Öljykriisi
 |
Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia. |
Öljykriisi tarkoittaa kansantaloudessa tapahtuvaa maaöljyn saatavuuden suurta vähenemistä tai hinnannousua. Energiakriisi vaikuttaa usein koko talouteen, ja useita taantumia väitetään syntyneen öljykriisin seurauksena. Monissa maissa sähkön hinta voi nousta, mikä vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Kuluttajan näkökulmasta etenkin autojen ja muiden ajoneuvojen käyttämän bensiinin hinta nousee, mikä johtaa alentuneeseen kuluttajaluottamukseen ja vähentyneeseen rahan käyttöön.
Talous
Öljyn hinnan muodostuminen markkinataloudessa noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia, mikä voi aiheuttaa nopeita muutoksia öljyn hintaan, kun joko kysyntä tai tarjonta äkisti muuttuu. Joissakin tapauksissa öljykriisi voisi osittain johtua markkinoiden epäonnistumisesta hintojen määrittämisessä. Kriisi voi myös aiheutua vapaiden markkinoiden puuttumisesta. Jotkut taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että vuoden 1973 öljykriisi vaikeutui hintasäännöstelyn takia.
Öljyn tarjontaa hallitsevat suurelta osin kansalliset öljy-yhtiöt maissa, joissa on merkittäviä halvan öljyn reservejä. Näihin kuuluvat mm. Kuwait, Norja, Saudi-Arabia, Venezuela ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Useat näistä maista kuuluvat OPEC-nimiseen (Organization of Petroleum Exporting Countries) kartelliin. OPEC hallitsee hyvin suurta osaa maailmanlaajuisista öljymarkkinoista ja se voi siten vaikuttaa hintoihin. Jos OPEC päättää vähentää jäsenmaidensa tuotantokiintiöitä, se nostaa öljyn hintaa. Aikaisemmin OPEC on myös voinut tuotantoa nostamalla laskea hintoja.
OPEC:in toimintavapaudella on kuitenkin rajoituksia. Jos OPEC nostaa hinnan liian korkeaksi, kulutus vähenee ja öljyntuotanto epätavanomaisista lähteistä, esimerkiksi öljyhiekasta, tulee kannattavaksi. Öljynviejämaiden taloudet ovat lisäksi riippuvaisia öljytuloista ja maailmantalouden tilasta, ja näin ollen tuotantorajoituksilla olisi kielteisiä vaikutuksia. Rajoittavina tekijöinä ovat myös jalostus- ja kuljetuskapasiteetti sekä pitkällä aikavälillä tehdyt investoinnit.
Öljyn tarjontaan saattaa aiheutua ongelmia, jos markkinoita hallitsevat OPEC-maat ovat liioitelleet öljyreservejään ja kykyään nostaa tuotantokapasiteettia. Maailman suurimman öljykentän Ghawarin kunto on keskeisessä asemassa.
Öljykriisin tapahtuessa talous usein kokee taantuman, ja varsinkin kehitysmaissa, joilla ei ole varaa kilpailla länsimaiden kanssa, liikenne (varsinkin julkinen) ei toimi. Öljykriisin loputtuaa öljykriisi näkyy usein varakkaampien valtioiden yrityksenä haalia itselleen varmuusvarastoja. Normaalisti öljykriisi johtaa muiden energianlähteiden hyödyntämisen kasvuun. Varsinkin ydinvoimaan usein panostetaan öljykriisien aikana massiivisesti. Monesti öljykriisit voivat aiheuttaa valtioiden välien kiristymistä ja öljyntuottajamaiden haluttomuutena myydä öljyä ulkomaille.
Öljyn kysyntä
Suurin osa öljyn kysynnästä tulee kaupalliselta sektorilta, joka käyttää öljytuotteita esimerkiksi liikenteeseen, sähköntuotantoon ja lämmitykseen. Öljyn kysyntä riippuu mm. talouskasvusta ja vuodenajasta: pohjoisen pallonpuoliskon maat esimerkiksi kuluttavat talvisin enemmän öljyä kotien lämmityksessä. Kylmä talvi Yhdysvalloissa, joka kuluttaa maailman öljyntuotannosta noin neljänneksen, voi vaikuttaa öljyn hintoihin maailmanlaajuisesti ja pitkäaikaisesti.
Öljykriisejä
- Vuoden 1973 öljykriisi – syy: OPEC vähensi öljyn tuotantoa huomattavasti
- Vuoden 1979 öljykriisi – syy: Iranin vallankumous
- Vuosien 1980 - 1988 öljykriisi – syy: Irakin-Iranin sota
- Vuoden 1990 piikki öljyn hinnassa – syy: Persianlahden sota
- Vuoden 2000 Ison-Britannian öljyprotestit – syy: korkea ölyn hinta
- Vuosien 2004 ja 2005 öljyn hinnan nousu – syy: öljyvarojen ehtyminen
- Monet Lähi-idässä käydyt sodat ovat aiheuttaneet pienempimuotoisia öljykriisejä
Öljykriisin syitä
- Esimerkiksi OPEC:in yritys vaikuttaa maan tai maiden politiikkaan.
- Sota suuressa öljyntuottajamaassa.
- Riittävän suuri ja nopea öljyn hinnanousu.
- Öljyhuippu ja tuotannon väheneminen.
- Öljyn kysynnän kasvu
Vuoden 1973 öljykriisi
Vuonna 1973 OPEC-maat yrittivät öljyn tuotannon leikkauksilla kiristää Yhdysvallat liittolaisineen lopettamaan tukensa Israelille, joka oli nöyryyttänyt arabimaita useissa verisissä sodissa ja miehittämällä palestiinalaisten asuinalueet. Öljykriisin lopettamiseksi USA uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta Neuvostoliittoa viljatoimitusten lopettamisella.
Öljyshokki hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota, laukaisi taloustaantumaa, aiheutti joissakin maissa lamaa ja sen seurauksena Britannia ja Norja aloittivat laajat öljyn etsinnät Pohjanmerellä. Yhdysvallat reagoi energiakriisin opetuksiin myöntämällä lupia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Suomessa alkoi voimakas panostaminen kivihiilen käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan ja myös ydinvoimaprojektit saivat vauhtia. Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimituksien aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Samoin menettelivät myös Ranska ja Saksa USA:n vastustuksesta huolimatta. Ranskassa toteutettiin massiivista ydinvoimarakentamista, jonka seurauksena tätä nykyä Ranska tuottaa miltei 80% sähköstään ydinvoimalla. OECD-maat perustivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n.
Iranin vallankumous ja Irak-Iran sota
1979 Iranissa tapahtui vallankumous. Koska Iran on suuri öljyntuottajamaa, näkyi vallankumous maailmanlaajuisesti piikkinä öljyn hinnassa ja öljyn tuotantokin väheni rajusti. Öljystä oli kova pula, ja öljykriisi johti samantapaisiin vaikutuksiin kuin vuoden 1973 öljykriisi – maakaasun ja hiilen tuotanto ja käyttö lisääntyi ja uusia ydinvoimaloita rakennettiin paljon.
Koska Iran oli vallankumouksen jälkeen heikko, Irak hyökkäsi sinne 1980 saadakseen haltuunsa Iranin öljykenttiä. 8 vuotta kestänyt Irakin-Iranin sota vaikeutti öljyn saatavuutta, pahensi vuoden 1979 öljykriisin aiheuttamia talousongelmia ja hidasti talouden elpymistä. Meni aikaa ennen kuin Iran kykeni kunnolla aloittamaan öljyntuotantonsa uudelleen. Lisäksi kumpikin osapuoli upotti suuren määrän vastustajansa tankkereita, mikä osaltaan myös vaikutti öljyn hintaan ja saatavuuteen.
Vuoden 1990 öljykriisi
Vuoden 1990 öljykriisi on ollut öljykriiseistä miedoin. Sen syynä oli Persianlahden sota, ja se kesti ainoastaan kuusi kuukautta, jonka jälkeen talouden toipuminen oli nopeaa. Varsinainen öljykriisin syy oli Saddam Husseinin käsky polttaa Kuwaitin öljykentät peräännyttäessä. Tämä aiheutti suuria ympäristöhaittoja ja Kuwaitin öljyntuotanto oli tehotonta vielä pitkään sodan jälkeen.
Öljykriisin aikaan öljyn hinta oli 40,42 dollaria barrelilta.
Ison-Britannian öljyprotestit
Ison-Britannian öljyprotesteilla tarkoitetaan Isossa-Britanniassa tapahtuneita protesteja öljyn korkeasta hinnasta. Ensimmäiset protestit tapahtuivat syyskuussa 2000 ja uudemmat syyskuussa 2005.
Vuoden 2000 protestit
Vuoden 2005 protestit
- Katso myös: Timesonlinen artikkeli öljyprotesteista
Vuosien 2004 - 2005 hinnannousu
2000 luvun alussa öljyn hinta on noussut, ja tuotannon tehostaminen on käynyt vaikeammaksi. Epävarmuus, spekulointi ja jalostamokapasiteetin puute ovat aiheuttaneet sen, että öljyn hinta on noussut korkeammalle kuin pitkään aikaan. Monet suuret öljykentät ovat ehtyneet tai alkaneet ehtyä, ja ASPO-yhdistys on ennustanut että öljyhuippu on tapahtunut 2004, tai on juuri tapahtumassa. Öljyn kulutus kasvaa kovaa vauhtia, ja tuotannon nousu on riitämätöntä. Myös Yhdysvaltojen ja Irakin sota ja levottomuudet lähi-idässä ovat johtaneet öljyn hinnan nousuun.
Yhdysvalloissa riehunut hirmumyrsky Katrina on myös vauhdittanut hinnan nousua. Hintojen nousu on johtanut uuteen öljykriisiin ja köyhemmissä maissa jonoihin, öljyn säännöstelyyn, mellakoihin, sähkökatkoihin, julkisen liikenteen toimimattomuuteen ja epävarmoihin oloihin.
Tulevaisuus
Öljyvarojen ehtyminen, totaalinen loppuminen tai muodostuminen niin kalliiksi, että sitä voi käyttää vain valikoituihin tilanteisiin, aiheuttaisi pahan energiakriisin. Mitään muuta niin helposti kuljetettavaa, moni- ja helppokäyttöistä polttoainetta ei tunneta. Öljyn loppuminen aiheuttaisi lievimmässäkin tapauksessa pahoja ongelmia ja pahimmillaan suunnattoman katastrofin joka saisi länsimaisen kulttuurin jopa kokonaan romahtamaan.
Öljyhuippu
- Pääartikkeli: Öljyhuippu
Öljyhuippu (engl. peak oil) koskee maailman öljyntuotannon huippua ja sen jälkeistä laskuun kääntymistä. Tämän nk. Hubbertin teorian puolustajat huomauttavat, että öljyä käytetään paljon suuremmalla nopeudella kuin uusia varoja löydetään. Kun vanhojen öljykenttien tuotanto kääntyy laskuun, uusien tuotanto ei usein pysty korvaamaan menetettyä tuotantoa. Useat asiantuntijat väittävät, että tämä tapahtuu vuosikymmenen kuluessa. Öljyhuippu väitteen mukaan saattaa johtaa pitkään taantumaan ja geopoliittisiin seurauksiin, koska kyseessä ei ole tilapäinen, poliittisista syistä johtuva energiakriisi aikaisempien suurten öljykriisien tapaan.
Vaihtoehtoiset energianlähteet
- Pääartikkeli: Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle
Öljyn loppumisen aiheuttamaa energiakriisiä voidaan yrittää lievittää uudella teknologialla.
Uraanikäyttöinen ydinvoima tuottaa energiaa jo pienellä määrällä erittäin paljon. Kuitenkin, jotta uraanienergia pystyisi korvaamaan kaiken nykyisen fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian, sitä pitäisi olla yli kymmenkertaisesti.
Onnistuessaan fuusioreaktorikoe ITER ratkaisisi ihmiskunnan energiantuotanto-ongelman erittäin pitkäksi aikaa, sillä fuusiopolttoainetta vetyä saadaan meristä käytännössä loputtomasti.
Kivihiiltä maapallolla on noin 300 vuodeksi, joten sillä saadaan tuotettua sähköä vielä pitkään öljyn loputtua. Se ei kuitenkaan ole lämpöarvoltaan kovin hyvä, eli pienenkin energiamäärän tuottamiseksi sitä tarvitaan paljon.
Maakaasulla voidaan tuottaa energiaa tehokkaammin kuin öljyllä, sillä maakaasumolekyylissä on 1 hiili ja 4 vetyä. Maakaasusta voidaan myös "rikastaa" öljyä saksalaisten toisessa maailmansodassa kehittämällä menetelmällä (ns. Fischerin–Tropschin prosessi), mutta myös maakaasu on nopeasti ehtyvä luonnonvara, ja on myös öljyä harvinaisempaa.
Puu, turve, vesivoima ja tuulivoima ovat uusiutuvia luonnonvaroja ja niillä voidaan tuottaa jossain määrin energiaa.
Aurinkovoimalla voidaan tulevaisuudessa ehkä tuottaa suuria määriä energiaa, mutta nykyisin sen käyttö suuressa mittakaavassa on hankalaa.
Polttoainekäyttöisten koneiden polttoaineena, ja yleiskäyttöisenä energianlähteenä öljyn voi korvata biokaasu, biomassa, vety, tai maakaasu.
Autojen käyttöön öljyn vaihtoehtona nähdään ns. laturihybridit (plugin-hybrids), eli autot jotka toimivat akulla. Yön aikana autot kytketään pistorasiaan lataamaan akkujaan. Akulla voidaan ajaa noin 30 - 40 km, jonka jälkeen polttoaineella toimiva akkulaturi lähtee käyntiin.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Öljykriisi vie talouskurjimukseen Suomenmaa-lehden artikkeli.
- Kun öljystä on pulaa Ylioppilaslehden artikkeli.
- Oil Crises Now And Then Forbes-lehden artikkeli, englanninkielinen.
- The Peak Oil Crisis: A Mid-Summer Review Öljyn hintojen nousun seurauksia, englanninkielinen.
- Polttokennouutiset, englanninkielinen.
- Tuulivoiman saatavuus, englanninkielinen.
- Kiina rakentaa miljoonan kilowatin tuulivoimalan, englanninkielinen.
- Aurinkovoiman kysyntä ylittää tarjonnan, englanninkielinen.