Velily (ven. Велилы) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Marjovon piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Runajoen varrella[1] 20 kilometriä Marjovosta lounaaseen[2]. Kylässä on 76 ja kunnassa 532 asukasta (vuonna 2009)[3].

Velily
Велилы

Velily

Koordinaatit: 57°12′49″N, 31°54′4″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Marjovon piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 395,07 km²
Väkiluku (2009) 532











Maantiede ja asutus muokkaa

Velilyn kunnan pinta-ala on 395,07 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Marjovon piirin Moisejevon kuntaan, kaakossa Tverin alueeseen sekä lounaassa Novgorodin alueen Holmin ja luoteessa Poddorjen piireihin[5]. Pinta-alasta 87,0 % on metsää ja 12,0 % maatalousmaata[4].

Seutu kuuluu Valdain ylänköön. Suurimmat joet ovat Pola ja Runa. Hyötykaivannaisia ovat hiekka, sora ja turve.[6] Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Velilyn karpalosuo ja Krasnenki Borin metsäalue[7].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu Pogorelušan asutus ja 28 kylää: Andrejevštšina, Bolšaja Osjanka, Bor, Durnevo, Fjodorovštšina, Gajovo, Goršok, Grigornoje, Jam, Jastrebovštšina, Kloptsy, Koškino, Krasnoje, Lisitšino, Lunjovo, Lutški, Mankino, Nevzorovo, Osinovik, Ovsjanikovo, Pogoreluša, Runitsy, Sedlovštšina, Skagorodje, Staritsa, Vjoški, Zaretšje ja Želonka[5]. Suurin asutuskeskus on noin 250 asukkaan Sedlovštšina. Kahdessatoista kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[3]

Historia muokkaa

Velily mainitaan 1400-luvulla yhtenä Novgorodinmaan etelärajan kaupungeista. Myöhemmin se oli Novgorodin Derevan viidennekseen kuuluneen volostin keskus. Sen kautta kulki kauppareitti Polajoelta Väinäjoelle ja Volgalle. Vuodesta 1824 lähtien Velilyn volosti oli osa Novgorodin läänin Demjanskin kihlakuntaa. Neuvostoaikana se kuului aluksi Molvotitsyn ja myöhemmin Marjovon piiriin. Toisen maailmansodan aikana seutu oli saksalaisten miehittämä.[8]

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Velilyn kautta kulkee Demjanskin, Marjovon ja Holmin välinen maantie[9].

Seudun pääelinkeino on Neuvostoliiton] hajoamisen jälkeen kriisiytynyt maa- ja metsätalous. Kunnassa toimii karjatalouteen erikoistunut maatalousyritys Runa sekä Marjovon metsätalouden Velilyn metsänhoitoalue.[10]

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lääkintäasema ja kaksi kauppaa. Sedlovštšinassa on lastentarha, peruskoulu, kerhotalo ja kirjasto.[11]

Nähtävyydet muokkaa

Seudulta on löydetty useita muinaisia hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkejä ovat Velilyn kirkko ja kylän kartanoiden puistoalueet. Historialliset kohteet liittyvät toiseen maailmansotaan.[12]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Generalnyi plan, s. 71.
  2. Generalnyi plan, s. 19.
  3. a b Generalnyi plan, s. 52.
  4. a b Generalnyi plan, s. 60.
  5. a b Generalnyi plan, s. 18.
  6. Generalnyi plan, s. 23–24.
  7. Generalnyi plan, s. 40.
  8. Generalnyi plan, s. 19–21.
  9. Generalnyi plan, s. 96.
  10. Generalnyi plan, s. 45–49.
  11. Generalnyi plan, s. 80–85.
  12. Generalnyi plan, s. 38–39.

Aiheesta muualla muokkaa