Wikipedia

Höytiäisen kanava

kanava Pohjois-Karjalan maakunnassa

Höytiäisen kanava on Pohjois-Karjalan Kontiolahdella ja Joensuussa sijaitseva 9 kilometriä pitkä kanava, joka on syntynyt Höytiäisen järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven pinnanlaskulla pyrittiin saamaan lisää maata viljelyyn ja heinänkorjuuseen. Kanavaan rakennettiin 1957 Puntarikosken voimalaitos. Nykyinen järvien välinen putouskorkeus on 11,7 metriä [4] ja kanavan pituus on noin yhdeksän kilometriä. Se muodostaa alajuoksun osuuden Höytiäisen valuma-alueen noin 70 kilometriä pitkästä pääuomasta.[a][3] Höytiäiseltä ei pääse veneellä vesiteitse Saimaan vesistöön.lähde?

Höytiäisen kanava
Höytiäisen kanava
Höytiäisen kanava
Maat Suomi
Maakunnat Pohjois-Karjala
Kunnat Joensuu, Kontiolahti
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Vuoksen vesistö (04)
Valuma-alue Höytiäisen valuma-alue (04.8)
Pinta-ala 1 460 km² [1]
Järvisyys 21,35 % [2]
Pääuoman pituus 70 km [a]
Pääuoman osuudet Höytiäisen kanava ←Höytiäinen ←Kiskonjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Puntarikoski, Höytiäinen
  62.6856°N, 29.6651°E
Laskupaikka Noljakka, Pyhäselkä
  62.6192°N, 29.6662°E
Esteet Puntarikosken voimalaitos
Sivu-uomat Kivipuro [3]
Taajamat Noljakka, Marjala, Kytö, Onttola, Puntarikoski
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 87,3 m [3]
Laskukorkeus 75,9 m [3]
Korkeusero 11,7 m
Pituus 9,4 km [3]
Keskileveys 30 – 400 m
Kaltevuus 1,24 m/km
Keskiylivirtaama 62 m³/s (MHQ) [1]
Keskivirtaama 16 m³/s (MQ) [1]
Keskialivirtaama 0,02 m³/s (MNQ) [1]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Joen kulku muokkaa

Höytiäisen kanava alkaa Höytiäisen eteläpäässä sijaitsevasta Majalahden itäreunasta Häikänniemen kohdalta. Joen niskaa suojaavat Niskasaari ja muut ruoppaustoiminnassa syntyneet saaret. Noin 1,1 kilometriä Höytiäisestä sijaitsee Puntarikosken voimalaitos, joka on rakennettu Puntarikosken alapuolelle. Joki jatkaa vielä 400 metriä lounaaseen päin, kunnes se kääntyy kaakkoon päin. Tämän suunnan se säilyttää muutama kilometri Onttolan pohjoispuolelle, mistä alkaen se kaartaa hitaasti saavuttaen pian etelä-lounaan- suunnan. Joki virtaa Jaamankankaalla syvässä laaksossa, jonka hiekkaiset tai kiviset törmät voivat kohota 20–30 metrin korkeuteen. Onttolan pohjoispuolella Jaamankankaan kaakkoispuolella törmät ovat matala ja katoavat lähes kokonaan. Onttolan jälkeen joki levenee 300-metriseksi ja sille on ruoppaamalla rakennettu suistoon kaksi suuhaaraa. Pohjoisinta suuhaaraa kutsutaan Kuunvirraksi (tai Marjalan kanava) ja se sijaitsee Marjalan asuinalueella. Toista suuhaaraa kutsutaan Uittokanavaksi. Uittokanava kaivettiin helpottamaan tukinuittoa ja Kuunvirta kaivettiin maisemakanavaksi vuoden 1995 Marjalan asuntomessuille.[3][5]

Asutus ja liikenne muokkaa

Joenvarren asutus alkaa yläjuoksulla Puntarinkosken kulmakunnalla, jossa noin 500 asukasta muodostaa haja-asutusalueen. Joenvarressa sijaitsee joitakin vapaa-ajan asuntoja ja kun joki saapuu paltoalueelle, tihenee asutus. Myös Onttola kuuluu Kontiolahteen, ja siellä asuu lähes 1 000 asukasta. Joenvarren alajuoksu kuuluu Joensuun kaupunkiin, jonka kaupunginosat Marjala (2 300 asukasta) ja Noljakka (8 400 asukasta) ovat kasvaneet nopeasti. Noljakasta alkava yhdystie 15705 ylittää joen ja kulkee Onttolan läpi, ja siitä haarautuu jokea seuraava yhdystie 15708 Puntarikoskelle. Siellä se ylittää joen vesivoimalaitoksen yläpuolelta. Myös voimalan padolla kulkee patotie. Marjalan ja Noljakan pohjoispuolella joen ylittävät valtatie 9 ja yhdystie 15641. Onttolan ja Marjalan välissä joen ylittää vielä Pieksämäki–Joensuu-rautatie.[3]

Historiaa muokkaa

Pääartikkeli: Höytiäisen järvenlasku

Höytiäisen kanava on Suomen nuorimpia jokia, joka muodostui 1700- ja 1800-luvulla suunnitellun järvenlaskun seurauksena. Vuonna 1858–1860 suoritetun järvenlasku riistäytyi vuonna 1859 valloilleen sillä seurauksena, että tulvauomasta tuli Jaamankankaaseen syövyttämä hiekkarinteinen kanjonimainen laakso. Laakson pohjalle jäi lopulta pieni uoma, jota on jälkeenpäin suoristettu, ruopattu ja rannoiltaan vahvistettu. Höytiäisen aikaisempi laskujoki Viinijoki jäi järvenlaskussa kuivilleen.[4]

Höytiäisen kanavan vesistöalue muokkaa

Höytiäisen kanava kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen (04), joka muodostaa Itämereen Nevan kautta laskevan Nevan vesistön yhden suurimmista valuma-alueista. Vuoksi laskee Saimaasta Laatokkaan, muuta Häytiäisen kanava laskee Höytiäisestä Saimaan järvialueen pohjoisimpaan järvialtaaseen Pyhäselkään. Höytiäisen valuma-alue (04.8) muodostuu Höytiäisen kanavan alueesta (04.81) ja Höytiäisen alueesta (04.82) ja Höytiäiseen laskevien jokien valuma-alueista.[3][6][7][1]

Kanavan alue levittäytyy pääasiassa sen länsipuolelle. Alueen suurimmat järvet ja lammet ovat Iso Polvijärvi (109 ha), Keskimmäinen Polvijärvi (63 ha), Pieni Polvijärvi (13 ha), Iso Mertalampi (12 ha), Hammaslampi (11 ha), Mustalampi (8 ha), Louhilampi (4 ha), Lykynlampi (4 ha), Pieni Mertalampi (4 ha), Heinälampi (3 ha) ja Kalatonlampi (2 ha).[3][7]

Lähteet muokkaa

Huomioita muokkaa

  1. ↑ a b Valuma-alueen pääuoma ja sen pituuden arviointi on esitetty artikkelissa Höytiäisen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Höytiäinen (04.821.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.4.2022.
  2. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. ↑ a b c d e f g h i Höytiäisen kanava (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.5.2022.
  4. ↑ a b Puntarikosken voimala. Pohjois-Karjalan sähkö. Viitattu 10.9.2016.
  5. ↑ Hurskainen, Tarmo: Höytiäisen kanava Nordens alla kanaler. 2005. Arkistoitu 7.6.2014. Viitattu 16.5.2022. (ruotsiksi)
  6. ↑ Höytiäisen valuma-alue (04.8) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.4.2022.
  7. ↑ a b Höytiäisen kanavan alue (04.81) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.4.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Höytiäisen_kanava&oldid=22319141”