Kaipajoki (Rånejoki)
Kaipajoki on (ruots. Kaipabäcken, luulajansaameksi Gajbbajåhkå) Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jokimukan ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 36 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se alkaa Nåttållimáhpessa joenhaarautumasta ja se yhtyy pääuomaansa Muorkaforsissa.[1][2][3]
| Kaipajoki Gajbbajåhkå, Kaipabäcken |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Lappi |
| Kunnat | Jokimukka, Jällivaara |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Kaipabäckenin valuma-alue |
| Pinta-ala | 122,33 km² [1] |
| Pääuoman osuudet | Kaipajoki ←Merkkipetäjänoja ←Välikaltiojoki |
| Yhtyy | Rånejoki [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | suolampi, Tjanasvaara |
| Laskupaikka | Rånejoki, Muorkafors |
| [a] | |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 420 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 256 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 164 m |
| Pituus | 36 km |
| Kaltevuus | 4,56 m/km |
| Keskiylivirtaama | 10,4 m³/s (MHQ) [c] |
| Keskivirtaama | 1,4 m³/s (MQ) [c] |
| Keskialivirtaama | 0,1 m³/s (MNQ) [c] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku muokkaa
Se alkaa virrata Kaipajoen nimisenä jokena joenhaaraumasta, jossa pienemmät purot Merkkipetäjänoja ja Koppotsjoki yhtyvät toisiinsa. Siitä alkaa pääuoman osuus, jolla on kaakkoinen suunta lähes koko matkan. Joki virtaa asumattomalla seudulla lukuun ottamatta Polcirkelnin kylää ja joenuun lähellä sijaitsevaa Muorkaforsin kulmakuntaa. Polcirkelnin kautta kulkee tie Vuollerimin ja Nattavaaran välillä ja se ylittää Kaipajoen Polcirkelnin lähettyvillä. Tietä seuraava Malmirata ylittää joen kylästä katsoen hieman pohjoisempana. Joen latva-alueet sijaitsevat noin 420 metrin korkeudella mpy. ja joensuu 256 metrin korkeudella. Joelle tulee matkallaansa pudotusta 164 metriä ja keskimääräiseksi kaltevuudeksi 4,6 metriä kilometrille. Joen nimikko-osuuden alkukorkeus on 370 metriä.[1]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä muokkaa
Valuma-alue muokkaa
Kaipajokiin valuma-alueen pinta-ala on 122 neliökilometriä. Sen on 2,9 % koko Rånejoen vesistön valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Kaipajoki yhtyy Rånejoken oikealta puolelta eli sen eteläpuolelta ja se seuraa Rånejokea sen rinnalla. Sen valuma-alue jää koillispuolelta pääuomansa ja lounaispuoleta Sör-Lillånin valuma-alueen väliin. Länsipuolella siihen rajautuu Luulajajoen vesistön (vesistöaluetunnus 9) sivu-uoman Kaltisbäckenin valuma-alue.[2][1][4]
Pääuoma muokkaa
Kaipajoki on valuma-alueensa nimikkojoki, mutta sen nimisenä ei pääuoma jatka latvoille asti. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman vesireitin seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä haaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Nimikkojoki muodostaa pääuoman 25 ensimmäisellä kilometrillä, jonka jälkeen sen jatkeeksi on valikoitunut yläjuoksulla ensin Merkkipetäjänoja ja sitä seuraava haara on mahdollisesti pituudensa perusteella Välikaltiojoki, jolloin Merkkipetäjänojan latvaosa jää pääuoman sivu-uomaksi. Pääuoman kokonaispituus on noin 36 kilometriä.[1]
Valuma-alueen piirteitä muokkaa
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (42,9 %), turve (52,2 %), hiekka tai sora (1,1 %), siltti (0,0 %), savi tai multa (0,0 %), kallioalue (2,3 %).[1]
Virtaamat muokkaa
| Kaipajoen keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Kaipajoen virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen alajuoksulla on keskivirtaamien keskiarvo 1,4 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 10,4 m³/s todettiin toukokuussa 2010 ja pienin 0,1 m³/s virtaama esiintyy useana kuukautena vuosittain. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Kaaviosta selviää, että kevättulva alkaa jo huhtikuussa, mutta se on voimakkaimmillaan toukokuussa ja jatkuu vielä kesäkuussakin.[1]
Sivujokia ja järviä muokkaa
Valuma-alueen yllä kuvatulla pääuomalla on muutamia sivu-uomia, joista suurimpia tai merkittävimpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Mitä pienempi yhtymisjärjestys on, sitä lähempänä alajuoksua se yhtyy pääuomaan.
| yhtymis- järjestys |
nimi | pituus (km) |
virtaama (m³/s) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Påunabäcken | 1 | |||
| 2 | Koppotsjoki | 1 | |||
| 3 | Merkkipetäjänoja (latva) | 1 |
Lähteet: 1 = [1]
Kaipajoen valuma-alue on karttojen perusteella vähäjärvinen alue. Sen pienet järvet sijaitsevat soilla ja pienissä maaston painaumissa.[1]
Luontoarvoja muokkaa
Kaipajoen alajuoksun jokilaakso kuuluu Kaipabäckenin luonnonsuojelualueeseen (ruots. Kaipabäckens naturreservat, 721 ha). Suoja-alue ulottuu edellä mainitulle tielle saakka.[5]
Lähteet muokkaa
Huomautuksia muokkaa
- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu Internetin Läntverket- karttapalveluin sijaintityökalulla.
- ↑ a b c Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ), keskivirtaama (MQ) ja keskiylivirtaama (MHQ). Keskivirtaama vastaa todellisuutta melko hyvin, mutta keskialivirtaama on yleensä liian suuri ja keskiylivirtaama taas liian pieni.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Kaipajoki (SE740013-172896) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Kaipajokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)