Avaa päävalikko
Portaat puiston länsipäässä.

Josafatin kalliot on kallioinen viheralue Helsingin Alppiharjussa, Helsinginkadun pohjoispuolella.

Alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1901 nykyinen puistoalue merkittiin rakennuskortteliksi[1], mutta kaavasta huolimatta tähän kortteliin ei vuosikymmeniin rakennettu mitään. Alue tuli kuuluisaksi 1970-luvulla, kun Urheiluhallit Oy aikoi laajentaa vieressä korttelissa olevaa urheilu­taloa kallioalueelle. Hanketta vastustamaan syntyi Josafatin puistoliike. M. A. Numminen sävelsi kallioista kertovan Josafatin jenkan, josta tuli puistoliikkeen tunnussävel.[2][3] Kalliossa on puistoliikkeen historiasta kertova kuparilaatta. Puistoliikkeen alkuunpanijoita ja aktiiveja olivat Elma Lindroos ja tämän tytär Ritva Hartzell[4].

Puistoliikkeen laatta

Vuonna 1985 alueelle vahvistettiin uusi asemakaava, jossa tämä rakentamaton kortteli muutettiin puistoksi.[5] Kaupungin puisto-osaston kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1992.[6] Puisto otettiin virallisesti käyttöön 1991.[4] Puisto muodostaa yhtenäisen viheralueen kadun toisella puolen sijaitsevan Tauno Palon puiston kanssa.

Puistoliike on jatkanut taistelua Linnanmäen pysäköintihallia vastaan. Halli on ollut suunnitteilla 1990-luvun alusta, mutta rahoitus puuttuu. Toteutuessaan se uhkaa Alppipuistoa[4].

Nimen alkuperäMuokkaa

Laaksoa, jossa Helsinginkatu nykyisin kulkee ja jonka pohjois­rinteen Josafatin kalliot muodostavat, kutsuttiin 1800-luvulla nimellä Josafats­dal (Josafatin­laakso). Alue oli silloin vielä selvästi varsinaisen kaupunki­alueen ulko­puolella ja kuului osana kaupungin Salomon Janssonille vuokraamiin viljelys­maihin. Sen mukaisesti annettiin nykyisen viheralueen pohjoisreunaa pitkin kulkevalle kadulle vuonna 1901 nimi Josafatinkatu.[7]

Laakson ja siten myös kallioiden nimi johtuu raamatullisesta Josafatinlaaksosta, jossa Jumala Joelin kirjan mukaan on tuomitseva pakanakansat.[7][8] Raamatullisia paikannimiä annettiin 1800-luvulla useille muillekin Helsingin pohjoispuolisille, syrjässä asutuksesta olleille paikoille, esimerkiksi Jerikonniitty ja Kaanaanmaa nykyisessä Toukolassa.[7]

LähteetMuokkaa

  1. Vuonna 1901 vahvistettu asemakaava Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 6.8.2011.
  2. Josafatin jenkka Tarinoiden Helsinki
  3. Harjun puistot Alppila
  4. a b c Antti Manninen, Josafatin taistelu peri voiton, Helsingin Sanomat 21.5.2012 s. A10
  5. Vuonna 1985 vahvistettu asemakaava n:o 8901 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (kaavassa on vinoristi vanhan korttelinumeron 353 ja sen tonttien rajojen päällä osoittamassa, että ne lakkasivat olemasta voimassa). Viitattu 6.8.2011.
  6. Kaupunkiympäristön puolesta Ilmestynyt Tiedonantajassa – 19.9.2008
  7. a b c Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24,, s. 103-104, hakusanat Jerikonniitty ja Josafatinkatu. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  8. Joel 3:2

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Uula Eronen
  • Hartzell, Ritva: Josafatin puistoliikkeen 20 vuotta. Arkkitehti, 1991 ; (88) ; 3 ; 35-36.