Aleksanteri I (Jugoslavia)

Kuningas Aleksanteri I (serbiaksi: Kralj Aleksandar I Karađorđević, Краљ Александар I Карађорђевић) (16. joulukuuta ,1888, Cetinje, Montenegro, – 9. lokakuuta, 1934,Marseille, Ranska) oli Jugoslavian ensimmäinen kuningas ja Karadjordjevic dynastian silloinen päämies.

Aleksander Karađorđević syntyi Cetinjessä ,Montenegrossa, joulukuussa, [[1888}}. Hänen isänsä oli kuningas Pietari I .

8 heinäkuuta, 1922 Aleksanteri avioitui Marie von Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa joka oli Romanian kuninkaan Ferdinand I :n tytär. Heillä oli kolme lasta: Pietari II, Tomislav Karađorđević ja Andrej Karađorđević.

Aleksanteri vietti lapsuutensa Montenegrossa, hänet oli koulutettu Genevessä. Hän kävi sotilaskoulua Pietarissa, Venäjällä ja sittemmin Belgradissa. Aleksanteri ei ollut perheen esikoinen vaan kruununperijä oli hänen veljensä prinssi George Đorđe Karađorđević julistettiin kuitenkin kyvyttömäksi hallita maata ,syynä oli poliittiset tapahtumat etenkin serbien keskuudessa. Kahden skandaalin seurauksena prinssi Đorđe pakotettiin luovuttamaan kruunu veljelleen.

Ensimmäisen Balkanin sodan (1912-1913) aikana ,vuonna 1912, Aleksanteri oli ensimmäisen pataljoonan komentaja. Alekanteri voitti monia taisteluita Kumanovossa ja Bitolassa ja Toisen Balkanin sodan aikana vuonna 1913 Bregalnicassa.

Aleksanteri toimi komentajana Ensimmäisessä maailmansodassa. Kuuluisassa Kolubaran taistelussa vuonna 1914 Jugoslavia voitti Itävalta-Unkarin armeijan ylivoimaisesti.

Vuonna 1915 Serbian armeija hävisi monia taisteluita ja Aleksanterin joukot piti vetäytyä Albanian kautta Korfun saarelle jossa suunniteltiin uusi stragetia. Kun armeija oli saanut uusia aseita ja sen joukot olivat kunnossa ne palasivat takaisin sotimaan ja Thessalonikan rintamalla , armeija löi vihollisensa vuonna 1918.

Vuonna 1921 hänestä tuli Serbian kuningas. Hänen isänsä Pietari I 9. lokakuuta vuona 1934, Aleksanteri saapui valtiovierailulle Marseilleen, Ranskaan. Ranskan ulkoministeri Louis Barthou tuli kuningasta vastaan satamaan. Kun heidän autonsa lähti satamasta kohtia keskustaa eräs mies astui esille ja ampui Aleksanterin ja ulkoministeri Louis Barthou 'n ja autonkuljettajan. Murhaaja oli bulgarialainen Vlada Georgieff.

Alexander I :n murha oli ensimmäinen poliittinen murha joka saatiin filmille. Kuvaaja seisoi vain muutaman metrin päässä murha paikalta, hän oli kuvannut koko vierailun aina satamasta lähtien.

Murhaaja Vlada Georgieff oli Makedonian vallankumousliikkeen johtajan ,Ivan Mihailovin autonkuljettaja. Vlada Georgieff sai ratsupoliisin miekasta ja kaatui maahan jossa yleisö rupesi pieksemään häntä. Kun yleisö poistui poliisin käskystä Georgieff oli kuollut.

Aleksanteri I haudattiin Pyhän Yrjön kirkkoon Belgradiin. Aleksanterin poika Pietari II oli vielä pieni ,11 vuotta. Aleksanterin serkusta prinssi Pavle Karadjordjevicstä tuli sijaishallisija kunnes Pietari täyttäisi 18 vuotta, hänestä tuli kuningas vuonna 1941.

Aleksanterin murhasta kuvattu filmi on julistettu yhdeksi suurimmista valkokankaalle saaduista dokumenteista. Samanlaisia filmejä on tsaari Nikolai II:n kruunajaisista saatu filmi ja Britannian kuningatar Victorian hautajaisista saatu filmi ja USA:n presidentin John F. Kennedyn murhasta saatu filmi. Aleksanterin murha oli yksi tuon ajan suurimpia media tapahtumia. Murha kuuluu mm. John F. Kennedyn ja Olof Palmen ja Martin Luther Kingin murhien rinnalle.