Avaa päävalikko
Alppikatu

Alppikatu on katu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Kadun varrella on muun muassa Kuntatalo, Helsingin Diakonissalaitos, vanha käsityönopettajanopisto, joka on nykyisin asuintalo, Pyhän Sydämen kappeli, Helsingin työväenopisto ja Pelastusarmeijan Helsingin osaston asumispalveluyksikkö.

Alppikatu

Vuonna 1928 valmistunut Alppikatu 15 oli aikoinaan korttelinsa ensimmäinen kivitalo. Sen ovat suunnitelleet A. H. Gunnar Aspelin ja Arvi Niiniluoto.[1]

ProfiiliMuokkaa

 
Alppikadun läntinen osa auringonlaskun aikaan.
 
Alppikadun taloja Linnanmäen kallioilta nähtynä. Entinen Käsityönopettajanopiston rakennus vasemmalla.

Alppikatu on noin 700 metriä pitkä. Se alkaa Ensi linjan risteyksestä Linnunlaulun huvila-alueen reunalta ja kulkee itäkoilliseen. Idässä Alppikatu päättyy umpikujaan, mutta sen päästä laskeutuu Itäiseksi Alppirinteeksi kutsuttu portaikko Helsinginkadulle, joka kulkee Alppikadun suuntaisesti. Myös hieman lännepänä, Helsingin työväenopiston rakennuksen toisella puolella on samantapainen Alppikadulta Helsinginkadulle johtava porrastettu jalankulkukatu, Läntinen Alppirinne. Alppikadun kanssa risteävät kadut lännestä itään lueteltuina ovat:

Lännessä Alppikadun ilmettä hallitsevat Diakonissalaitoksen ja Kuntatalon punatiiliset rakennuskompleksit. Alppikadun ja Helsinginkadun välissä sijaitsevat kallioille rakennettu Diakoniapuisto ja Tauno Palon puisto. Alppikatu on sekä autokaistojen että jalkakäytävien osalta asfalttipäällysteinen; Kirstinkadun risteyksessä on pätkä nupukiveä.

HistoriaMuokkaa

Alppikatu sai nimensä 1900-luvun alussa lähellä sijaitsevan Alppilan puistoalueen mukaan, jonka nimi puolestaan perustuu 1870 rakennettuun ravintola Alphyddaniin, joka sijaitsi Alpin alueella. Alppi (Alpen) oli 1840-luvulla perustettu vuokra-alue.[2]

Alppikadun puutalot oli rakennettu suurimmaksi osaksi 1900-luvun alussa ja ne purettiin nykyisten kerrostalojen tieltä 1950- ja 1960-luvuilla. Useimmat puutalot olivat kaksikerroksisia, muutamat olivat ainakin osittain kolmikerroksisia. Pisimpään säilyivät nykyisen Kuntatalon korttelin kolme puutaloa, jotka olivat arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan käsialaa vuodelta 1897.[2] Talot paloivat 24. syyskuuta 1979.[3]

Alppikadun vanhin asuinkerrostalo on Paasilan taloon kuuluva Alppikatu 20, joka valmistui 1907. Talon on piirtänyt arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio & Ikäläinen.[4] 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettiin myös Alppikatu 2 (1925), Alppikatu 15 (1928) ja Alppikatu 25 (1937). Itäisen Alppirinteen talot, joihin Alppikatu päättyy, valmistuivat 1932 ja 1941.[5]

Alppikadun ja Helsinginkadun välisiin kortteleihin eli Alppikadun parilliselle puolelle rakennettiin kerrostaloja 1950-luvulla. Korttelit rakennettiin verraten väljästi, joten näkymät Alppikadulta Linnanmäen ja Josafatinkallioiden suuntaan säilyivät avarina. Alppikadun pariton puoli oli jo puutalokauden aikana tiiviisti rakennettu. Puutalot purettiin ja tilalle kohosi useita asuinkerrostaloja vuosina 1961–1971.[6] Alppikadun uusimmat talot sijaitsevat kadun länsipäässä. Kuntatalo valmistui 1982, rakennuskompleksin koko on 117 000 kuutiometriä.[2] Helsingin Diakonissalaitoksen uudisrakennus valmistui 1989.[7]

MuutaMuokkaa

Alppikadun ja Ensi linjan risteysalueelta on löydetty harvinaista graniittimuunnosta, joka on nimetty helsinkiitiksi.[2]

LähteetMuokkaa

  • Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
  • Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, © Jari Auvinen ja Kustantaja Laaksonen, Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010, ISBN 978-952-5805-27-7

ViitteetMuokkaa

  1. Kysy.fi, viitattu 27.10.2013
  2. a b c d Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 102
  3. Puutalojen Kallio, s. 9
  4. Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 182
  5. Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 106, s. 178, s. 198
  6. Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 134 ja 178
  7. https://www.hdl.fi/fi/toiminta/historia/tarkeita-vuosilukuja

Aiheesta muuallaMuokkaa