Tommola (Pälkäne)
| Tommolan haltijana toimineet Pälkäneen kappalaiset[1][2] | ||
|---|---|---|
| Vuodet | Kappalainen | Lisätietoja |
| 1675– | Sigfrid Revallius | |
| –1700 | Matias Lignipaeus | Myöhemmin Pälkäneen kirkkoherra. |
| 1701– | Olaus Castrenius | Myöhemmin Pälkäneen kirkkoherra. Pälkäneen puuaapisen aloitteentekijöitä. Castrén-suvun kantaisä.[3][4] |
| 1729–1730 | Pietari Bergius | |
| 1730–1776 | Anders Mennander | |
| 1777–1816 | Anders Algot Alander | |
| 1816–1828 | Wilhelm Thuren | |
| 1830–1834 | Isak Immanuel Hällfors | Myöhemmin Pälkäneen kirkkoherra. |
| 1835–1849 | Karl Fredrik Cant | Poika: Johan Ferdinand Canth Miniä: Minna Canth |
| 1849–1869 | Johan Aksel Zidbäck | |
| 1870–1879 | Adolf Cedberg | |
| 1879–1883 | Kustaa Alfred Lönnmark | |
| 1883–1886 | August Henrik Salminen | |
| 1887–1902 | August Laaksonen | |
| 1902–1909 | Juho Walfrid Wallinheimo | Myöhemmin Mikkelin kaupunkiseurakunnan ja Sääksmäen kirkkoherra. |
| 1909–1913 | Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen | |
| 1913–1926 | Antti Hugo Soila | |
| 1927–1935 | Lauri August Hakalehto | |
| 1935–1944 | Niilo Oskari Hakalehto | Myöhemmin Pälkäneen kirkkoherra. Poika: Ilkka Hakalehto |
Tommola on Pälkäneen kylä, joka sijaitsee välittömästi kirkonkylän eli Onkkaalan eteläpuolella. Pääosa Mallasveden ja entisen Helsinki–Tampere-valtatien (Onkkaalantien) välisestä alueesta Kostianvirralta Tommolan hautausmaalle asti kuuluu Tommolaan. Kylä oli vuosisatojen ajan Pälkäneen kappalaispappilan hallinnassa.[1]
Nykyisin Tommola on osa Pälkäneen keskustaajamaa ja koostuu pääasiassa omakotiasutuksesta. Tommolassa on elintarvikeliike, autokorjaamo ja muutamia yksityisten elinkeinonharjoittajien toimitiloja. Keskustaajaman palvelut ovat noin yhden kilometrin etäisyydellä. Lisäksi Tommolassa sijaitsee Pakanrannan uimaranta, entinen Tampereen kaupungin lomakoti, Pälkäneen kunnan jätevedenpuhdistamo ja Pälkäneen vuonna 1890 käyttöön otettu hautausmaa,[5] jonne valmistui siunauskappeli vuonna 1970.[6]
Historia muokkaa
Tommola mainitaan historiallisissa asiakirjoissa aluksi nimellä Vesaniemi, joka esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1507. Vuoden 1539 maakirjassa Vesaniemi on merkitty Onkkaalaan kuuluvaksi.[7] Jo 1450-luvulla lautamiehenä toimi Gudmund Wesaijnen, jonka on arveltu nimestä päätellen asuneen Vesaniemessä eli Tommolassa.[8]
Tommolan yksinäistalo toimi Pälkäneen kappalaispappilana 1600-luvun lopulta vuoteen 1944 asti.[1] Kostianvirran taistelun aikana vuonna 1713 Tommola oli Venäjän joukkojen etulinja-aluetta ja kappalaispappila hävitettiin perusteellisesti.[9] Oltuaan 1900-luvulla myös seurakunnan kanttorin asuntona Tommolan päärakennus siirtyi teatteritieteen professori Timo Tiusasen omistukseen.
1900-luvun aikana Pälkäneen keskustaajaman asutus levisi vähitellen Tommolan pelloille, aluksi Kostianvirran lähistölle. 1950-luvulla alueelle asettui varsinkin siirtokarjalaisia. Pääosin 1980- ja 1990-luvuilla rakennettiin Puistolan ja Kuusiston alueiksi nimetyt pientaloalueet. Vuonna 2007 Pälkäneen kunta osti Tommolan kylästä 11 hehtaarin alueen ja aloitti sen kaavoituksen asunto- ja virkistyskäyttöön.[10]
Tommola kaunokirjallisuudessa muokkaa
Tommolan kylä ja sen asukkaat ovat keskeisessä osassa Aulis Aarnion romaanissa Kostian pappi (1992), joka sijoittuu Kostianvirran taistelun aikoihin.[11] Samoja tapahtumia ja henkilöitä Aarnio on sijoittanut myös kirjoittamiinsa näytelmiin Kostian pappi (1997) ja Tulipunainen ratsastaja (2007), jotka kangasalalainen Ramppi-teatteri on kantaesittänyt.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Vanhaa Pälkänettä, s. 184. (2. painos, Pälkäne-Seura, 1982). Pälkäneen seurakunta, 1949.
- ↑ Pappisluettelo - Pälkäne Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.3.2008.
- ↑ Finne, Jalmari: Castren-suvun alkuperä. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja, 1927, 11. vsk, s. 425–427. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.3.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Castrén-suku ry kolumbus.fi. Viitattu 19.3.2008.
- ↑ Vuorensola, Hannu: Pälkäneen historia II, s. 242. Pälkäneen kunta, 1988. ISBN 951-99956-0-9.
- ↑ Vuorensola, Hannu: Pälkäneen historia II, s. 681. Pälkäneen kunta, 1988. ISBN 951-99956-0-9.
- ↑ Pälkäneen historia, s. 143–144. Pälkäneen kunta, 1972. ISBN 951-95045-0-8.
- ↑ Pälkäneen historia, s. 155. Pälkäneen kunta, 1972. ISBN 951-95045-0-8.
- ↑ Pälkäneen historia, s. 551. Pälkäneen kunta, 1972. ISBN 951-95045-0-8.
- ↑ Pälkäneen kunta, pöytäkirjat (Kunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirja 19.3.2007, § 12) palkane.fi. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.9.2007.
- ↑ Aarnio, Aulis: Kostian pappi. WSOY, 1992. ISBN 951-0-18157-9.
Aiheesta muualla muokkaa