Torresinsalmen saarelaiset

Torresinsalmen saarelaiset ovat Australian Queenslandiin kuuluvilla Torresinsalmen saarilla asuva alkuperäiskansa. He eroavat selvästi muista Australian alkuperäiskansoista.

Torresinsalmen saarelaiset
Väkiluku	n. 70 000
Merkittävät asuinalueet  Australia
Kielet	kalaw lagaw ya, meriam mir, Torresinsalmen kreoli
Uskonnot	kristinusko
Sukulaiskansat	Australian alkuperäiskansat, papualaiset, melanesialaiset
Infobox OK

Asuinalueet ja väkiluku

Torresinsalmi erottaa Papua-Uuden-Guinean Australian mannermaan Queenslandista. Salmessa on yli 100 saarta, ja niistä 17 on asuttuja. Britit liittivät ne siirtomaihinsa vuonna 1872, ja niistä tuli 1901 osa Queenslandin osavaltiota.

Australian vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Torresinsalmen alkuperäisasukkaaksi identifioitui yli 34 100 ihmistä. Lisäksi melkein 35 800 henkilöllä oli sekä Torresinsalmen alkuperäisasukkaan että Australian aboriginaalin identiteetti. Melkein kaikki Torresinsaarten asukkaista kuului alkuperäiskansaan, mutta heitä asuu myös mantereen puolella.

Kielet

Torresinsalmen alkuperäisasukkaat puhuvat Torresinsalmen saarten kieliä, jotka ovat kalaw lagaw ya, meriam mir ja Torresinsalmen kreoli. Torresinsalmen itäisillä saarilla on puhuttu perinteisesti meriam miriä ja läntisillä ja keskisillä saarilla puolestaan kalaw lagaw yata. Kreoli on kehittynyt perinteisten kielten ja australianenglannin pohjalta.

Kulttuuri

Torresinsalmen alkuperäisasukkaat olivat perinteisesti kalastajia, metsästäjiä ja maanviljelijöitä. Saarelaiset eivät itse pitäneet itseään yhtenä kansana tai ryhmänä, kunnes 1900-luvun aikana heitä on alettu käsittelemään omana kokonaisuutenaan. Perinteisesti Torresinsalmen asukkaat on jaettu viiteen kulttuuriryhmään, ja saarelaiset ovat kytkeytyneet toisiinsa sodankäynnin, kaupan ja seremonien kautta. Saarilta on lisäksi ollut yhteyksiä Flyjoen alueelle Papua-Uuteen-Guineaan ja Cape Yorkin niemimaalle Australiaan.

Historia

Torresinsalmen saarille saapui ensimmäiset asukkaat noin 70 000 vuotta sitten, jolloin Uudella-Guinealla ja Australialla oli vielä maayhteys. Tämän jälkeen saarille on tullut useita muuttoaaltoja. Espanjalaisen Luís Vaz de Torresin sanotaan usein olleen ensimmäinen eurooppalainen, joka purjehti vuonna 1606 Torresinsalmen saarien ohi, mutta häntä ennen saarilla on käynyt kiinalaisia, malaijilaisia ja indonesialaisia kauppiaita.

Torresinsalmen alkuperäisasukkaiden elämä muuttui suuresti 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun saarille alkoi virrata ensin sieltä vuonna 1870 löydettyjen helmisimpukoiden johdosta helmenpyytäjiä. Lisäksi alueelle alettiin pyytää merimakkaroita. Alkuperäisasukkaat joutuivat pyytäjien väkivallan kohteeksi, ja Queenslandin siirtomaahallitus päätti 1872 liittää suurimman osan saarista alaisuutensa. Queenslandin tarkoitus oli hillitä laittomuuksia ja säännöstellä pyyntiteollisuutta.

Torresinsalmen alkuperäisasukkaiden luokse tuli 1870-luvulla myös kristittyjä lähetyssaarnaajia. London Missionary Society saapui 1871 Erubille, ja saarelaisten kulttuuri ja tavat muuttuivat seuraavien vuosikymmenien aikana kristinuskon seurauksena huomattavasti.

Queenslandin hallitus rajoitti pitkään Torresinsalmen asukkaiden kansalaisoikeuksia. Australian kansalaisia heistä tuli vasta 1967. Saarelaiset alkoivat 1990-luvulla saada laajempaa itsehallintoa. Australian korkein oikeus teki 1992 huomattavan päätöksen oikeustapauksessa, joka oli nimetty Eddie Mabon mukaan. Oikeus kumosi siirtomaaisäntien terra nullius -periaatteen ja tunnusti Australian alkuperäisasukkaiden perinteisen omistusoikeuden. Paikallishallintoa varten vuonna 1994 perustettiin Torres Strait Regional Authority. Tämän jälkeen Torresinsaarille on perustettu kunnallishallinnollisia alueita.