Höytiäisen valuma-alue

Höytiäisen valuma-alue (vesistöaluetunnus 04.8) on Vuoksen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 1 491,23 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 21,35 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Pyhäselkä, johon vesistön, ja samalla suurimman järven Höytiäisen, laskujoki Höytiäisen kanava laskee.

Valuma-alue

Valuma-alue sijaitsee pääasiassa Juuan, Polvijärven ja Kontiolahden kunnissa ja vähäisessä määrin Joensuun kaupungin ja Liperin kunnan alueella.

Ensimmäisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat seitsemän aluetta tai valuma-aluetta, jotka enemmän sisennettyinä laskevat ensimmäiseen yläpuolella sijaitsevaan vähemmän sisennettyyn alueeseen tai valuma-alueeseen:

• Höytiäisen kanavan alue (04.81)

• Höytiäisen alue (04.82)

• Rauanjoen valuma-alue (04.83)
• Kiskonjoen valuma-alue (04.84)
• Kuhnustanjoen valuma-alue (04.85)
• Tuopanjoen valuma-alue (04.86)
• Venejoen valuma-alue (04.87)

Pääuoma

Höytiäisen valuma-alueen pääuomasta ei ole tässä käytettävissä kirjallisia tietoja. Sen voi kuitenkin määrittää etsimällä esimerkiksi valuma-alueeltaan suurimpiä jokia valuma-alueen sisältä. Koska Höytiäisen valuma-alue laskee Pyhäselkään Höytiäisen kanavaa pitkin, on se pääuoman alajuoksua. Kaavan lähdejärvi Höytiäinen muodostaa pääuoman keskusjärven, jonka kautta yläpuoliset vesistöt laskevat alas. Pääuoman yläjuoksuksi valitaan sellainen joki, jonka valuma-alue on suurin, sillä tällaiset joet ovat myös virtaamiltaan suurimpia. Valuma-alueen suurimmat joet ovat Kiskonjoki ja Rauanjoki, joiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 256 neliökilometriä ja 221 neliökilometriä . Kiskonjoki alkaa Miihkalinjärvestä, johon laskee etelästä pieni puro. Pääuoman pituus voidaan arvioida yhdistämällä Höytiäisen kanavan (9 km), Höytiäisen järvenselän (27 km), Kiskonjoen (31 km), Miihkalinjärven selän (1 km) ja puron (2 km) arvioidut pituudet. Pääuoman kokonaispituudeksi saadaan tällöin noin 70 kilometriä.

Höytiäisen valuma-alueen pääuoman sivu-uomia

Höytiäinen ja Höytiäisen kanava

Höytiäisen kanavalla vain yksi merkittävä sivu-uoma ja valuma-alueen pääjärvenä Höytiäinen kerää itseensä valuma-alueen joet. Koska Kiskonjoki muodostaa suurimpana jokena valuma-alueen pääuoman latvaosuuden, ovat Kiskonjoen sivu-uomat myös pääuoman sivu-uomia. Kiskonjoki on siksi kirjoitettu lihavoiduilla kirjaimilla. Ne on tässä yhteydessä kuitenkin kerätty omaan taulukkoonsa viimeiseksi. Taulukon lähteet on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty sivuojittain taulukon oikeaan sarakkeeseen.

Sivujoen nimi	Etäisyys Pyhäselältä (km)	Uoman tai järven kohta	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Höytiäisen kanava laskee Pyhäselälle Marjalassa.
Kivipuro	8	kanava	2		15	2,2,2,2,–,3
Höytiäisen kanava
Joutenpuro	12	länsiranta	3		4	2,2,2,2,–,3
Ruotalammen oja	16	länsiranta	2		1	–,2,2,2,–,3
Kunnaslammen oja	16	länsiranta	1			–,2,2,2,–,–
Kallenoja	24	Syvälahti				2,2,2,–,–,–
Venäihenoja	23	Tappulahti	6		10	2,2,2,2,–,3
Myllypuro	24	länsiranta				2,2,2,–,–,–
Vilulahdenpuro	29	länsiranta				2,2,2,–,–,–
Kiskonjoki	36	Rauanlahti	31		255	1,2,1,1,–,1
Viitapuro	38	länsiranta	2		13	2,2,2,2,–,3
Rauanjoki	38	Rauanlahti			221	2,2,2,–,–,3
kuivatuskanava	36	Rauanlahti				–,2,2,–,–,–
Romppasenkanava	27	Jängänniemi				2,2,2,–,–,–
Sommerlamminkanava	32	Ruvaslahti	5		12	2,2,2,2,–,3
Hiekkapellonpuro	37	Ruvaslahti				2,2,2,–,–,–
Räsälänkanava	40	Ruvaslahti	5		20	2,2,2,2,–,3
kuivatuskanava	39	Ruvaslahti				–,2,2,–,–,–
Oripuro	34	Oriniemi				2,2,2,–,–,–
Saarenlamminkanava	44	Reposelkä				2,2,2,–,–,–
Matopuro	46	Reposelkä				2,2,2,–,–,–
Virstanpuro	47	Reposelkä	10		12	2,2,2,2,–,3
Kylänpuro	50	Reposelkä				2,2,2,–,–,–
Riihipuro	52	Reposelkä	1		13	2,2,2,2,–,3
Kuhnustanjoki	53	Reposelkä	6		53	2,2,2,2,–,3
Yrjönpuro	50	Reposelkä				2,2,2,–,–,–
Tuopanjoki	50	Reposelkä	11		80	2,2,2,2,–,3
Paalaslahden oja	49	Reposelkä				–,2,2,–,–,–
Rasinpuro	48	Reposelkä				2,2,2,–,–,–
Vehkapuro	48	Reposelkä				2,2,2,–,–,–
Jyrkilänpuro	42	Keljosselkä				2,2,2,–,–,–
Suopolinjoki	41	Keljosselkä	9		20	2,2,2,2,–,3
Kaivopuro	39	Keljosselkä	2		12	2,2,2,2,–,3
Säynepuro	37	Keljosselkä				2,2,2,–,–,–
Tervapuro	36	Lieteselkä				2,2,2,–,–,–
Kylmäpuro	34	Lieteselkä				2,2,2,–,–,–
Venejoki	31	itäranta	10		128	2,2,2,2,–,3
Pihapuro	30	itäranta				2,2,2,–,–,–
Hepopuro	30	itäranta				2,2,2,–,–,–
Mustapuro	30	itäranta				2,2,2,–,–,–
Höytiäiseen laskeva Kiskonjoki muodostaa pääuoman yläjuoksun.

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikka- verkkopalvelusta, 3 = määritetty VALUE- verkkopalvelun avulla , 4 = Vanhat painetut kartat- karttapalvelu

Kiskonjoki

Sivujoen nimi	Etäisyys Höytiäisestä (km)	Uoman kohta	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Joki laskee Häytiäiseen Rauanlahdella.
Nisän kanava	8	Kanava	2		48	2,2,2,2,–,3
Multapuro	10	Kanava			51	2,2,2,–,–,3
Lipasjoki	13	keskijuoksu	15		35	2,2,2,2,–,3
Keltapuro	22	keskijuoksu				2,2,2,–,–,–
Toivalanpuro	23	keskijuoksu			18	2,2,2,–,–,3
Teeripuro	24	keskijuoksu			15	2,2,2,–,–,3
Moskuunpuro	28	yläjuoksu			12	2,2,2,–,–,3
Suolamminpuro	30	yläjuoksu				2,2,2,–,–,–
Joki alkaa Miihkalinjärvestä.

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikka- verkkopalvelusta, 3 = määritetty VALUE- verkkopalvelun avulla

Lähteet

Aiheesta muualla

• Mononen, Paula: Höytiäisen reitin vesistöalueen tila ja siihen vaikuttaneet tekijät vuosina 1978–1990. monistesarja, nro 296. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.4.2022).