Wallininkatu
Wallininkatu (ruots. Wallinsgatan) on katu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Se on nimetty suomalaisen tutkimusmatkailijan Georg August Wallinin mukaan. Avarailmeisen kadun varrella sijaitsee muun muassa Tauno Palon puisto ja eräät Kallion viimeisistä puutaloista.
Profiili
muokkaa
Wallininkatu on noin 500 metriä pitkä. Se alkaa Ensi linjan risteyksestä Linnunlaulun huvila-alueen reunalta ja kulkee pohjoiseen. Katu nousee jyrkähköä mäkeä ylös kohti Wallininkujan risteystä, jossa se tekee mutkan ja kulkee Helsinginkadun ylittävää siltaa Sturenkadun risteykseen. Wallininkadun kanssa risteävät kadut etelästä pohjoiseen lueteltuina ovat:
- Ensi linja
- Toinen linja
- Kolmas linja
- Wallininkuja
- Alppikatu
- Sturenkatu
Etelässä Wallininkadun ilmettä hallitsee Kuntatalon punatiilinen rakennuskompleksi. Kadun toisella puolella on entisen sokeainkoulun rakennuksia ja Kallion viimeiset puutalot: Signe Lagerborg-Steniuksen piirtämät talot valmistuivat 1897–1905.[1] Wallininkadun vanhimman kerrostalon, Wallininkatu 5:n, piirsi Helge Lundström, ja se valmistui 1938. Viereinen Wallininkatu 7 valmistui seuraavana vuonna ja se on Ferdinand Salokankaan käsialaa.[2]
Wallininkatu on melko väljä ja avara. Parillisen puolen talot on rakennettu kadusta erilleen ja molemmissa päissään katu päättyy puistoalueeseen.
Historia
muokkaaWallininkadun puutalokausi kesti 1900-luvun alkupuoliskon. Puutalot olivat pääosin kaksikerroksisia ja niissä asuttiin ahtaasti pienissä asunnoissa. Kadun ilme muuttui täysin 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun kestäneenä ajanjaksona, jolloin puutalot purettiin nykyisten kerrostalojen tieltä.
Suomen tasavallan 11. presidentti Tarja Halonen asui 1900-luvun lopulla Wallininkatu 10:ssä. Vuonna 1962 valmistuneen valkoisen kerrostalon ovat piirtäneet Aili ja Niilo Pulkka.[3][4]
Lähteet
muokkaa- Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
- Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2010, ISBN 978-952-5805-27-7
Viitteet
muokkaa- ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 98
- ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 130
- ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 158
- ↑ Pertti Heino osti kodin presidentiltä. Helsingin Sanomat 20.5.2012 (Käyttäjätunnuksella).
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wallininkatu Wikimedia Commonsissa
