Menelaos
Menelaos (m.kreik. Μενέλαος) on antiikin kreikkalaisessa mytologiassa esiintynyt Spartan kuningas ja Helenan puoliso. Hän oli Atreuksen ja Aeropen poika.
Valtaan nousu muokkaa
Kaksoisveljet Atreus ja Thyestes taiselivat keskenään Mykenen kuninkuudesta, jonka aikana Aerope teki aviorikoksen Thyesteen kanssa. Kostaakseen tämän Atreus tappoi veljensä pojat ja tarjosi heidän lihaansa aterialla heidän isälleen.[1] Thyestes puolestaan oraakkelin ennustuksen perusteella siitti itselleen tyttärensä Pelopeian kanssa uuden pojan, joka sai nimen Aigisthos. Lapsi hylättiin heti syntymänsä jälkeen, mutta hänet löytänyt paimen antoi lapsen Atreukselle, joka kasvatti poikaa kuin omaansa. Vartuttuaan aikuiseksi Thyestes paljasti tälle tämän sukujuuret, jolloin Aigisthos tappoi Atreuksen.[2] Tällöin kuninkuus siirtyi jaettuna Thyesteelle ja Aigisthokselle.[3]
Vallansiirron tuloksena Atreuksen pojat Agamemnon ja Menelaos joutuivat hengenvaaraan, ja heidän hoitajansa pelasti heidät lähettämällä heidät Sikyoniin kuningas Polyfideen luokse. Täältä he myöhemmin siirtyivät kuningas Oineuksen luokse Kalydoniin. Kun aika kävi kypsäksi, veljekset päättivät syöstä setänsä vallasta ja onnistuivatkin siinä Spartan kuninkaan Tyndareuksen avulla. Tällöin Agamemnonista tuli Mykenen kuningas.[4]
Avioliitto Helenan kanssa muokkaa
Kun Helenan tuli aika astua avioon, monet kuninkaat ja prinssit ympäri maailmaa saapuivat pyytämään hänen kättään tai laittoivat lähettiläänsä tekemään sen puolestaan. Kilpakosijoiden joukossa olivat Odysseus, Menestheus, Aias, Diomedes, Patroklos sekä Idomeneus,[5] mutta suosikki oli Menelaos, joka joidenkin lähteiden mukaan ei itse saapunut paikalle, vaan häntä edusti hänen veljensä Agamemnon. Kaikki paitsi Odysseus toivat mukanaan paljon myötäjäislahjoja.
Tyndareus ei uskaltanut valita voittajaa kosijoista tai edes lähettää ketään pois peläten loukkaavansa heitä ja aiheuttavansa siten riitaa kosijoiden keskuudessa. Odysseus lupasi ratkaista ongelman, jos Tyndareus vain auttaisi häntä Penelopen, Ikaroksen tyttären kosiskelussa. Tyndareus suostui tähän heti, ja niin Odysseus ehdotti, että ennen valinnan tekemistä kaikkien kosijoiden tulisi vannoa juhlallinen vala, jossa nämä lupaavat puolustaa valittua puolisoa ketä tahansa vastaan, joka yrittää riitauttaa valinnan. Tämä ratkaisu osoittautuikin toimivaksi, ja niin Helena ja Menelaos naivat toisensa.[6] Tyndareuksen kuoleman jälkeen Menelaoksesta tuli Spartan kuningas, koska ainoat miespuoliset vallanperijät, Kastor ja Polydeukes, olivat kuolleet ja nostettu Olympos-vuorelle.[7]
Troijan sota muokkaa
Joitakin vuosia myöhemmin Paris, Troijan prinssi, saapui Spartaan naidakseen Helenan, jonka Afrodite oli hänelle luvannut sen jälkeen, kun Paris oli tuominnut Afroditen jumalattarista kauneimmaksi. Vaikka Helena olikin Menelaoksen puoliso, Paris palasi takaisin Troijaan hänet mukanaan.
Menelaos kutsui yhteen kaikki Helenan kosijat vaatien näitä täyttämään valansa. Käytännössä koko Kreikka osallistui tästä alkunsa saaneeseen Troijan sotaan - joko hyökäten Troijaan tai puolustaen sitä.
Kohdattuaan Pariin ensimmäisen kerran Menelaoksen kerrottiin pyrkineen hyökkämään tämän kimppuun samalla tavoin kuin leijona loikkaa hirven nähdessään. Paris kuitenkin vältteli kamppailua, kunnes Hektorin rohkaisemana haastoi Menelaoksen kaksintaisteluun, jonka palkintona olisi Helena ja ryöstösaaliit. Kamppailu alkoi Pariin heitettyä keihään kohti Menelaosta, mutta tämä torjui sen kilvellään. Kun Pariin onnistui väistää hänen kilpensä lävistäneen Menelaoksen keihään, Menelaos löi miekallaan Pariin kypärään. Sen terä kuitenkin murskaantui, jolloin Menelaos ryntäsi Pariita kohti ja tarttui häntä kypärän harjasta kiinni vetäen häntä kohti kreikkalaisia. Afrodite kuitenkin katkaisi Pariita kuristaneen kypärän hihnan ja nosti sumun, jonka turvin Paris pääsi turvaan.[8] Kreikkalaiset tulkitsevat tämän Menelouksen voitoksi, mutta Pallas Athene, Zeuksen luvalla, houkuttelee taitvan jousimiehen Pandaroksen ampumaan haavoittavan nuolen kohti Menelousta. Tästä vimmastuneena kreikkalaiset aloittavat sodankäynnin uudelleen.[9]
Taisteluissa Menelaos kuvataan urhoolliseksi. Hän pelasti Patrokloksen ruumiin sen jälkeen kun Hektor oli surmannut tämän.[10] Menelaos mainitaan myös yhtenä Troijan hevoseen piiloutuneista miehistä.[11]
Kreikkalaisten voitettua sodan, Menelaos lähti ensimmäisten joukossa paluumatkalle Spartaan Helenan kanssa. Zeus kuitenkin lähetti myrskyn, joka vei hänet Kreetan rannikolle ja edelleen Egyptiin, jossa hän rantautui. Täällä hän jäi kahdeksikymmeneksi päiväksi jumiin tyyneen, ja hänen täytyi ottaa kiinni Proteus, muotoaan muuttava meren jumala. Tämä neuvoi hänelle, miten hän pystyisi lepyttämään jumalat, ja toimittuaan näin Menelaos pääsi palaamaan Spartaan rauhassa.[12]
Palatsi muokkaa
Spartan läheltä löydetty mykeneläisaikainen palatsi tunnetaan nimellä Menelaion eli Menelaoksen palatsi. Antiikin aikana sen paikalla oli samanniminen Menelaokselle ja Helenalle omistettu pyhäkkö, sillä paikkaa pidettiin näiden hautapaikkana.[13]
Lähteet muokkaa
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.13 (engl. käännös).
- ↑ Hyginus: Fabulae lxxxviii (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.14 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.2.15 (engl. käännös).
- ↑ Hyginus: Fabulae lxxxi (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.10.9 (engl. käännös).
- ↑ Hyginus: Fabulae lxxx (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Ilias iii (engl. käännös[vanhentunut linkki]).
- ↑ Homeros: Ilias iv.85–182 (engl. käännös[vanhentunut linkki]).
- ↑ Homeros: Ilias xvii.1–261 (engl. käännös[vanhentunut linkki]).
- ↑ Quintus Smyrnaeus: Troijan tuho xii.337–359 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Odysseys iv.351–393 (engl. käännös).
- ↑ De Armond, Thea: The Menelaion: A Local Manifestation of a Pan-Hellenic Phenomenon Wesleyan University. Viitattu 21.11.2016.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Menelaos Wikimedia Commonsissa
