Wikipedia

Rånejoki

joki ruotsissa

Rånejoki [4] (myös Raunajoki, ruots. Råneälven, luulajansaameksi Ráddneädno, pohjoissaameksi Rávnaädno [5][6]) on Ruotsin Norrbottenin läänissä virtaava 190 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Rånejoen vesistössä sen yli 217 kilometriä pitkään pääuomaan. Se saa alkunsa Råneträsketin järvestä Jällivaarassa, virtaa Bodenin kunnan läpi ja laskee Perämereen Råneåssa Luulajan kunnassa. Joen pääuomassa ei ole vesivoimalaitoksia ja se on toistaiseksi suojeltu vesivoiman rakentamiselta.[7] [3][8][9]

Rånejoki
Råneälven, Ráddneädno
Rånejokea Näätämösuandon kohdalla
Rånejokea Näätämösuandon kohdalla
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Lääni Norrbotten
Maakunta Lappi, Norlanti
Kunnat Jällivaara, Boden, Luulaja
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Rånejoen vesistö
Pinta-ala 4 207 km² [1]
Järvisyys 4 % [2]
Pääuoman pituus yli 217 km [3]
Pääuoman osuudet Rånejoki ←Hárrejåhkå
Joen uoman kohteita
Alkulähde Råneträsket, Jällivaara
  66.9234°N, 20.5708°E
Laskupaikka Råneå, Luulajan
  65.829167°N, 22.35°E
Läpivirtausjärvet Niemiselet, Degerselet, Gunnarsbyträsket, Överstbyträsket, Valvträsket, Bölsselet
Sivu-uomat Bjurån, Kvarnån, Abramsån, Rörån, Norr-Lillån, Sör-Lillån, Venetjoki
Taajamat Råneå
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 306,9 m mpy.
Laskukorkeus 0 m mpy.
Korkeusero 306,9 m
Pituus 190 km [3]
Kaltevuus 1,4 m/km
Keskiylivirtaama 400 m³/s [2]
Keskivirtaama 44,2 m³/s [2]
Keskialivirtaama 7,9 m³/s [a]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Näkymä Korpforsenin kohdalla.

Joen kulku muokkaa

Joki alkaa Råneträsketistä, joka sijaitsee 20 kilometriä Jällivaarasta etelään. Joen luusua sijaitsee järven kaakkoispäässä. Täällä jokea kutsutaan myös luulajasaamelaisella nimellään, mutta joen yläjuoksun alueen nimistössä esiintyy sekaisin ruotsin-, saamen- tai suomenkielisiä (meänkieli) paikannimiä. Joki virtaa ensimmäiset 150 kilometriä metsäalueella eikä joenvarressa ole kiinteää asutusta ennen Nattavaaraa [b]. Nattavaarassa jokeen yhtyy pohjoisesta tulevat Venetjoki ja Pikku Venetjoki. Ne ovat samasta joesta erkanevia suuhaaroja. Nattavaarassa joen ylittää Malmirata. Täällä joen suunta muuttuu kaakosta kohti etelää tai eteläkaakkoa.[10]

Nattavaaran jälkeen joki tekee tiukan mutkan luoteeseen päin kohdassa, jossa siihen yhtyy Siekajoki. Joki virtaa tämän jälkeen pitkään kohti etelää, kuohuaa Vanhaanpaikankoskessa ja saapuu Koskivaaran kulmakunnalle. Siellä joki kääntyy kaakkoon, missä se virtaa Kaipabäckenin luonnonpuistoon. Joen kaltevuus on kasvanut ja joessa esiintyy koskia, joista esimerkiksi Muorkaforsen on 1,5 kilometriä pitkä. Jokeen yhtyy täällä oikealta puolelta tuleva Kaipajoki. Seuraava yli 20 kilometriä pitkä osuus virtaa suoraan kohti kaakkooa. Ennen Näätäsuandon kylää joki leviää Överseletiksi, joka on ensimmäinen järvimäinen suvanto (ruots. sel, selet). Kylässä joen ylittää paikallinen tie, joka on seurannut uomaa joensuusta saakka.[11]

Jokea seuraten on Näätäsuandosta Valvträskin kylään noin 35 kilometriä matkaa. Sillä osuudella uomaan yhtyvät Sör-Lillån ja Norr-Lillån, ja joki sukeltaa Valvträsketiin, joka on ennemmin järvi kuin suvanto. Joki tekee loivasti kaartaen puoliympyrän kiertäessään Brändbergetin metsävaaran. Joen varressa kohtaa nyt asuttuja kohtia, jossa on vain muutama rakennus. Järven itärannalla Valvträsketin kylässä sijaitsee useita taloja, jotka muodostavat pienen kylän. Järven vedenpinta on järvessä 38 metriä mpy., mutta joki menettää korkeudesta puolet seuraavan 15 kilometrin matkalla.[12][b]

Valvträsketistä on merenrantaan linnuntietä 50 kilometrin matka. Alajuoksulla joki muuttuu paljon leveämmäksi ja jokilaakso on viljavaa ja lähes jatkuvasti asuttua. Joen osuudet ovat enimmäkseen suvantoja tai järviä, joiden välissä on kapeikkoja ja joskus koskia. Ensimmäinen virtaosuus päättyy Nederseletiin, josta alkaa noin 9 metriä putoava Korpforsen. Se laskee Överstbyträsketiin, jonka vedenpinta on 28 metrin korkeudella. Sen pohjoisrantaan laskee vesistön suurin sivujoki Rörån. Rånejoki jatkaa sukeltamalla heti Gunnarsbyträsketin järveen. Järvien ympärillä on useita kulmakuntia, joista Överstby ja Gunnarsby ovat suurimmat. Järviosuus on noin 8 kilometriä pitkä ja se laskee monikoskisen Långnäsforsenin kautta Degerseletiin. Sen vedenpinta on 22 metrin korkeudella ja se on Rånejoen suurin läpivirtausjärvi, jonka länsirantaan laskee Abramsån. Sen itäpäässä sijaitsee Niemisuvanto (Niemisel) ja kylän kautta kulkee Haaparannan rata, jonka asema sijaitsee kylässä. Joki virtaa viimeiset 30 kilometriä kaakkoon päin ja se laskee Perämeren Rånefjärdeniin. Osuuden alussa siihen yhtyy oikealta Kvarnån ja puolivälissä Bjurån. Joessa on monia suvantoja kuten esimerkiksi Niemiselet ja joen leveässä uomassa on runsasti jokisaaria. Ennen joensuuta se virtaa Råneån läpi ja alittaa sen jälkeen rantatie (E4).[9][b]

Luontoarvoja muokkaa

Joki kelpaa hyvin melontaretkeilyyn, sillä se on melottavissa lukuun ottamatta sellaisissa koskissa kuin Lassbyforsen, Långforsen ja Niemiforsen, sekä Rånforsenissa Råneåssa. Vesistön vapaa-ajan kalastuksella on jopa kaupallista merkitystä. Joessa esiintyy esimerkiksi haukea ja harjusta koko sen pituudelta. Joki on erityisen kuuluisa jokiravun vahvasta kannasta.[4][13][b]

Historiaa muokkaa

Jokea on 1800–1900-lukujen aikana käytetty puutavaran uittoväylänä. Pääuomaan on uitettu sivujokien metsistä puuta ja se on uitettu alajuoksulla sijaitseville sahoille. Uittoa on autettu perkaamalla joesta joitakin kohtia ja toisaalta puiden kulkua on ohjailtu erialisilla rakenteilla, joita voi edelleen löytää jokivarresta. Uittotoiminta päättyi 1950-luvulla.[b]

Nimistöä muokkaa

Vesistöalueen ja pääuoman ruotsinkieliset nimet alkavat ”råne”-sanalla, joka esiintyy myös joensuun taajaman Råneån nimessä. Joen nimi on luulajansaameksi Ráddneädno, jossa alkuosa ”ráddna” tarkoittaa ystävää tai naapuria, ja loppuosa ädno suurta jokea (älv). Sama alkuosa esiintyy lähdejärven nimessä Ráddnejávrre (Råneträsket). Joen pohjoissaamelainen nimi on Rávnaädno, joka muistuttaa suomalaisten käyttämää nimeä Raunajoki. Toisaalta, nimen Rávnna (Råneå) merkitystä ei tunneta.[6]

Vesistöalue muokkaa

Pääartikkeli: Rånejoen vesistö

Rånejoen vesistön (vesistöaluetunnus 7) pinta-ala on 4 207 neliökilometriä (km² [3][1]). Se pääuoma muodostuu alajuoksulla Rånejoen osuuksista, jotka yhdistävät toisiinsa pienet suvannot ja isommat järvet. Yläjuoksulla on suvantoja vähemmän ja nimikkojokena se alkaa Råneträsketistä. Valuma-alueen virallisena pääuomana on vielä järven valuma-alueella virtaava pieni joki Hárrejåhkkå. Se alkaa Vasaratunturin länsipuolella sijaitsevasta pienestä tunturijärvestä Rovasenjärvi.[10][14]

Vesistö jää kahden suuremman Luulajanjoen vesistön (vesistöaluetunnus 9) ja Kalixjoen vesistön (tunnus 4) väliin ja on niitä yli puolet lyhyempi. Rånejoen alajuoksulla sijaitsee valuma-alueen koillispuolella lyhyen Vitånin vesistön (tunnus 6) valuma-alue ja eteläpuolella vielä pienemmän Altersundetin vesistön valuma-alue (tunnus 8). Suistoalueen kummallakin puolella sijaitsee mereen laskevia lyhyitä ojia.[15][14][9][12]

Lähteet muokkaa

Huomautuksia muokkaa

  1. ↑ Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
  2. ↑ a b c d e Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Råneälven.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 10.11.2020, s.18–19 (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu 13.2.2019 (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d Råneälven (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 6.11.2020. (ruotsiksi)
  4. ↑ a b Kuulemisasia Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi 13.2.2009. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 22.3.2014.
  5. ↑ List of alternative names for European rivers, wiki2.org, viitattu 6.11.2020 (englanniksi)
  6. ↑ a b Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF-linkki), Språk- och folkminnesinstitutet, Uppsala, ISBN 91-7229-020-X, 2003, s.263, viitattu 6.11.2020 (ruotsiksi)
  7. ↑ Kuhlins, Leif: Vattenkraft i Sverige, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
  8. ↑ Län och huvudavrinningsområden i Sverige (pdf) Faktablad nr. 10. 2002. Norrköping: Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut. Arkistoitu 28.9.2018. Viitattu 22.3.2014. (ruotsiksi)
  9. ↑ a b c Råneånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.11.2020. (ruotsiksi)
  10. ↑ a b Råneånin latva-alueet Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.11.2020. (ruotsiksi)
  11. ↑ Råneånin keskijuoksun alapuolisko Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.11.2020. (ruotsiksi)
  12. ↑ a b Råneånin keskijuoksun alapuolisko Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.11.2020. (ruotsiksi)
  13. ↑ Upptäck Råneå & Vitå älvdalar (PDF) visitlulea.se. Arkistoitu 24.2.2021. Viitattu 11.11.2020. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 10.11.2020, s.120–122 (ruotsiksi)
  15. ↑ Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 10.11.2020, s.4 (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rånejoki&oldid=20940293”