Trolli (internet)

Internetissä tahallaan ärsyttävä henkilö
Tämä artikkeli käsittelee provosointia vailla erityistä välineellistä tarkoitusta. Trollauksesta informaatiosodankäynnissä on oma artikkelinsa.

Trolli on Internet-slangissa viesti tai henkilö, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista ja saada vastaukseksi fleimejä (kiihkeitä tai muuten tunteellisia vastauksia) tai ennalta arvattavia viestejä taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa.[1][2]

Etymologia

muokkaa
 
Trollaava henkilö kuvaannollisesti vetää viehettä saalisparven läpi ja toivoo, että joku tarttuu siihen.

Sanan trolli (engl. troll) etymologiasta on kaksi käsitystä. Yhden käsityksen mukaan sana tulee vetouistelusta (engl. trolling), joka on kalastamista vetämällä viehettä tai syöttiä koukussa veneen perässä. Tätä yhteyttä Internet-trollaukseen tukee sekä toimintojen samankaltaisuus että se, että sanaa käytetään myös viestistä, kuten viehekalastuksessa vieheestä, sekä myös verbinä (trollata). Toisen käsityksen mukaan trolli viittaa aggressiivisiin ja tyhmiin peikkoihin (engl. troll), joista kerrotaan muun muassa skandinaavisissa myyteissä ja nykyajan fantasiakirjallisuudessa. Tätä selitystä tukee se, että Internet-trollit kuvataan yleensä rumina hirviöinä, sekä yleinen kehotus ”Älä ruoki trollia!”.[3]

Samaa tarkoittava suomenkielisillä palstoilla syntynyt sana on provo, sanasta provokaatio.

Trollaus

muokkaa

Trollaus on trollien kirjoittamista uutisryhmiin, keskustelupalstoille, irkkiin tai wikeihin. Trollaava henkilö kuvaannollisesti vetää viehettä saalisparven läpi toivoen, että joku tarttuu siihen. Myös viestejä, jotka näyttävät kokemattoman tai lapsellisen kirjoittajan postaamilta, on syytä epäillä, sillä tyhmää esittäviä trolleja esiintyy keskustelupalstoilla ja irkissä jatkuvasti. Trollaukseen voi liittyä myös viestien massalähetystä, jolloin trolli lisää foorumeille tahallaan useita samoja puheenvuoroja toisten keskustelijoiden ärsyttämiseksi.[4]

Pahimmillaan trollaus on järjestelmällistä kiusantekoa, poliittista propagandaa[5] tai hybridivaikuttamista.

Stanfordin ja Cornellin yliopistojen tutkijoiden tutkimuksen perusteella luodulla algoritmilla trolli voitiin tunnistaa 80 prosentin varmuudella viiden ensimmäisen viestin perusteella.[6][7] Käytännössä trollausta voi olla äärimmäisen vaikea erottaa pelkästä syvästä tietämättömyydestä, joskin säännölliset trollaajat yleensä oppii tunnistamaan.[8]

Sanaa käytetään usein väärin tahattomasti mutta joskus myös tahallisesti lyömäaseena muita kirjoittajia vastaan. Pelkkä kritiikki tai eriävä mielipide, radikaalikaan sellainen, ei vielä ole trollausta.

Suhtautuminen

muokkaa
 
Kehotus olla välittämättä trolleista tai trollauksesta puetaan usein muotoon "Älä ruoki trollia!". Visuaalisesti trolli kuvataan tällöin peikkona.

Trollaus ei ole lakitermi, eikä trollaus ole sinällään lainvastaista missään maassa. Jotkin trollaukseen yhdistyvät törkeimmät loukkaukset ja psykologinen vahingonteko ovat kuitenkin laittomia esimerkiksi Euroopan unionissa ja anglosaksisissa maissa.[3]

Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen.

Trollin motiivit ja psykologia

muokkaa

Yleisen käsityksen mukaan trolleja motivoi itse trollauksesta tai sen seurauksista nauttiminen, ja näin myös trolleiksi itseään kutsuvat ihmiset ovat kertoneet. Nautintoon kuuluu trollauksen tuoma huomio ja sen aiheuttamat reaktiot ja haitat. Muita trollien motivaatioita ovat ikävystyminen, huomionkipeys, pätemisen tarve, yksinäisyys, uteliaisuus, hallitsemisen halu, pahantahtoisuus, viha tiettyjä ihmisiä kohtaan, kosto, sekä vihamielisyys keskustelun tarkoitusta kohtaan. Myös poliittisia uskomuksia ja ideologioita sekä tiettyjen poliittisten tavoitteiden ajamista on esitetty trollauksen syiksi.[3]

Internetin mahdollistama suhteellinen anonyymiys edesauttaa trollaamista ainakin kolmella tavalla. Ensinnäkin, Internetin käyttäjiltä yleensä puuttuu taustatieto muista keskustelijoista, minkä vuoksi toisten pettäminen onnistuu helpommin kuin kasvotusten. Toisekseen, Internet-trollin ei tarvitse pelätä kielteisiä seuraamuksia, kuten väkivaltaa, minkä vuoksi jotkut käyttäytyvät Internetissä eri tavoin kuin todellisessa maailmassa. Kolmanneksi, anonyymiys voi piilottaa trollilta sen, että toiset ovat oikeita ihmisiä eivätkä vain virtuaalihahmoja, minkä vuoksi trolli ei ymmärrä teoillaan olevan haitallisia psykologisia vaikutuksia.[3]

Trolleilla tehtyjen psykologisten kokeiden perusteella trollit ovat useimmiten nuoria miehiä, joilla saattaa olla matala itsetunto.[3] Trolli on keskimääräistä enemmän sadistinen luonne ja persoonallisuushäiriöinen.[5] Psykologit uskovat, että trollissa yhdistyvät persoonallisuuden kolme "pimeää" piirrettä: psykopaattisuus, macchiavellismi ja narsismi.[9]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Trollaus ja trollaantuminen Jukka Korpelan Nyysiketissä
  2. http://nyt.fi/a1305981595801 Jussi Pullinen, NYT: Suljemme kommenttiosiomme
  3. a b c d e Barney Warf (toim.): The SAGE Encyclopedia of the Internet, s. 879–881. SAGE Publications, 2018. ISBN 978-1-4739-2661-5.
  4. https://jkorpela.fi/nyysit/3.4.html#monta-ryhmaa
  5. a b Ahlroth, Jussi: Trolli ärsyttää tahallaan ja muuttaa keskustelun suuntaa (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 18.11.2014.
  6. Nettitrollaus kuriin? Viisi kommenttia riittää paljastamaan häirikön tivi.fi.
  7. Antisocial Behavior in Online Discussion Communities arxiv.org.
  8. Auvinen, Suvi: Älä ruoki trollia. Vapaa Ajattelija, 3/2015. Vapaa-ajattelijain Liitto ry.
  9. Jani Kaaro: Kolumnisti Jani Kaaro: Trollaamisen oudossa ytimessä Yle.fi. 15.9.2016. Viitattu 15.9.2016.

Aiheesta muualla

muokkaa