Tupos

kylä ja taajama Limingassa

Tupos on kylä ja taajama Limingan kunnassa. Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kunnan keskustaajamasta pohjoiseen, Pohjanmaan radan ja valtatien 4 varrella lähellä Kempeleen kunnanrajaa. Taajaman väkiluku vuoden 2019 lopussa oli 3 334.[1]

Omakotitaloja Vesikarin alueella.
ABC-liikennemyymälä Tupoksen eritasoliittymässä.

Pääsääntöisesti historian aikana Tuposta on pidetty Limingan kylänä, mutta esimerkiksi vielä 1960-luvun puolivälissä Tupoksen kylän alue ulottui kokonaisuudessaan yhdeksän eri kunnan alueelle, joihin lukeutuivat muun muassa Iin, Kempeleen, Oulujoen ja Oulunsalon kunnat sekä Oulun kaupunki.[2][3] Esimerkiksi tuolloin joidenkin tuposlaisten maanviljelijöiden maat olivat usean kunnan alueella.[2][3] Vuoden 1970 alussa Valtioneuvoston päätöksellä Tupos liitettiin kokonaisuudessaan Liminkaan.[4][5] Taajama sijaitsee jo lakkautetun Tupoksen seisakkeen ympäristössä, rautatien ja seututien 847 länsipuolisella alueella.

Vuosituhannen vaihteessa Tupoksen ohittavaksi laajennettu, Ouluun vievä moottoritie on saanut kylän asukasluvun räjähdysmäiseen kasvuun. Tupoksen asukasluku on muutamassa vuosikymmenessä yli kymmenkertaistunut. Tämä näkyy kenties parhaiten Tupoksen yhtenäiskoulussa. Syksyllä 2021 Tupoksen koulussa opiskelee 863 oppilasta vuosiluokilla 1-9. [6]

Kylässä on peruskoulun lisäksi muun muassa sivukirjasto, nuorisotalo, palvelukoti, autokorjaamo ja päivittäistavarakauppa Sale. Tupoksen eritasoliittymässä sijaitsee lokakuussa 2003 avattu ABC-liikennemyymälä[7] sekä kalakauppa ja -ravintola. Eritasoliittymän läheisyyteen suunniteltiin Suomen ensimmäistä outlet-kylää Nordlettia, mutta hanke pysäytettiin kokonaan.[8][9]

Tupoksen alueeseen katsotaan kuuluvan Vesikarin, Tuomiaron, Saunarannan, Tuposkorvan, Nenänperän, Selkämaan, Järvenpään, ja Tuposlammen omakotitaloalueet.[10]

Tupoksesta lähtevät tieyhteydet Limingan kirkonkylään, Tyrnävän kirkonkylään sekä Oulun kaupungin puolelle Lettoon ja Kylänpuolen kaupunginosaan.

Osa-alueitaMuokkaa

JärvenpääMuokkaa

Järvenpään haja-asutusalue sijaitsee noin 10 kilometriä Limingan kirkonkylältä luoteeseen.[11] Alue rajoittuu Oulun kaupunginrajalle lännessä sekä pohjoisen suunnassa Kylänpuolen kaupunginosaan Leton alueelle, idässä Tupoksen alueeseen, ja etelässä Selkämaan haja-asutusalueelle.

Alueen tärkeimmät tieyhteydet ovat Oulun Kylänpuolen ja Tupoksen välinen paikallistie 18669 (Letontie–Lintulammentie) sekä Tupoksesta Vesikarintien liikenneympyrästä lähtevä paikallistie 18670 (Järvenpääntie). Järvenpään alueella molemmat tiet ovat sorapäällysteisiä.

SelkämaaMuokkaa

Selkämaan haja-asutusalue sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Limingan kirkonkylältä. Alue on maatalousvaltainen. Tärkeimmät tieyhteydet ovat suurimmalta osin sorapäällysteisiä. Kylästä lähtee tieyhteydet Järvenpään haja-asutusalueelle sekä Oulun Lettoon ja Kylänpuolen kaupunginosaan.

HistoriaMuokkaa

Tupos on noussut merenpohjasta, siitä todistavat vieläkin tienreunamilla kasvavat rytiheinät eli järviruo’ot. Rantaviiva on sijainnut keskiajalla kylän nykyisellä kaava-alueella. Ensimmäiset tuposlaiset olivat kalastajia ja eränkävijöitä.[12]

Eräelinkeinot vähenivät 1600-luvulla, niiden väistyessä karjanhoidon ja viljelyn tieltä. Torpparit viljelijät talollisille ja raivasivat uutta viljelysalaa.[13] Rehevää rantakasvustoa kerättiin eläimille, kuten lehmälle, lampaalle ja hevoselle.[13] Heinänkäytön lisäksi kylvettiin viljaa, naurista ja perunaa.[13]

Suoviljely aloitettiin 1700-luvulla. Yli 200 neliökilometrin kokoinen niittyalue, joka koostui heinästä, sarasta ja pensaista ulottui aina Kempeleen ja Tyrnävän kuntien puolelle.[13]Ensimmäiset asutukset Tupoksessa tapahtuivat 1800-luvulla. Tuolloin talot rakennettiin puusta. Jos puutavara oli loppunut, käytettiin rakentamiseen "mättäistä, turppaista" [13] eli turvetta[14].

1990-luvun alussa Limingan kunta aloitti kaavoitustyön Tupoksessa. Ensimmäiset tontit myytiin jo 1970–1980-luvulla. Tontteja myytiin aluksi koulun läheltä, myöhemmin alueita laajentaen.[13]

LähteetMuokkaa

  1. Asukasrakenne Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannassa 31.12.2019 Tilastokeskus. Viitattu 17.91.2022.
  2. a b Nelostie Elonet.fi. Viitattu 17.1.2022.
  3. a b Nelostie: Mainos-tv:n tuottama ja Suomen Filmiteollisuuden valmistama dokumentaarinen ohjelmasarja, jossa nelostietä seuraten tarkastellaan maan eri osille tyypillisiä olosuhteita. Sarjan osa 4/10, valmistusvuosi: 1965
  4. Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 34. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
  5. Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 294. Liite 1 (karttakuva). Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
  6. Tupoksen yhtenäiskoulu Limingan kunta. Viitattu 31.3.2017.
  7. ABC Tupos ABC-asemat. Viitattu 31.3.2017.
  8. Nordlett luopuu outlet-kylän toteutuksesta Tupokseen 30.4.2014. Kaleva. Viitattu 13.5.2014.
  9. Postari-Kivistö, Tuija: Nordlett-kylä kuopataan ensi vuonna? 9.11.2013. Oulu-lehti. Viitattu 13.5.2014.
  10. Tervetuloa Tupoksen kyläyhdistyksen sivuille Tupoksen kyläyhdistys. Viitattu 21.8.2013.
  11. Järvenpää, Liminka Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 7.4.2013.
  12. Tupoksen historiaa ja tietoja Tupoksen kyläyhdistys. Viitattu 22.10.2010.
  13. a b c d e f Tupos - Kylä Liminganlahden kainalossa (PDF) Tupoksen kyläyhdistys. Viitattu 22.10.2010.
  14. Gustaf Renvall: Suomalainen sana-kirja: Lexicon linguæ finnicæ, cum interpretatione duplici, copiosiore latina, breviore germanica.... Typis Frenckellianis, 1826. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.4.2018). fi

Aiheesta muuallaMuokkaa