Toinen linja
Toinen linja on katu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Sen reitti kulkee Hämeentieltä Alppikadulle.
Kadunnimen kirjoitusasu on vaihdellut vuosien aikana. Vuoden 1887 kartassa kadun nimenä oli 2dra Linien ja sen suomalaisena vastineena 1890-luvulla Toinen Linja. Vuonna 1909 vahvistettiin kirjoitusasu II Linjen – II Linja. Helsingin kadunnimien tarkistamista pohtinut komitea esitti vuonna 1927 kadun nimen muuttamista Juhani Ahon kaduksi, mutta kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt esitystä. Nykyiset nimiasut otettiin käyttöön vuonna 1928.[1] Juhani Ahon kadun asemesta nimettiin Eiran kaupunginosaan Juhani Ahon tie.[2]
Profiili ja historia muokkaa
Toisen linjan pituus on noin 750 metriä ja se on enimmäkseen loivaa ylämäkeä luoteeseen. Kadun vanhinta rakennuskantaa edustaa muun muassa Arenan talo (Lars Sonck, 1924 ja 1929).[3] Kadun uusin rakennuskanta koostuu 1980-luvulla rakennetuista virastotaloista, joista suurin on Kuntatalo. Kallion virastotalo (Heikki Siren, 1965) sijaitsee Toisen linjan väljästi rakennetulla, etelään avautuvalla parillisella puolella kadusta erilleen sommiteltuna. Virastotalo rakennettiin niin kutsutuille Humppukallioille, jotka tarjosivat aikoinaan erinomaisia leikkipaikkoja lapsille ja suojapaikkoja yhteiskunnasta syrjäytetyille ihmisille.[4] Myös Ympyrätalo vaikuttaa voimakkaasti Toisen linjan arkkitehtoniseen ilmeeseen.
Toisen linjan asuinkerrostalot on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla ja useat niistä sijaitsevat kadun linjaan nähden viistosti. Castréninkadun ja Toisen linjan risteyksessä sijaitsee päätytornillinen puutalo (Ernst Lodenius, 1893), joka lienee aikoinaan ollut venäläisen upseerin huvila.[5] Hakaniemen metroaseman pohjoinen sisäänkäynti avautuu Toiselle linjalle. Toisen linjan raitiovaunukiskoilla ei ole nykyään säännöllistä liikennettä. Aiemmin Toista linjaa ovat kulkeneet raitiolinjat 2 (vuosina 1985–2003) ja 10 (vuosina 1955–1985). Porthaninkatua kulkevat raitiolinjat risteävät Toisen linjan kanssa.
Toinen linja mainitaan vanhassa opiskelijapiireistä lähtöisin olevassa, tuntemattoman tekijän sepittämässä laulussa Ellin boksissa, joka tuli laajemmin tunnetuksi Teijo Joutselan ja Kullervo Linnan Humppa-Veikkojen levytettyä sen vuonna 1960. Laulun sävelmän arvellaan olevan unkarilaista alkuperää. Myöhemmin sen ovat levyttäneet muiden muassa Tapio Rautavaara ja Pauli Räsänen sekä hieman muunneltuna Reino Helismaa ja Matti Louhivuori.[6]
Ilolanpuisto rajoittuu Toisen linjan parilliseen puoleen.
Lähteet muokkaa
- Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
- Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, © Jari Auvinen ja Kustantaja Laaksonen, Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010, ISBN 978-952-5805-27-7
Viitteet muokkaa
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 141. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 104.
- ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 90
- ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 282
- ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 98, s. 101
- ↑ Aapeli Vuoristo (toim.): Suuri Toivelaulukirja 6, s. 135. Helsinki: Musiikki Fazer ja Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1985.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toinen linja Wikimedia Commonsissa
