUL kuului kansainväliseen Sosialistiseen urheiluinternationaaliin (SUI). TYK puolestaan noudatti kommunistijohtoisen Punaisen urheiluinternationaalin (PUI) poliittisia linjauksia, ja sen seurojen urheilijat osallistuivat PUI:n kansainvälisiin kilpailuihin. SUI:n ja PUI:n välit viilenivät 1920-luvun lopussa ja suhteiden kärjistyminen vaikutti työväen urheiluliikkeeseen kaikissa maissa. SUI läheni kansainvälistä sosialidemokraattista liikettä ja Kominternin ”kolmannen kauden” (1928–1935) jyrkkä taktiikka määritteli PUI:n kannat. PUI:n mukaan SUI oli sosiaalifasistinen järjestö. Molemmat internationaalit olivat erittäin kiinnostuneita TUL:stä, koska se oli varsin suuri järjestö moniin muihin työläisurheiluliittoihin verrattuna.[1]
TYK:n lehti oli TUL:n entinen äänenkannattaja Työväen Urheilulehti. TUL:n vuoden 1927 liittokokous päätti ottaa lehden liiton haltuun kommunistien hallitsemalta osakeyhtiöltä. Vasemmisto kuitenkin vastusti päätöstä ja yhtiö jatkoi lehden julkaisemista. Sosialidemokraatit perustivat joulukuussa 1927 TUL:lle uuden äänenkannattajan, TUL-lehden. Lehdet ilmestyivät rinnakkain kesään 1930, jolloin kommunistien lehdet lakkautettiin.[2]
TYK:n johtavia seuroja olivat helsinkiläiset Into, Jyry, Toive ja Nuorten purjehdusseura sekä Kotkan Riento, Kuopion Riento, Tampereen Veikot ja Oulun Tarmo.[3]
Historia muokkaa
Taistelu TUL:stä muokkaa
Kommunistit ja sosialidemokraatit riitelivät 1920-luvulla kaikissa työväenjärjestöissä eikä urheiluliike ollut poikkeus. Kamppailu kärjistyi vuosikymmenen loppupuolella Kominternin ja PUI:n jyrkennettyä politiikkaansa ja suomalaiset kommunistit seurasivat ohjeita. Arvostelu sosialidemokraattisia urheilujohtajia ja Sosialistista urheiluinternationaalia kohtaan yltyi. Sekä SDP että STPV/SKP muodostivat omat organisaationsa TUL:n valtaamiseksi.[4]
Osapuolten voimasuhteet mitattiin TUL:n kesäkuun 1927 edustajakokouksessa, johon sosialidemokraatit saivat enemmistön. Junttaustaktiikoita käytettiin runsaasti ja monien kommunistiseurojen valtakirjoja hylättiin. Sosialidemokraatti Väinö Mikkola valittiin TUL:n puheenjohtajaksi sosialisti Eino Pekkalan tilalle. Liittotoimikuntaan valittiin vain yksi vasemmistoryhmän edustaja. Vähemmistöön jääneet eivät tunnustaneet kokouksen laillisuutta.[5]
Elokuussa 1928 PUI järjesti Moskovan spartakiadit. TUL:n liittokokous 1927 päätti äänestyksen jälkeen osallistua tapahtumaan. SUI kuitenkin kielsi osallistumisen jäsenjärjestöiltään, ja TUL – epäonnistuttuaan erivapauksien saamisessa – pyörsi päätöksensä alkuvuonna 1928 sosialidemokraattien äänin. TUL uhkasi kaikkia kisoihin osallistuneita erottamisella. Kommunistit eivät totelleet TUL:n johtoa, ja spartakiadeihin lähetettiin joukkue, joka sai saaliikseen 7 kultamitalia. TUL alkoi erottaa spartakisteja jo ennen tapahtumaa, ja kaikki osallistuneet erotettiin 3. syyskuuta. TUL:n ja Neuvostoliiton suhteet katkesivat tapahtuneen johdosta seitsemäksi vuodeksi.[6]
Vuoden 1929 liittokokouksessa osapuolten välit olivat erittäin tulehtuneet. Kokousta edelsivät jälleen voimakkaat junttaustoimet ja edustajista taisteltiin ankarasti. Vaaleissa äänesti 70 prosenttia jäsenistä. Sosialidemokraatit saivat 8 567 ääntä (42 paikkaa) ja vasemmisto 8 252 ääntä (28 paikkaa). Demarit hallitsivat kokousta ja veivät läpi omat kantansa vähemmistön vastustuksesta välittämättä. TUL:n johtoon valittiin pelkästään sosialidemokraatteja.[7]
Erottamiset muokkaa
Liittokokouksen jälkeen TUL alkoi antaa lisää varoituksia ja kilpailukieltoja kommunistiurheilijoille ja -seuroille. Helsingin Jyry erotettiin TUL:stä elokuussa 1929. Vasemmiston hallitsemat seurat jatkoivat toimintaansa entiseen tapaan. Opposition seurojen kesken järjestettiin kilpailuja, joihin osallistuneet TUL puolestaan erotti jäsenyydestään. Heinäkuuhun 1930 mennessä liitosta oli erotettu 92 seuraa. Lisäksi 80 seuraa poistettiin rekisteristä ”toimintansa lopettaneina”. Näihin seuroihin kuului yhteensä 14 000 henkilöä eli noin puolet TUL:n jäsenkunnasta. Monien piirien alueella TUL:stä sai lähteä enemmistö seuroista, ja erotettujen joukossa olivat lähes kaikki suurten kaupunkien vanhat työväen urheiluseurat.[8]
Sosialidemokraatit ryhtyivät pian perustamaan uusia seuroja erotettujen tilalle, ja ne hyväksyttiin TUL:ään. Erotettuja otettiin takaisin vain poikkeustapauksissa. Alkuvuonna 1930 TUL:stä erotettiin ensin Turun ja Uudenmaan sekä myöhemmin Oulun ja Perä-Pohjolan piirijärjestöt. Muihin kommunistijohtoisiin piireihin vaihdettiin sosialidemokraattinen johto.[9]
TYK:n perustaminen muokkaa
TUL:n oppositio järjestäytyi kesäkuun 1929 liittokokouksessa. Perustettiin väliaikainen yhtenäisyystoimikunta, josta loppuvuonna päätettiin muodostaa valtakunnallinen yhteiselin. Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitea perustettiin virallisesti 1.–2. joulukuuta järjestetyssä yhtenäisyysväen edustajakokouksessa, johon kerääntyi edustajia yli sadasta urheiluseurasta, joista suurin osa kuului edelleen TUL:ään. Komitean puheenjohtajaksi valittiin Tatu Uosikkinen ja sihteeriksi Toivo Sillanpää. Osanottajat edustivat lähes puolta TUL:n jäsenkunnasta. TYK alkoi muodostaa lajitoimikuntia ja paikallisia yhtenäisyyskomiteoita ympäri maata.[10]
TYK:n tavoitteena oli ennen kaikkea TUL:n toimintayhtenäisyyden palauttaminen. Kommunistit vastustivat (PUI:n linjan mukaisesti) uuden varsinaisen liiton perustamista.[10] Kommunistien kanssa liittoutuneet sosialistit (Suomen työväen vasemmistoryhmä) olivat kuitenkin uuden liiton perustamisen kannalla. Tätä linjaa ajoi muun muassa TUL:n entinen puheenjohtaja Pekkala. Aiheesta käytiin kiivasta väittelyä alkuvuonna 1930, ja ryhmien välit viilenivät.[11]
TYK:llä ja sen seuroilla oli laajaa paikallista, kansallista ja kansainvälistä kilpailutoimintaa. Ero TUL:stä ei juuri näkynyt seurojen toiminnan laajuudessa. TYK toimi käytännössä kuin itsenäinen liitto. Se piti omat mestaruuskilpailunsa ja tapahtumansa. TYK:n seurat olivat komiteaan samassa suhteessa kuin aiemmin TUL:ään. TYK:n suurin kansainvälinen urheilumenestys oli PUI:n vuoden 1930 painin maailmanmestaruuskilpailut Oslossa. Suomalaiset voittivat kaikki sarjat.[12]
Lakkauttaminen muokkaa
Viranomaiset lakkauttivat TYK:n muiden kommunistien hallitsemien järjestöjen tavoin kesällä 1930. Toiminta loppui vähitellen heinäkuussa. Työväen Urheilulehden viimeinen numero ilmestyi 1. heinäkuuta. Elokuuksi suunniteltu valtakunnallinen edustajakokous jäi pitämättä. TYK:n johtomiehiä vangittiin huhtikuusta 1930 alkaen ja viimeiset haastettiin oikeuteen joulukuussa 1932. Etsivän Keskuspoliisin mukaan TYK otti ohjeensa SKP:ltä ja PUI:ltä, ja se toimi laillisen hallitusvallan tuhoamiseksi.[13]
Myös komiteaan liitetyt seurat lakkautettiin yksi toisensa jälkeen. Ainakin 157 urheiluseuran toiminta loppui kommunistilakien nojalla 1930-luvun alussa. Suurin osa näistä seuroista oli TYK:n yhteydessä, mutta myös TUL:n järjestöjä lakkautettiin.[14]
TYK:n ja seurojen lakkauttamiset ajoivat kommunistisen urheiluliikkeen maan alle. SKP:n 7. puoluekonferenssi kielsi syksyllä 1930 kommunisteilta osallistumisen TUL:n toimintaan. Kommunistit järjestivät salaista liikuntatoimintaa ja urheilukilpailuja muun muassa heinäladoissa ja yksityisasunnoissa. Toisaalta monet rivikommunistit pyrkivät ja pääsivät takaisin TUL:ään. Nimenomaan työläisurheiluliikkeessä kommunistien julkinen toiminta jatkui laajimmillaan. SKP:n asenne muuttui kansanrintamapolitiikan myötä vuosina 1933–1934.[15]
Luettelo lakkautetuista urheiluseuroista muokkaa
Luettelo sisältää vuosina 1930–1934 tuomioistuimissa lakkautetut tai toimintakieltoon asetetut seurat.[16] Kaikki eivät kuuluneet yhtenäisyyskomiteaan.
- Ahmoon työväen voimistelu- ja urheiluseura Vesa
- Ahmoon työväen voimistelu- ja urheiluseura Visa
- Arbetarnas Idrottsklubb (Vaasa)
- Enson työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Pyrintö
- Eräjärven työväen voimistelu- ja urheiluseura Yritys
- Hangon työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Tempaus
- Hangon voimistelu- ja urheiluseura Kisa
- Helsingin työväen nyrkkeilyklubi
- Helsingin työväen pyöräilijät
- Helsingin työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Jyry
- Hirvensalon työväen voimistelu- ja urheiluseura Heitto
- Högforssin voimistelu- ja urheiluseura Väkä
- Jokelan työväen voimistelu- ja urheiluseura Köntys
- Juurikorven työväen voimistelu- ja urheiluseura Korvenpojat
- Jyväskylän Jokivarren työväen voimistelu- ja urheiluseura Ryhti
- Järvenpään voimistelu- ja urheiluseura Jymy
- Kaipaan työväen voimistelu- ja urheiluseura Kiisto
- Kajaanin voimistelu- ja urheiluseura Kisa
- Kalajoen voimistelu- ja urheiluseura Riento
- Kannuksen työväen voimistelu- ja urheiluseura Viesti
- Karjalahden voimistelu- ja urheiluseura Ihme
- Karkkilan voimistelu- ja urheiluseura Kisa
- Karttulan voimistelu- ja urheiluseura Korvenpojat
- Kemijärven voimistelu- ja urheiluseura Tempaus
- Kemin Taivalkosken voimistelu- ja urheiluseura Kuohu
- Kemin työväen voimistelu- ja urheiluseura Into
- Koskelankylän voimistelu- ja urheiluseura Riento
- Kotkan työväen voimistelu- ja urheiluseura Riento
- Koutaniemen työväen voimistelu- ja urheiluseura Tuisku
- Kuopion Männistön voimistelu- ja urheiluseura Elo
- Kuopion työläisten purjehdusseura
- Kurikan työväen voimistelu- ja urheiluseura Isku
- Kurkimäen työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Alku
- Kuusiluodon työväen voimistelu- ja urheiluseura Myrsky
- Kyrön työväen voimistelu- ja urheiluseura Kipinä
- Käkisalmen voimistelu- ja urheiluseura Alku
- Lahden työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Taimi
- Lappeenrannan työväen uimarit
- Lappeenrannan työväen voimistelu- ja urheiluseura Vesa
- Lavian Toverit
- Leppävirran kirkonkylän voimistelu- ja urheiluseura Yritys
- Limingan voimistelu- ja urheiluseura Tuisku
- Littoisten työväen voimistelu- ja urheiluseura Toimi
- Loimaan työväen voimistelu- ja urheiluseura Ilmarinen
- Luolajan voimistelu- ja urheiluseura Kaiku
- Maarian Kärsämäen voimistelu- ja urheiluseura Kilpaveikot
- Maarian voimistelu- ja urheiluseura Kisatoverit
- Malmin voimistelu- ja urheiluseura Veikot
- Martinniemen voimistelu- ja urheiluseura Sarastus
- Melalahden työväen voimistelu- ja urheiluseura Voima
- Mynämäen Korvensuun työväen voimistelu- ja urheiluseura Keihäs
- Mäntsälän työväen voimistelu- ja urheiluseura Humu
- Mäntsälän voimistelu- ja urheiluseura Voima
- Nuorten purjehdusseura (Helsinki)
- Oulaisten kirkonkylän voimistelu- ja urheiluseura Taru
- Paimion voimistelu- ja urheiluseura Yritys
- Palosaaren Urheiluseura
- Paraisten työväen voimistelu- ja urheiluseura Ryhti
- Parkkarilan työväen voimistelu- ja urheiluseura Visa
- Perälän työväen voimistelu- ja urheiluseura Veikot
- Pietarsaaren työväenjärjestöjen voimistelu- ja urheiluseura Voima
- Pispalan työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Alku
- Popinniemen työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Toverit
- Porvoon Kerkkoon voimistelu- ja urheiluseura Esa
- Puistolan voimistelu- ja urheiluseura Yritys
- Raahen työväen voimistelu- ja urheiluseura Väkinäiset
- Reposaaren voimistelu- ja urheiluseura Kisa
- Rovaniemen työväen voimistelu- ja urheiluseura Myrsky
- Rovaniemen työväen voimistelu- ja urheiluseura Reipas
- Ruhtinaansalmen voimistelu- ja urheiluseura Yritys
- Ruukin työväen voimistelu- ja urheiluseura Isku
- Ryttylän voimistelu- ja urheiluseura Koe
- Seinäjoen työväen voimistelu- ja urheiluseura Kiivas
- Sodankylän voimistelu- ja urheiluseura Raju
- Stockforsin työväen voimistelu- ja urheiluseura Valo
- Suomenniemen voimistelu- ja urheiluseura Alku
- Suonenjoen voimistelu- ja urheiluseura Kunto
- Suvilahden työväen voimistelu- ja urheiluseura Kaiku
- Syvänniemen voimistelu- ja urheiluseura Tarmo
- Särkijärven voimistelu- ja urheiluseura Ilo
- Tampereen työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Veikot
- Tervolan voimistelu- ja urheiluseura Koitto
- Tornion työväen voimistelu- ja urheiluseura Isku
- Turun työväen moottoripyöräilijät
- Turun työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Veikot
- Tyrnävän voimistelu- ja urheiluseura Valpas
- Työväen voimistelu- ja urheiluseura Elo (Kuopio)
- Työväen voimistelu- ja urheiluseura Fredriksbergin Toverit
- Työväen voimistelu- ja urheiluseura Paukku (Tervola)
- Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Kuopion Riento
- Uuden Koiviston työväen voimistelu- ja urheiluseura Veikot
- Uudenkylän työväen voimistelu- ja urheiluseura Yritys
- Vaajakosken työväen voimistelu- ja urheiluseura Jyske
- Vaasan työläispalloilijat
- Vaasan työväen uimarit
- Vallilan työväen voimistelu- ja urheiluseura Into
- Vanhankaupungin voimistelu- ja urheiluseura Riento
- Vanhankoiviston voimistelu- ja urheiluseura Väkinäiset
- Vehmasmäen työväen ja pienviljelijäin voimistelu- ja urheiluseura Virkistys
- Vihdin voimistelu- ja urheiluseura Pyrintö
- Vimpelin Sääksjärven työväen voimistelu- ja urheiluseura Yritys
- Vimpelin voimistelu- ja urheiluseura Valo
- Voimistelu- ja urheiluseura Aura (Teuva)
- Voimistelu- ja urheiluseura Himingan Isku
- Voimistelu- ja urheiluseura Into Laihia
- Voimistelu- ja urheiluseura Isku (Kaarina)
- Voimistelu- ja urheiluseura Jyry (Kaarina)
- Voimistelu- ja urheiluseura Kajaanin Into
- Voimistelu- ja urheiluseura Kallio (Kiuruvesi)
- Voimistelu- ja urheiluseura Kaskisten Vastus
- Voimistelu- ja urheiluseura Kauhavan Vesa
- Voimistelu- ja urheiluseura Kiisto (Vaasa)
- Voimistelu- ja urheiluseura Kiri Pukinmäki
- Voimistelu- ja urheiluseura Kristiinan Vesa
- Voimistelu- ja urheiluseura Kuusjoen Urheilijat
- Voimistelu- ja urheiluseura Käpylän Urheilijat
- Voimistelu- ja urheiluseura Lapuan Ponnistus
- Voimistelu- ja urheiluseura Lavian Pyrkivä
- Voimistelu- ja urheiluseura Liedakkalan Kiista
- Voimistelu- ja urheiluseura Lohi (Jyväskylän mlk)
- Voimistelu- ja urheiluseura Oulunsalon Taisto
- Voimistelu- ja urheiluseura Oulunsuun Heitto
- Voimistelu- ja urheiluseura Pakinkylän Veljet
- Voimistelu- ja urheiluseura Pietarsaaren Sudet
- Voimistelu- ja urheiluseura Pihlavan Ponteva
- Voimistelu- ja urheiluseura Porin Voima
- Voimistelu- ja urheiluseura Pöllisouvarit
- Voimistelu- ja urheiluseura Pölläkkälän Veikot
- Voimistelu- ja urheiluseura Raju (Peräseinäjoki)
- Voimistelu- ja urheiluseura Riento (Viipurin mlk)
- Voimistelu- ja urheiluseura Ruosniemen Visa
- Voimistelu- ja urheiluseura Ryhti (Heinola)
- Voimistelu- ja urheiluseura Sippolan Veljet
- Voimistelu- ja urheiluseura Suonenjoen Vesa
- Voimistelu- ja urheiluseura Tampereen Ponteva
- Voimistelu- ja urheiluseura Tarmo (Oulu)
- Voimistelu- ja urheiluseura Tempo (Isokyrö)
- Voimistelu- ja urheiluseura Toejoen Toverit
- Voimistelu- ja urheiluseura Toive (Helsinki)
- Voimistelu- ja urheiluseura Työ (Aura)
- Voimistelu- ja urheiluseura Valkeakosken Jyry
- Voimistelu- ja urheiluseura Valo (Oravainen)
- Voimistelu- ja urheiluseura Valo (Pyhtää)
- Voimistelu- ja urheiluseura Vastus (Lahti)
- Voimistelu- ja urheiluseura Veikot (Kerava)
- Voimistelu- ja urheiluseura Viipurin Jyry
- Voimistelu- ja urheiluseura Visaukot (Sotkamo)
- Voltin työväen voimistelu- ja urheiluseura Jyske
- Ykspihlajan työväen voimistelu- ja urheiluseura Reima
Lähteet muokkaa
- Seppo Hentilä: Suomen työläisurheilun historia I. Työväen Urheiluliitto 1919–1944. TUL / Karisto, 1982. ISBN 951-23-2009-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ Hentilä 1982, s. 241–254.
- ↑ Hentilä 1982, s. 207–209.
- ↑ Hentilä 1982, s. 256.
- ↑ Hentilä 1982, s. 201–204.
- ↑ Hentilä 1982, s. 204–207.
- ↑ Hentilä 1982, s. 209–221.
- ↑ Hentilä 1982, s. 225–236.
- ↑ Hentilä 1982, s. 236–238.
- ↑ Hentilä 1982, s. 238–240.
- ↑ a b Hentilä 1982, s. 254–257.
- ↑ Hentilä 1982, s. 260–262.
- ↑ Hentilä 1982, s. 257–258.
- ↑ Hentilä 1982, s. 262–263.
- ↑ Hentilä 1982, s. 325–327.
- ↑ Hentilä 1982, s. 332–337.
- ↑ Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä. Sisäasiainministeriö, 1934.