Urho Lähteinen
Urho Herman Lähteinen (6. heinäkuuta 1890 Teisko - 24. marraskuuta 1951 Helsinki)[1] oli suomalainen kommunisti ja urheiluvaikuttaja. Hän kuului Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen johtoon ja toimi vuonna 1929 perustetun Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitean ensimmäisenä puheenjohtajana.
Elämä
muokkaaLähteinen oli mukana Länsi-Teiskon työväenyhdistyksen toiminnassa 17-vuotiaasta.[2] Hän oli ammatiltaan peltiseppä ja työskenteli 1910-luvun jälkipuoliskolla G. W. Sohlbergin tehtaalla Helsingissä. Sisällissodan käynnistyttyä Lähteinen toimi Teiskon punakaartin esikunnan kirjurina ja oli Tampereen taistelun aikana lääkintämiehenä. Syyskuussa 1918 hän sai valtiopetoksesta kymmenen vuoden kuritushuonetuomion, josta hänet armahdettiin keväällä 1920.[3][4] Vapauduttuaan hän piti peltisepänliikettä Tampereella. Hän oli kommunistisen SSTP:n puolueneuvoston jäsen ja sai vuonna 1923 niin sanotussa rauhanjulistajien jutussa yli kahden vuoden kuritushuonetuomion maanpetoksesta.[5] Myöhemmin Lähteinen asui Helsingissä, jossa hän 1930-luvulla työskenteli muun muassa Halonhankinta Oy:n toimitusjohtajana.[6] Jatkosodan jälkeen hän oli vielä mukana SKDL:n toiminnassa.
Tampereen Yritystä ja Tampereen Veikkoja edustanut Lähteinen oli nuorena lahjakas hiihtäjä ja painija.[7] Helsinkiin muutettuaan hän toimi muun muassa Helsingin Jyryn sihteerinä. Hän kuului Työväen Urheiluliiton kommunistioppositioon ja oli kesäkuussa 1929 toimintansa aloittaneen Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitean ensimmäinen puheenjohtaja.[8]
Perhe
muokkaaUrho Lähteisen isä oli voimailijana tunnettu K. A. Lähteinen. Hänen veljiään olivat Teiskon punakaartin päällikkö Onni Lähteinen ja TUL:n varapuheenjohtaja Väinö Lähteinen.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ Urho Lähteisen kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 28.11.1952, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Puolueen riennot. Kansan Lehti, 27.09.1907, nro 221, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Valtiorikosylioikeuden akti 23514 – Lähteinen, Urho Herman Valtiorikosylioikeuden aktit. 15.10.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Urheilu : Pakkotyölaitoksista. Suomen Sosialidemokraatti, 13.4.1920, nro 84, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Eilen sai 11 kommunistia hovioikeudelta kuritushuonetuomion. Uusi Aura, 20.10.1923, nro 282, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 6.7.1940, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Urheilun alalta. Kansan Lehti, 27.04.1917, nro 97, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia 1 : Työväen Urheiluliitto 1919–1944, s. 255-257. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23200-9-6
- ↑ K. A. Lähteinen 70 vuotias. Työväen Urheilulehti, 12.1.1928, nro 2, s. 27. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.11.2022.