Kahdeksan surmanluotia
Kahdeksan surmanluotia on Mikko Niskasen käsikirjoittama ja ohjaama neliosainen tv-elokuva vuodelta 1972. Se pohjautuu osittain Pihtiputaalla 7. maaliskuuta 1969 tapahtuneeseen surmatyöhön, jossa sekatyöläinen ja pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä poliisia.
| Kahdeksan surmanluotia | |
|---|---|
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Mikko Niskanen |
| Käsikirjoittaja | Mikko Niskanen |
| Tuottaja | Mikko Niskanen |
| Säveltäjä | Erkki Ertama |
| Leikkaaja |
Jyrki Rapp Jörn Donner |
| Pääosat |
Mikko Niskanen Tarja-Tuulikki Tarsala Paavo Pentikäinen Sulo Hokkanen Olavi Tervahartiala Kaarlo Wilska |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö |
Yleisradio Käpy-Studiot Oy |
| Ensi-ilta | 15. syyskuuta 1972 |
| Kesto |
316 min (televisio-elokuva) 145 min (elokuva) |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Pasasen tapauksen ohella Niskanen halusi esitellä elokuvassa kotikylänsä Konginkankaan Liimattalan elämänmenoa.[1]
»Pihtiputaan kauhutapahtuma antoi minulle kuin sähköiskun, kytki virran elottomaan tajuntaani...Tiesin heti, että Pihtiputaan laukaukset päättivät pitkän ja johdonmukaisen tapahtumaketjun. Tajusin, että tässä oli taustalla kokonainen ongelmakenttä, sen maasto oli minulle tuttu. Tajusin myös, että tämä oli minun tehtäväni. En valinnut tehtävää, tehtävä valitsi minut.[2]»
Elokuvan päähenkilöä Pasia näytteli Mikko Niskanen ja tämän puolisoa Tarja-Tuulikki Tarsala. Naapuria (Reiska) esitti Paavo Pentikäinen. Tuotannossa käytettiin myös amatöörinäyttelijöitä.[1]
Tarsala on myöhemmin kertonut, että hän piti Niskasen eläytymistä viinankeittoa ja häiriköintiä harjoittaneen Pasin rooliin lähes pelottavana.[1]
Elokuvan tekemisessä ilmeni aikataulu- ja budjettiongelmia, minkä vuoksi tuotannon pysäyttämistä pidettiin Yleisradiossa vakavasti otettavana vaihtoehtona. Siihen ei lopulta kuitenkaan ryhdytty.[1]
Elokuva esitettiin ensimmäisen kerran neliosaisena televisiosarjana keväällä 1972. Saman vuoden syksyllä elokuvateattereissa nähtiin 145-minuuttinen versio, jonka oli leikannut Jörn Donner. Sakari Toiviaisen mukaan kummankin version vastaanotto oli suorastaan ylistävää.[1]
Kahdeksan surmanluotia sai parhaan ohjauksen (Mikko Niskanen) ja parhaan miespääosan (Mikko Niskanen) Jussi-palkinnot. Lisäksi Niskaselle myönnettiin 1972 Valtion elokuvataiteilijapalkinto, joka oli 5 000 markan suuruinen.
Vuonna 1992 kuusikymmentä suomalaista elokuvakriitikkoa äänesti itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi kaikkien aikojen parhaasta kotimaisesta elokuvasta. Valituksi tulivat tasaäänin Kahdeksan surmanluotia ja Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö.[3] Ylen äänestyksessä vuonna 2012 kriitikot valitsivat sen kaikkien aikojen viidenneksi parhaaksi suomalaiselokuvaksi[4].
Elokuvan täyspitkä versio on ilmestynyt kahdella lisämateriaalittomalla DVD-levyllä.[5][6]
Muuta muokkaa
Tauno Pasanen katsoi elokuvan Turun vankimielisairaalassa 14. huhtikuuta 1971. Niskasen mukaan Pasanen oli kuvaillut katselun aiheuttamia tuntemuksia seuraavalla tavalla:
»Tää on niin totta, että minua välillä naurattaa ja itkettää. Niin se ol elämä siellä. Se ol niin tarkkaan kuvattu tuo minun elämänkohtalo, että se on ku suoraan minun sielustan revästy.[7]»
Näyttelijät muokkaa
| Mikko Niskanen | … | Pasi, pienviljelijä |
| Tarja-Tuulikki Tarsala | … | Pasin vaimo |
| Tauno Paananen | … | Tauno, "Tanu" |
| Elina Liimatainen | … | Elina, "Ellu" |
| Ari Vainiontaus | … | Ari |
| Mauno Argillander | … | Manu |
| Paavo Pentikäinen | … | Reiska |
| Ilmari Piilonen | … | riistapäällikkö, "Karvamato" |
| Yrjö Liehunen | … | kauppias |
| Kaarlo Wilska | … | saarnaaja |
| Olavi Tervahartiala | … | Taisto Kokki |
| Sulo Hokkanen | … | Sulo Kokki, "Suli" |
| Pertti Weckström | … | lääkäri |
| Kalle Kellokangas | … | Kalle |
| Helinä Tevi | … | Pasin vaimon sisar |
| Riku Rinkama | … | tuomari |
| Harri Väreluoto | … | nimismies |
| Sakari Niskanen | … | 1. poliisi, ulosottomies |
| Sulo Olkkonen | … | 2. poliisi |
| Jorma Lindfors | … | 3. poliisi, ulosottomies |
| Toivo Kähkönen | … | 4. poliisi |
| Matti Nurminen | … | 5. poliisi |
| Esko Nikkari | … | 6. poliisi |
Näytelmä muokkaa
Vuonna 2010 lahtelainen Teatteri Vanha Juko teki elokuvasta näytelmän, jonka tapahtumapaikkana on teollisuuskaupunki maaseudun sijasta. Tarinan päähenkilö työskentelee roskakuskina ja freelance-näyttelijänä. Myös teatteriversiossa ampuma-ase ja alkoholi aiheuttavat vakavat seuraukset. Näytelmän ohjasi Juha Luukkonen.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Lappalainen, Marja-Liisa: "Ei mikään cowboy-tarina". Ilta-Sanomat, 28.2.2009, s. 21.
- ↑ Tampereen elokuvajuhla 2001, Uta.fi
- ↑ Elävän kuvan vuosikirja 1993, s. 81. Suomen elokuvasäätiö, 1993. ISBN 951-37-1086-6.
- ↑ Kriitikot valitsivat kaikkien aikojen parhaan kotimaisen elokuvan Yle Uutiset. 12.11.2012. Viitattu 26.3.2022.
- ↑ Vainikainen, Sami: Kahdeksan surmanluotia 10.2.2004. DVDkotelo. Viitattu 9.11.2007.
- ↑ Kahdeksan surmanluotia YLE. Viitattu 9.11.2007.
- ↑ Keijo Palosaari: Mikko Niskanen: elokuva joka hänen täytyi tehdä – Matkalla kohti ranskalaisen auteur-politiikan sankariroolia Arctic films. Viitattu 10.11.2007.
- ↑ Vanhan Jukon Kahden surmanluotia on teatteritapaus
Kirjallisuutta muokkaa
- Saari, Juha: ”Neljä huomiota Kahdeksasta surmanluodista”. Filmihullu 1/2016.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kahdeksan surmanluotia Elonet.
- Ylen Elävä arkisto: Kahdeksan surmanluotia
- Ylen Elävä arkisto: Mikko Niskanen kertoo Surmanluotien tekemisestä
- Ylen Elävä arkisto: Poliisi kommentoi Pihtiputaan surmia