Holger Salin

suomalainen näyttelijä
Tämä artikkeli kertoo näyttelijä Holger Salinista. Samannimisestä jalkapalloilijasta kertoo artikkeli Holger Salin (jalkapalloilija).

Holger Aleksander Salin (20. toukokuuta 1911 Helsinki30. heinäkuuta 1983 Orivesi) oli suomalainen näyttelijä. Hän näytteli kaikkiaan parissakymmenessä elokuvassa vuosina 1939–1961. Ensiesiintyminen valkokankaalla oli sivuosa Kalle Kaarnan isänmaallisessa elokuvassa Isoviha. Vuonna 1946 Salinilla oli sivuosa Martti-renkinä elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä. Salinin kestävimpiä näyttelijäntöitä on pääosa Matti Kassilan elokuvassa Punainen viiva (1959), josta hänelle myönnettiin Jussi-palkinto. Hänet nähdään myös muun muassa elokuvissa Kulkurin valssi (1941) ja Nummisuutarit (1957), jossa hän tulkitsee Nikon osan.

Jussi-voittajat 1959. Toinen vasemmalta Holger Salin.

Kesällä 1941 Salin näytteli Särkelän isäntää Arvo Airamon kansannäytelmässä Huhu kiertää. Hänellä oli kiinnitys Tampereen Teatteriin vuosina 1942–1952 ja sen jälkeen Suomen Kansallisteatteriin 1952–1977. Vuonna 1953 hän oli Ruth Snellmanin, Eeva-Kaarina Volasen, Tarmo Mannin ja Matti Raninin mukana kiertueella, joka esitti Tennessee Williamsin Lasista eläintarhaa. Samuel Beckettin näytelmässä Huomenna hän tulee Salin tulkitsi Estragonia, suoritus sai kiitosta arvostelijoilta. Se mainittiin niukkaeleiseksi mutta vivahteikkaaksi. Inkeri Kilpisen kirjoittamassa ja Vilho Siivolan ohjaamassa näytelmässä Toinen maailma Salin näytteli päähenkilön (Pekka Autiovuori) vanhempaa työtoveria. Holger Salinille myönnettiin Pro Finlandia -palkinto vuonna 1963.

Holger Salin oli tanssitaiteilijoiden Klaus Salin, Alf Salin ja Iris Salin veli.[1]

Salin on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[2]

Lähteet muokkaa

  • Luoma, Rauni: Ilon ja murheen näyttämöllä. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13829-0.
  • Meri, Lauri: Näyttelijät sodan varjossa. Lauri Meri ja Kustannusosakeyhtiö Otava, 2005. ISBN 951-1-20232-4.
  • Elonet

Viitteet muokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 974. Otava, 1966.
  2. Holger Aleksander Salin 1911-1983 Hautahaku. Viitattu 29.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa