Wikipedia

Humppa-Veikot

entinen suomalainen humppaorkesteri

Humppa-Veikot oli vuonna 1958 perustettu suomalainen tanssimusiikkiorkesteri, jonka humppamusiikki nousi suureen suosioon 1960-luvun alussa. Yhtye keikkaili ahkerasti 1980-luvun puoliväliin saakka.

Humppa-Veikot
Humppa-Veikot esiintyvät tansseissa. Valokuvaaja Voitto Kivi, 1960.
Humppa-Veikot esiintyvät tansseissa. Valokuvaaja Voitto Kivi, 1960.
Tiedot
Toiminnassa 1958–1978
Tyylilaji humppa
iskelmä
Kotipaikka  Suomi
Laulukieli suomi
Jäsenet

katso Jäsenet

Levy-yhtiö

Warner Music Finland

Historia

muokkaa

Humppa-Veikot perustettiin nimellä Pumppu-Veikot Antero Alpolan tuottamaa ja yhdessä Aune Haarlan kanssa käsikirjoittamaa radio-ohjelmaa Kankkulan kaivolla varten. Studio-orkesteriksi tarkoitetusta ryhmästä tuli pian niin suosittu, että se alkoi levyttää Humppa-Veikkojen nimellä. Samalla yhtyeen laulusolistiksi tuli Kipparikvartetista tuttu Teijo Joutsela, joka lauluosuuksien ohella soitti viulua. Orkesterin johtajana toimi Kullervo Linna (1911-1987), joka toimi yhtyeen rumpalina; muina jäseninä olivat sousafonisti Eero Lauresalo (ent. Lindroos), saksofonistit Josef Kaartinen ja Kaarlo Valkama, haitaristit Asser Fagerström ja Yrjö Luukkonen sekä myös banjoa soittanut kitaristi Ingmar Englund. Paljon myöhemmin yhtyeeseen kuului myös ksylofonisti Eino Katajavuori. Eero Lauresalon palattua uudelleen toimintansa aloittaneeseen Dallapé-orkesteriin hänen tilalleen tuli Gösta Möller. Joissakin esiintymisissä ja levytyksissä oli mukana muitakin muusikoita. Useimmat yhtyeen jäsenistä olivat aloittaneet muusikon uransa jo 1930-luvulla ja monet olivat soittaneet aikanaan Dallapé-orkesterissa.

Yhtye teki ensimmäiset levynsä niin sanottuina savikiekkoina Levytukku-yhtiön Triola-merkille ja alkoi levyttää Scandia-levy-yhtiölle vuonna 1960. Vuoden 1960 kymmenen eniten myydyn suomalaisen EP-levyn joukossa oli neljä Humppa-Veikkojen levyä. [1] Yhtyeen ohjelmistossa oli useita 1930-luvun foxtroteja – muiden muassa "Alaska", "Puuseppä", "Tulipunaruusut" ja "Tammerkoski", mutta myös täysin uusia kappaleita ja humpaksi sovitettuja lauluja, kuten Helsingin opiskelijapiireistä peräisin ollut "Ellin boksi", Hiski Salomaan "Lännen lokari" ja brittiläinen marssilaulu "It's a Long Way to Tipperary" (suomeksi nimellä "Pitkä matka on Tippavaaraan"). Tyylinsä säilyttäen yhtye kiersi tanssilavoja ja teki uusia levyjä siitäkin huolimatta, että humpan suosio laski jonkin verran "rautalankavillityksen" ja myöhemmin tangokuumeen alettua. 1970-luvun puolella otettiin mukaan myös päivän iskelmiä, kuten Irwin Goodmanin "St. Pauli ja Reeperbahn" ja Kai Hyttisen "Käymään vain". Sovituksia tekivät pääosin Kullervo Linna ja Kaarlo Valkama. Yksi Humppa-Veikkojen ja Joutselan "unohtumattomampia" levytyksiä oli Beatlesin "She Loves Youn" suomenkielinen, silloista beatlemaniaa parodioinut versio "Hän sinun on" vuodelta 1965. Laulussa oli tahatonta huvittavuutta sen vuoksi, että "jee jee"n laulaminen ei tuntunut luonnistuvan Joutselalta lainkaan. Yhtyeen single- ja EP-levyjä koottiin LP-levyille 1960-luvun lopulla ja se teki vielä 1970-luvulla useita levyjä Finnlevy-yhtiölle. Humppa-Veikkojen viimeinen levytys oli vuonna 1978 ilmestynyt Vuodet vierivät. Yhtye lopetti toimintansa 1980-luvun alkupuolella, kun aika ja ikävuodet alkoivat tehdä sen jäsenten kohdalla tehtävänsä. Haitaristi Yrjö Luukkonen siirtyi Dallapé-orkesteriin, jossa hän jatkoi uraansa vielä useiden vuosien ajan.

Humppa-Veikkojen solisteina lauloivat joitakin kappaleita Annikki Tähti, Oke Tuuri ("Tippavaaran isäntä"), Auvo Nuotio, Henry Theel ja Kauko Käyhkö. Myös Georg Malmstén levytti 1960-luvulla muutamia vanhoja kappaleitaan uudelleen Humppa-Veikkojen kanssa. Yhtyeen 1970-luvun levytyksissä solisteina vierailivat lisäksi muiden muassa Pauli Räsänen, Matti Louhivuori ja Lasse Kuusela. Teijo Joutselan lopetettua uransa 1980-luvun taitteessa Humppa-Veikkojen laulusolistina oli yhtyeen viimeisinä vuosina Pentti Tuominen.[2]

Vuonna 1960 Teijo Joutsela ja Humppa-Veikot levyttivät Kaarlo Valkaman sovittaman jenkan "Kyynelsikermä", joka merkittiin levyetiketissä kansansävelmäksi. Kappale oli yhdistelmä kahdesta kansanlaulusta, mutta kertosäkeeseen oli otettu neljä tahtia Toivo Kärjen ja Reino Helismaan rallista "Rovaniemen markkinoilla". Kärki ja Helismaa, joilta ei ollut kysytty lupaa, katsoivat kyseessä olevan tekijänoikeusrikkomus ja haastoivat Scandia-levy-yhtiön oikeuteen. Scandian johtajan Harry Orvomaan mukaan "rumarellumarillumarei" oli kansansävelmä ja siten vapaasti lainattavissa. Helismaa kuoli vuonna 1965 prosessin ollessa vielä kesken, jolloin Kärki jatkoi sitä yksin. Hovioikeus tuomitsi Scandian maksamaan Kärjelle korvauksen. Vaikka korvaussumma oli vain puolet Kärjen alkuperäisestä vaatimuksesta, Kärki oli tyytyväinen ratkaisuun, sillä hän piti kysymystä ennen kaikkea periaatteellisena.[3]

Jäsenet

muokkaa

Diskografia

muokkaa

Kokoelmia

muokkaa
  • 36 kaikkien aikojen valloittavinta humppaa (Safir SAFLP/SAFK 2019, 1989, Fazer Finnlevy)

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1961, s. 310. Helsinki: Otava, 1960.
  2. ↑ Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 318. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
  3. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 486. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä yhtyeeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Humppa-Veikot&oldid=22080067”