Väinö Lähteinen

Väinö Kustaa Lähteinen (25. heinäkuuta 1886 Teisko - 5. syyskuuta 1957 Helsinki)[1] oli suomalainen urheiluvaikuttaja ja urheilutoimittaja, joka kuului Työväen Urheiluliiton perustajiin ja toimi sen varapuheenjohtajana.

Länsi-Teiskossa syntyntyt Lähteinen muutti vuonna 1905 Helsinkiin, jossa hän meni verhoilijan oppiin ja perusti myöhemmin oman liikkeen.[2] Nuoruudessaan Lähteinen harrasti aktiivisesti hiihtoa ja painia. Hän oli perustamassa Helsingin Visaa ja Helsingin Työväen Hiihtäjiä. Lähteinen toimi myös eri tehtävissä Helsingin Jyryssä muun muassa yhdentoista vuoden ajan seuran sihteerinä.[3] Vuonna 1912 Lähteinen esitti Työväen Urheiluliiton perustamista, mutta järjestö syntyi vasta sisällissodan jälkeen 1919.[4] Lähteinen oli TUL:n hallituksen jäsen 1919 ja 1924-1931 ja toimi järjestön varapuheenjohtajana 1929-1931.[5] Vuoden 1925 työläisolympialaisissa Lähteinen oli TUL:n joukkueenjohtaja.[2]

Vuodesta 1910 lähtien Lähteinen oli Työmiehen urheiluavustaja nimimerkillä ”-ö-n” ja vastasi myöhemmin Suomen Sosialidemokraatin urheiluosastosta vuoteen 1927 saakka.[2] Hän kuului myös vuonna 1917 ilmestymisensä aloittaneen Työväen Urheilulehden perustajiin ja sen ensimmäiseen toimituskuntaan.[6] Lisäksi Lähteinen oli muun muassa Helsingin kaupungin urheilulautakunnan sekä Töölön pallokentän johtokunnan jäsen.[3]

Väinö Lähteisen isä oli voimailijana tunnettu urheilumies K. A. Lähteinen (1858-1936). Hänen veljiään olivat Teiskon punakaartin päällikkö Onni Lähteinen ja Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitean puheenjohtajana toiminut Urho Lähteinen.[7]

TeoksetMuokkaa

  • Kertomus ”Jyryn” vaiheista vuosina 1902–1912. Helsinki: Voim. ja urheiluseura ”Jyry”, 1912.

LähteetMuokkaa

  • Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia 1 : Työväen Urheiluliitto 1919–1944. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23200-9-6.

ViitteetMuokkaa

  1. Väinö Lähteinen kuollut. Helsingin Sanomat, 7.9.1957, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.11.2022.
  2. a b c Väinö Lähteinen 50-vuotias. Suomen Sosialidemokraatti, 25.7.1936, nro 200, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.11.2022.
  3. a b Väinö Lähteinen 60-vuotias. Helsingin Sanomat, 25.7.1946, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.11.2022.
  4. Hentilä 1982, s. 73-75.
  5. Hentilä 1982, s. 582-583.
  6. Hentilä 1982, s. 60, 64.
  7. K. A. Lähteinen 70 vuotias. Työväen Urheilulehti, 12.1.1928, nro 2, s. 27. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.11.2022.