Argos (kaupunki)

antiikin kreikkalainen kaupunkivaltio
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Árgos on myös nykyinen kaupunki.

Argos (m.kreik. Άργος, lat. Argi tai Argiorum) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Kreikassa. Se oli Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita ja siihen liittyy myös rikas tarusto. Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Árgoksen kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[1][2][3][4][5]

Argos
Άργος
Antiikin Argoksen arkeologista aluetta ja nykyistä Árgoksen kaupunkia.
Antiikin Argoksen arkeologista aluetta ja nykyistä Árgoksen kaupunkia.
Sijainti

Argos
Koordinaatit 37°37′53″N, 22°43′13″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Árgos, Árgos-Mykínes, Argolis, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 3000 eaa.–
Huippukausi n. 600–500-luvut eaa.
Kulttuuri varhais- ja keskihelladinen kulttuuri
mykeneläinen kulttuuri
antiikki
Alue Argolis
Aiheesta muualla

Argos Commonsissa

Maantiede muokkaa

Argos sijaitsee keskellä hedelmällistä, noin 200 neliökilometrin kokoista Argoksen tasankoa Argoliin niemimaan juuressa, noin seitsemän kilometrin päässä Argoliinlahden rannikosta. Kaupunki oli rakennettu kahden kukkulan juurelle. Matalampi niistä tunnettiin nimellä Aspis (”Kilpi”, 80 m) ja korkeampi nimellä Larissa (289 m). Kukkulat yhdistänyt harjanne tunnettiin nimellä Deiras ja niiden välinen laakso nimellä Koile. Alueen läpi virrannut joki tunnettiin antiikin aikana nimellä Kharadros. Se oli Inakhos-joen sivujoki.[2][3][4]

Historia muokkaa

Esihistoria ja mytologia muokkaa

Argoksen paikalla vaikuttaa olleen asutusta viimeistään neoliittisella kaudella noin 4000 eaa. alkaen. Selvemmät merkit pysyvästä asutuksesta ovat varhaiselta helladiselta kaudelta eli Manner-Kreikan pronssikaudelta lähtien. Alkuperäinen asutus oli Aspiksen kukkulalla. Myöhäisellä helladisella kaudella eli mykeneläisellä kaudella asutus siirtyi korkeammalle Larissan kukkulalle, joka toimi kaupungin akropoliina eli linnavuorena myös myöhempinä aikoina.[2][6]

 
Mykeneläisaikainen imettävää naista esittävä kurotrofos-figuriini, 1300–1200 eaa. Árgoksen arkeologinen museo.

Mykeneläisellä ajalla Argos oli yksi Kreikan merkittävimpiä kaupunkeja. Se jäi kuitenkin paljolti läheisen Mykenen varjoon, mutta ei ollut täysin sen alaisuudessa, vaan muodosti oman kuningaskuntansa yhdessä samoin lähellä sijainneen Tirynsin kanssa. Kuningaskunnan alueeseen kuului koko Argoliin niemimaa sekä muun muassa Aiginan saari. Argokseen rakennettiin mykeneläinen palatsi ja sitä linnoitettiin noin 1400–1300 eaa. Mykeneläisen ajan lopulla 1200–1100 eaa., doorilaisten valloitettua alueen, Argos vei johtoaseman Mykeneltä, ja sai hallitsevan aseman koko Argoliin seudulla seuranneiden pimeiden vuosisatojen ja arkaaisen kauden ajaksi.[2][7][8] Kaupungin nimi viitannee ”tasankoon”. Sitä kutsuttiin myös ”Akhaijien Argokseksi” erotuksena Argos Pelasgikonista eli ”Pelasgisesta Argoksesta”.[5]

Kreikkalaisen mytologian kuvauksissa kaupungista on joitakin yhtymäkohtia tunnetun muinaishistorian kanssa. Antiikin kreikkalaisen käsityksen mukaan Argos oli Kreikan vanhin kaupunki. Perinteen mukaan sen ensimmäisiä asuttajia olivat pelasgit, joiden tärkein asutus paikka oli. Myyteissä Argoksen pelasginen perustaja oli Inakhos, tämän poika Foroneus tai pojanpoika (tai Zeuksen ja Nioben poika) Argos, josta kaupunki myytin mukaan ainakin sai nimensä. Kaupunkia hallitsivat Argoksen kuninkaat. Inakhoksen suvun katsottiin hallinneen kaupunkia yhdeksän sukupolvea kuningas Pelasgokseen eli Gelanoriin saakka. Myöhemmin kaupungin valtasivat Egyptistä tulleen Danaoksen johtamat danaolaiset, ja näiden jälkeen akhaijit joskus 1000-luvun eaa. alkupuolella, mikä kytkeytyy mykeneläisten tuloon. Sekä ”danaolaiset” että ”akhaijit” toimi myöhemmin yleisnimityksenä kreikkalaisille. Danaoksen jälkeen hallitsivat Lynkeus ja Abas. Abaksen pojat Akrisios ja Proitos jakoivat valtakunnan kahteen osaan, Argokseen ja Tirynsiin.[5][4]

Mytologiassa Argosta pidettiin myös Perseuksen synnyinpaikkana. Tämä oli Akrisioksen pojanpoika, ja häntä pidettiin Mykenen perustajana.[5] Homeroksen eepoksissa esiintyy useita argoslaisia sankareita.[7] Kaupungilla oli merkittävä rooli akhaijien sodassa Thebaa vastaan.[3] Troijan sotaan Argoliin asukkaat lähettivät Iliaan laivaluettelon mukaan 80 laivaa.[9] Sotaa johti kuitenkin Mykenen kuningas Agamemnon, joka ei ollut enää argoslaista Perseuksen sukua vaan Pelopsin sukua; ei Argoksen tuolloinen kuningas Diomedes. Mytologiassa kaupungin myöhempi kilpailu Spartan kanssa kytkeytyy jo Agamemnonin pojan Oresteen aikoihin. Tämän katsottiin yhdistäneen Argoksen ja Mykenen, samoin Spartan naimalla Menelaoksen tyttären Hermionen. Oresteen johdolla Argoksesta tuli jälleen alueen johtava kaupunki. Doorilaisvalloituksen katsottiin tapahtuneen Oresteen pojan T(e)isamenoksen aikana.[3][5]

Arkaainen kausi muokkaa

Arkaaisella kaudella noin 770–730 eaa. Argoksen kuninkaana tai tyrannina toimi Feidon, joka johti kaupungin valta-aseman laajentamista huippuunsa. Feidonin kaudella kaupunki oli ensimmäisiä Kreikassa, joka käytti hopliittitaktiikkaa ja löi eräänlaista rahaa (obeloi).[3][5] Argoksen valtapiiriin kuului suurimmillaan koko Peloponnesoksen niemimaan itärannikko Maleanniemelle saakka, sekä muun muassa sen edustalla sijaitseva Kytheran saari. Argos muodosti amfiktyoniliiton yhdessä Kleonain, Fleiuksen, Sikyonin, Epidauroksen, Troizenin, Hermionen ja Aiginan kanssa. Se oli ennen kaikkea uskonnollinen liitto, jonka keskiössä oli Apollon Pythaioksen kultti, mutta myös poliittinen liitto.[5]

 
Argoksen arkeologista aluetta.
 
Roomalaisen kylpylän rauniot.

Feidonin jälkeen 600- ja 500-luvuilla eaa. Argos menetti vähitellen valta-asemansa, kun se päätyi sotiin etelämpänä sijaitsevan Spartan kanssa.[5] Vuonna 669/668 eaa. Argos voitti Spartan Hysiain taistelussa.[5] Vuonna 546/545 eaa. Sparta kukisti lopulta Argoksen niin kutsutussa 300:n taistelussa ja valtasi samalla muun muassa Kynurian, joka sijaitsi Lakonian ja Argoliin välissä. Argoksen johtama amfiktyoniliitto säilyi olemassa vuoteen 514 eaa. saakka.[5] Tämän jälkeen Argos oli yleensä aina liitossa kenen kanssa tahansa Spartaa vastaan.[3] 500-luvulla eaa. Argoksessa vaikutti Sakadas, joka oli Kreikan tunnetuimpia muusikkoja.[5]

Lopullinen isku Argoksen asemalle tuli vuonna 494/493 eaa., kun spartalaiset hyökkäsivät Argoliin alueelle Kleomeneen johdolla. Sodassa kaupungille toi kuuluisuutta runoilijanakin tunnettu Telesilla, joka johti naisten armeijaa Spartaa vastaan. Spartalaiset kuitenkin kukistivat kaupungin ja liittivät sen vallan alla olleet Mykenen ja Tirynsin liittolaisikseen. Menetettyään tässä sodassa noin 6 000 miestä Argos ei osallistunut pian tämän jälkeen käytyihin persialaissotiin, vaan se pysytteli puolueettomana tai oli jossain määrin persialaismielinen.[4][5][8]

Klassinen kausi muokkaa

Noin vuonna 468 eaa. Argos valtasi jälleen Mykenen ja Tirynsin sekä nyt myös Nemean. Argos ja Sparta solmivat rauhan vuonna 451/450 eaa.[4][5][8]

Peloponnesolaissodassa Argos oli ensimmäisen kymmenen vuoden ajan puolueeton, koska sitä sitoi Spartan kanssa tehty rauha. Myöhemmin kaupunki oli jälleen liitossa Spartaa vastaan, yleensä Korintin tai Ateenan kanssa. Spartan heikennyttyä Ateenaa vastaan käydyssä sodassa Argos kokosi sitä vastaan liiton, johon kuuluivat Korintti, Mantineia ja Elis, ja myöhemmin myös Ateena. Sparta voitti liittouman Mantineian taistelussa vuonna 418 eaa. Tämän jälkeen 417 eaa. Argoksen oligarkkimielinen puolue kaappasi vallan kaupungissa Spartan avustuksella. Kansa sai vallan takaisin itselleen jo samana vuonna, ja liitto Ateenan kanssa palautettiin, kestäen peloponnesolaissodan loppuun saakka.[5][8]

Korintin sodassa 395–386 eaa. Argos soti Spartaa vastaan yhdessä Ateenan, Korintin ja Theban kanssa. Noin vuonna 362 eaa. demokraatit suorittivat kaupungissa puhdistuksen (skytalismos), jossa surmattiin jopa 1 200–1 500 aristokraattia, oligarkkia ja demagogia. Tämän jälkeen Argos ei kuitenkaan enää noussut merkittävien kaupunkien joukkoon.[5][8]

Argoksessa toimi antiikin aikana merkittäviä kuvanveistokouluja, merkittävimpänä kaupungista kotoisin olleen Ageladaan koulu 400-luvulla eaa. Sen oppilaita olivat muun muassa samoin argoslainen Polykleitos sekä Feidias ja Myron.[2][5] Vuosina 415–330 eaa., Nemean liittämisen jälkeen, Argos järjesti siellä pidettyjä Nemean kisoja Kleonain sijasta, ja siirsi kisat Argokseen. Kisat palasivat välillä Nemeaan, mutta vuonna 271 eaa. ne siirrettiin lopullisesti Argokseen.[4]

Hellenistinen ja roomalainen kausi muokkaa

 
Argoksen lyömiä trihemioboleita, n. 270–250 eaa.

Hellenistisellä kaudella Argosta johtivat Makedonian alaiset tyrannit.[5] Pyrrhos kuoli katutappelussa kaupungissa vuonna 272 eaa.[8] Vuonna 229 eaa. Argos liittyi Akhaian liittoon, ja pysyi siinä Rooman vallan alkuun saakka, lukuun ottamatta lyhyitä kausia, jolloin se oli Spartan vallan alla.[5] Vuonna 146 eaa. Argos tuli Rooman vallan alle ja osaksi Achaean provinssia. Kaupunki kukoisti roomalaisella ajalla ensimmäiseltä vuosisadalta 400-luvulle jaa. saakka.[2] Keisari Hadrianus rakennutti sinne akveduktin ja kylpylän.[4]

Gootit tuhosivat Argoksen monen muun eteläisen Kreikan kaupungin tavoin vuonna 267 jaa. Visigootit tuhosivat kaupungin uudelleen vuonna 395 eaa., mikä merkitsi antiikin ajan päättymistä kaupungissa ja kaupungin taantumista keskiajalle.[8]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Goottien aiheuttamasta tuhosta huolimatta Argoksen paikka ei kuitenkaan jäänyt koskaan täysin asumattomaksi, vaan kaupunki säilyi läpi bysanttilaisen keskiajan ja osmanivallan ajan nykyajalle saakka.[3] Nykyinen Árgoksen kaupunki on osa Árgos-Mykíneen kuntaa.

Antiikin Argoksen arkeologiset kaivaukset alkoivat teatterin alueella vuonna 1892. Vuosina 1902–1930 sekä edelleen vuodesta 1952 lähtien kaivauksia on suorittanut École française d’Athènes eli ranskalainen arkeologinen instituutti.[2][4]

Yhteiskunta muokkaa

 
Hevosen uhraus. Kuvitusta geometrisen kauden keramiikassa, 700-luku eaa. Árgoksen arkeologinen museo.

Argos oli yksi antiikin Kreikan suurimpia kaupunkeja. Sen väkiluvun arvioidaan olleen klassisella kaudella samaa luokkaa Ateenan kanssa, mikä tekisi noin 16 000 kansalaista eli vapaata täysi-ikäistä miestä ja yhteensä noin 66 000 vapaata argoslaista. Orjat ja perioikit mukaan lukien seudun väkiluku olisi voinut olla arviolta noin 110 000.[5]

Argoksen johdossa oli kuningas. Kuninkaan valta oli kuitenkin hyvin rajoitettu, ja suurinta valtaa käytti bule eli kaupungin neuvosto. Sen ohella toimi kahdeksankymmenen miehen neuvosto, joka oli toinen, ilmeisesti aristokraattisempi neuvosto. Peloponnesolaissodan aikana Argoksen valtiomuoto muuttui demokraattisemmaksi, mutta sitä ei tunneta kovin hyvin. Kaupungin tiedetään kuitenkin käyttäneen muun muassa paremmin Ateenasta tunnettua ostrakismi-käytäntöä. Jonkinlainen sotilastuomioistuin kokoontui aina armeijan palatessa sodasta.[5]

Kaupunkia asuttanut kansa, joka oli pääosin doorilaista alkuperää, jakaantui alun perin kolmeen fyleen eli heimoon, Hylleis, Dymanes ja Pamfyloi. Myöhemmin lisättiin neljäs fyle, Hyrnathia, Argoksen valtaan liitettyjen kaupunkien ei-doorilaisille asukkaille, jotka hyväksyttiin kansalaisiksi. Argoksen ympärystön asukkaita kutsuttiin perioikeiksi, kuten Spartassa. Nämä olivat doorilaisia edeltäneitä Argoliin alueen varhaisempia asukkaita, akhaijeja. Kolmas yhteiskuntaluokka olivat valtion maaorjat, gymnesioi, jotka vastasivat Spartan helootteja.[5]

Merkittävin Argoksessa palveltu jumaluus oli Hera, joka oli ennemmin akhaijalaista kuin doorilaista alkuperää, ja esiintyy Iliaassa Argoksen suojelijana. Tämän keskeisin kulttipaikka oli kaupungin ulkopuolella sijainnut Argoksen Heraion. Heran ylipapittaren elinikäiset virkakaudet toimivat kaupungin ajanlaskun perustana. Kulttiin kuului muun muassa joka neljäs vuosi, aina olympiadin toisena vuonna, järjestetty suuri kulkue kaupungista Heraionille. Siihen osallistui lähes koko väestö.[5]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Antiikin Argoksen alue sijaitsee nykyisen Árgoksen kaupungin länsiosan alueella. Koska kaupunki sijaitsee antiikin aikaisten jäänteiden päällä, vain pieni osa muinaisjäänteistä on kaivettu esiin. Niihin kuuluvat muun muassa kaupungin agoran alue, teatteri, Apollonin ja Athenen temppelit, roomalainen odeion ja kylpylä, sekä osa kaupunginmuurista.[2]

Esihistorialliset löydökset

Varhaisen helladisen kauden asutus oli Aspis-kukkulalla. Kukkula toimi myös keskisen helladisen kauden akropoliina. Larissan kukkula linnoitettiin vasta mykeneläisellä kaudella. Kukkuloiden juurelta on löydetty asuintalojen jäänteitä sekä kallioon kaiverrettuja hautoja.[3]

Akropolis

 
Argoksen agoraa.
 
Nymfaionin rauniot.

Argoksen antiikin aikainen akropolis eli yläkaupunki ja linnavuori sijaitsi Larissan kukkulalla. Kukkula oli linnoitettu, ja lisäksi siellä oli muun muassa temppeleitä. Niistä tiedetään ainakin Zeus Larissaioksen ja Athenen temppelit. Kukkulan nimi on esikreikkalaista, pelasgista alkuperää, ja tarkoittaa juuri linnoitusta. Nykyisin paikalla on frankkivallan aikainen linna, Lárisan linna (Larissan linna). Varsinkin sen muurien alemmat osat ovat edelleen antiikin aikaista muuria. Antiikin aikainen linnoitus vaikuttaa koostuneen nykyisen linnan tavoin ulommasta muurista ja sen keskellä olleesta päälinnasta. Myös Aspis-kukkulalla oli pienempi linnoitus.[2][3][7][5]

Kaupunginmuuri

Kaupunginmuuri ympäröi sekä akropoliin että alakaupungin. Sen portteja olivat muun muassa Deiras-portti, josta kulki tie Mantineian suuntaan; Diamperes-portti, josta kulki Tirynsiin, Naupliaan ja Epidaurokseen johtanut tie; Eileityhyian portti, josta kulki tie Mykenen ja Kleonain suuntaan; Heraionille johtanut portti; sekä Temenion-portti.[5]

Agora

Agora eli kauppapaikka sijaitsi Larissan kukkulan kaakkoispuolella. Sen alueella oli muun muassa hypostyylihalli, joka oli oletettavasti kaupungin neuvoston käytössä, sekä pitkä stoa eli pylväshalli, joka oli rakennettu 400-luvulla eaa.

Teatteri ja odeion

 
Argoksen teatteri.
 
Odeionin rauniot.

Teatteri oli kaiverrettu Larissan kukkulan itärinteeseen. Se rakennettiin 300-luvun eaa. loppupuolella tai 200-luvun eaa. alussa, ja siihen tehtiin myöhemmin muutoksia. Se oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Kooltaan se oli Kreikan suurimpia, ja siihen mahtui noin 16 000–20 000 katsojaa. Etelämpänä oli toinen, varhaisempi ja pienempi teatteri, joka oli rakennettu 400-luvulla eaa., ja oli mahdollisesti kansankokouksen käytössä. Roomalaisella ajalla sen paikalle tehtiin odeion eli musiikkiteatteri.[3][4]

Alakaupungin temppelit ja pyhäköt

Kaupungin tärkein temppeli oli omistettu Apollon Lykeiokselle. Apollon Pythiokselle omistettu temppeli, joka oli amfiktyoniliiton päätemppeli, sekä Athene Oksyderkeelle omistettu temppeli sijaitsivat Aspis-kukkulan länsirinteessä; kummatkin on kaivettu esille. Agoran lähellä oli Demeterin temppeli. Odeionin lähellä sijaitsi Afrodision eli Afroditeelle omistetty pyhäkkö. Mykenen suuntaisen kaupunginmuurin portin lähellä oli Eileithyialle omistettu temppeli.[3][5]

Kaupungissa tiedetään olleen myös kaksi Heralle omistettua temppeliä. Toinen niistä oli omistettu Hera Akraialle, ja se sijaitsi akropoliin rinteessä. Toinen oli omistettu Hera Antheialle, ja se sijaitsi alempana kaupungissa.[5]

Heraion

Heran kultin pääpaikka oli kaupungin ulkopuolella sijainnut Argoksen Heraion. Se sijaitsi Prosymnassa Argoksen ja Mykenen välisellä alueella, kuitenkin lähempänä Mykeneä, jonka hallussa se lienee alun perin ollut. Pyhäkköalue perustettiin 700-luvulla eaa. Sen Heran temppeli rakennettiin 600-luvulla eaa. ja uusi temppeli tulipalon jälkeen vuonna 420 eaa.[5][10][11]

Muut paikat

Kaupungin ulkopuolella sijaitsi Kylarabis-niminen gymnasion. Argoksen satamana toimi Nauplia, joka sijaitsi nykyisen Náfplion paikalla.[5]

Esinelöydöt

Argoksesta on löydetty paljon hautalahjoja helladiselta ja geometriselta kaudelta, mukaan lukien pienoisfiguriineja ja keramiikkaa, sekä muun muassa poikkeuksellisen hyvin säilynyt hopliitin asepuku. Rakennuksista on löydetty muun muassa koristeellisia mosaiikkilattioita. Veistoksia on säilynyt suhteellisen vähän, vaikka kaupunki olikin antiikin aikaan niistä tunnettu. Kaupungin alueelta tehdyt esinelöydöt ovat pääosin Árgoksen arkeologisessa museossa.[3][4]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”347 Argos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i Argos Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  3. a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Argos, Central Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j Cartwright, Mark: Argos Ancient History Encyclopedia. Viitattu 21.8.2017.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab Smith, William: ”Argos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Άργος – Η αρχαιότερη πόλη της Ελλάδας Discover Nafplio. Viitattu 21.8.2017.
  7. a b c Burn, A. R. & Burn, Mary: The Living Past of Greece, s. 62–63, 110–111. New York: IconEditions, 1980. ISBN 0-06-430225-3.
  8. a b c d e f g Cartwright, Mark: Argos Timeline Ancient History Encyclopedia. Viitattu 21.8.2017.
  9. Homeros: Ilias II.559–568.
  10. Argive Heraion Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  11. Ηραίον Άργους: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla muokkaa