Työväen Urheilulehti
Työväen Urheilulehti oli vuosina 1917–1930 ilmestynyt suomalainen urheilulehti, joka toimi Työväen Urheiluliiton äänenkannattajana. Se lakkautettiin vuonna 1930 voimaan tulleiden kommunistilakien nojalla.
| Työväen Urheilulehti | |
|---|---|
 |
|
| Aihealue | urheilu |
| Julkaisija | Työväen Urheilulehti Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1917 |
| Lakkautettu | 1930 |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Kieli | suomi |
Historia muokkaa
Työväen Urheilulehden perustaminen sai alkunsa 1910-luvun alkupuoliskolla, jolloin Suomen työväenliikkeen keskuudessa oli esillä myös oman työläisurheiluliiton perustaminen porvarillisen SVUL:n rinnalle. Liittohanke kuitenkin haudattiin jo vuonna 1913 ja tämän jälkeen tärkeämmäksi nousi työläisurheilijoille suunnatun lehden perustaminen. Aluksi oli esillä Työläisnuoriso-lehden ja sen seuraajan Nuorison laajentaminen, kunnes joulukuussa 1915 Työmies-lehdessä esitettiin kokonaan uuden lehden perustamista. Työmiehen mukaan Suomessa oli noin 150 000 urheilijaa, joista valtaosa kuului työväestöön, mutta Suomen Urheilulehteä pidettiin puolueellisena, sen ollessa kallellaan porvariston suuntaan.[1]
Osa työväenliikkeen vaikuttajista oli Väinö Lähteisen johdolla edelleen sitä mieltä, että ensin piti saada aikaiseksi työläisurheiluliitto, jonka jälkeen sille voitaisiin perustaa oma äänenkannattaja. Edvard Valpas sen sijaan oli päinvastaista mieltä, vaikka olikin kysymyksessä hyvin varovainen. Hänen laatimiensa laskelmien mukaan lehden julkaiseminen ei olisi kannattavaa yhdistyspohjalta, vaan sen taakse pitäisi perustaa osakeyhtiö. Lehtiyhtiö päätettiin perustaa marraskuussa 1916 Helsingin Jyryn juhlahuoneistossa pidetyssä kokouksessa, jossa oli paikalla 70 työläisurheilun vaikuttajaa eri puolilta maata. Työväen Urheilulehti Osakeyhtiö perustettiin lopullisesti maaliskuussa 1917 ja näytenumero ilmestyi kesäkuun alussa. Lehden ensimmäiseen toimituskuntaan kuuluivat toimitussihteeri Ola Fogelberg, sekä toimittajina Eino Pekkala, Edvard Valpas, Väinö Lähteinen ja Väinö Laherma.[1]
Työväen Urheilulehden syntymisen jälkeen työläisurheiluliiton perustaminen nousi jälleen esille, mutta jäi kuitenkin toteutumatta vuoden 1917 levottomuuksien ja tammikuussa 1918 puhjenneen sisällissodan vuoksi. Suomen Työväen Urheiluliitto perustettiin vasta tammikuussa 1919, kun SVUL oli erottanut jäsenyydestään kaikki punaisten puolella taistelleet seurat ja urheilijat. Työväen Urheilulehdestä tuli uuden liiton äänenkannattaja, mutta sen julkaisijana säilyi edelleen osakeyhtiö. 1920-luvun kuluessa TUL:ssa puhkesi sosialidemokraattien ja kommunistien välinen valtataistelu, joka lopulta vuoden 1927 liittokokouksessa päättyi sosialidemokraattien voittoon. Työväen Urheilulehti Osakeyhtiö oli kuitenkin kommunistien hallussa, eivätkä sosialidemokraatit yrityksistään huolimatta saaneet sitä haltuunsa, vaikka vuoden 1927 liittokokouksessa tehtiinkin päätös lehtiyhtiön lakkauttamisesta ja lehden ottamisesta liiton julkaistavaksi vuoden 1928 alusta lähtien. Osakeyhtiön kommunistienemmistöinen johtokunta teki päätöksen jatkaa lehden julkaisemista, jonka seurauksena sosialidemokraatit päättivät marraskuussa 1927 perustaa oman TUL-lehden. Lehdet ilmestyivät rinnakkain kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes Työväen Urheilulehti lakkautettiin tammikuussa 1930 voimaan tulleiden kommunistilakien nojalla.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia I. Työväen urheiluliitto 1919–1944, s. 62–65, 204–209. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23216-0-2.