Raijin
Raijin (jap. 雷神) on japanilaisessa mytologiassa ja sittemmin šintolaisuudessa esiintyvä ukkosen kami. Ukkosta pidettiin muinoin väkivaltaisen kamin aiheuttamana, ja japanin kielen ukkosta merkitsevä sana kaminari tarkoittaakin kirjaimellisesti ’kamin [aiheuttamaa] ääntä’. Raijin liitettiin kiinteästi maatalouteen ja sateeseen; salamien muun muassa uskottiin lannoittavan riisin kasvua. Salamaan viittaavat sanat inabikari ja inazuma sisältävätkin riisin vartta tarkoittavan sanan ina.[1][2]
Kamakura-kaudelta lähtien Raijin on esitetty demonin kaltaisena, pilvellä ratsastavana hahmona, jota ympäröi rumpujen kehä. Tämä esitystapa syntyi buddhalaisesta vaikutuksesta. Vanhemmissa kuvauksissa hänen on ajateltu ilmaantuvan pikemminkin käärmeen tai pienen lapsen hahmossa. Muita nimiä Raijinille ovat muun muassa Raiden-sama (雷電様) ja Narukami (鳴神).[1][2]
Raijinille omistetuissa pyhäköissä kamilta pyydettiin sadetta. Jos salama iski riisipellolle, paikka pyhitettiin shimenawa-köydellä hyvän sadon varmistamiseksi. Kantōn tasangolla, jossa ukkostaa paljon, Raijinin palvonta tällä tavoin oli yleistä. Tochigissa ukkosta esiintyy Japanissa kaikkein eniten, ja siellä onkin useita Raijinille omistettuja pyhäkköjä. Toisaalta ukkonen saattoi aiheuttaa tuhoa, jolta Raijinia palvomalla haluttiin suojautua. Kojikista voidaan päätellä, että Raijin liitettiin tuhoon jo japanilaisessa mytologiassa, mutta tämä yhteys vahvistui Heian-kaudella, kun kami liitettiin kostonhimoisten henkien (goryō) aiheuttamiin kirouksiin ja erityisesti syyttömänä tuomitun Sugawara no Michizanen kulttiin. Michizanea palvottiin kuolemansa jälkeen Karai tenjin -kamina (”tulen ja ukkosen taivaallinen kami”) ja Raijinia laajalti tämän kultin osana.[1][2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raijin Wikimedia Commonsissa
