Aina Lähteenoja
Aina Johanna Lähteenoja (27. maaliskuuta 1882 Eura – 4. marraskuuta 1952 Helsinki), filosofian tohtori h.c., oli suomalainen tutkija ja poliitikko ja Kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1929–1930 Turun pohjoisesta vaalipiiristä.[1] Poliitikon uransa ohessa hän toimi muun muassa opettajana, toimittajana, historian tutkijana ja kääntäjänä.
Lähteenoja kirjoitti Rauman kaupungin historian ja Suur-Huittisten pitäjähistorian, Reposaaren historian ja Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historian.
Lähteenoja toimi ainakin seuraavissa tehtävissä: kansakoulunopettajana Tyrväällä 1903–1904, kansakoulunopettajana Kuopiossa 1906–1907, Joensuun kauppakoulun ruotsin ja saksan kielen opettajana 1909–1912, oikeusministeriön palveluksessa 1919, Suomen raakasokeritehtaan pääkonttorin ja Kangaskeskus oy:n kirjeenvaihtajana Helsingissä 1920–1926, SOK:n valistusneuvojana 1926–1927, Suomen nainen -lehden toimittajana 1919–1926, Ebeneser-säätiö-seminaarin ja sairaanhoitajien jatkokurssien luennoitsijana 1926–1939.[1]
Lisäksi Lähteenoja oli aktiivinen monissa naisyhdistyksissä kuten Kokoomuksen naisvaliokunnassa, Akateemisten naisten yhdistyksessä ja Suomen naisyhdistyksen johtokunnassa. Hän oli myös Suomen Filosofisen yhdistyksen yksi harvoista sen ajan naisalustajista.[2]
Teoksia muokkaa
- Ala-Satakunnan ratsutilat vv. 1701-1702. Satakunta 6. 1926
- Matilda Roslin-Kalliola. Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja 1. WSOY 1926
- Naiset mukaan : osuuskauppatoiminnan esittelyä. Suomen osuuskauppojen keskuskunta, Helsinki 1927
- Rauman kaupungin historia. II, Rauma 1600-1721. Rauma 1932
- Rauman kaupungin historia. III, Rauma 1721-1809. Rauma 1935
- Pyynikin peikot ja Helsingin joulutontut: joulutarinoita ; kirj. Karla (Karla Frederiksen) ja Aina (Aina Lähteenoja). Gummerus 1936
- Iida Yrjö-Koskinen kodin ja yhteiskunnan naisena. Otava 1938
- J. P. Winterin matka Satakuntaan v. 1826. Satakunta XI. 1939
- Rauman kaupungin historia. IV, Rauma 1809-1917. Rauma 1939
- Reposaaren historia; kirjoittaneet Aina Lähteenoja, Osk. Pulkkinen ja Werner Hacklin. Werner Hacklin, Helsinki 1942
- Neljännesvuosisata yhteiskunnallista valistustyötä : Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean 25-vuotinen toiminta : omistetaan Tilma Hainarin muistolle. Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitea, Helsinki 1944
- Raumo förr och nu; kirj. Aina Lähteenoja, A. B. Tammivaara. Raumo stad, Helsingfors 1945
- Rauma vuoteen 1600. Rauman kaupungin historia 1. Rauman kaupungin rahatoimisto, Rauma 1946
- Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia vuoteen 1808. Merenkulkuhallitus, Helsinki 1947
- Välähdyksiä Suur-Huittisten historiasta. Suur-Huittisten historiatoimikunta, Vammala 1948
- Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639 ; kirj. Aina Lähteenoja ; avustajina Kalevi Virkkala ja Sirkka Valjakka. Vammala 1949
Suomennoksia muokkaa
- Friedrich Schleiermacher : Puheita uskonnosta sen sivistyneille halveksijoille ; ensimmäisestä saksankielisestä painoksesta suomentanut Aina Lähteenoja. WSOY 1920
- Karl Girgensohn : Vanhaa totuutta nykyaikaisille : kaksitoista puhetta kristinuskosta ; neljännestä korjatusta painoksesta suom. Aina Lähteenoja. WSOY 1922
- Albert Lilius : Koulukasvatusopin pääkysymyksiä. Sivistys ja tiede n:o 69. WSOY 1929, 3. painos 1950
- Hetkinen hiljaisuutta. WSOY 1934
- Lisiä Rauman kaupungin historiaan. 1, Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjoja vv. 1504-1650. Rauman kaupunki, Rauma 1952
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Aina Lähteenoja Eduskunta.fi. Viitattu 24.07.2021.
- ↑ Suomen Filosofinen yhdistys: Historia filosofinenyhdistys.fi. Viitattu 24.07.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Aina Lähteenoja Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Teksti Aina Lähteenojan valokuvasta, joka on Emil Cedercreutzin museon ja Harjulan taiteilijakodin esineistöön kuuluva museoesine
- Lähteenojan kirjoittama Neljännesvuosisata yhteiskunnallista valistustyötä: Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean 25-vuotinen toiminta Kansalliskirjaston digitaalisena aineistona