Tigray
Tigray on yksi Etiopian kymmenestä etnisin perustein muodostetusta osavaltiosta. Sen pääkaupunki on Mekele. Vuoden 2012 heinäkuun virallisen tilaston mukaan osavaltion pinta-ala on 85 367 neliökilometriä ja asukasluku 4,93 miljoonaa. Väkiluku on arvio, joka perustuu vuonna 2007 tehtyyn väestönlaskentaan.[2]
| Tigray ትግራይ |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 Lippu |
|
 Tigray sijaitsee Pohjois-Etiopiassa. |
|
| Valtio | Etiopia |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Mekele |
| – Varapresidenttii (toimii presidenttinä) | Debretsion Gebremichael |
| Pinta-ala | 53 638 km² |
| Väkiluku (2007 2021 (arvio)) |
4 314 456 5 685 598[1] |
| Kielet | Tigre |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | ET-TI |
Etiopia listaa ja miehittää joitain kiistanalaisia, Etiopian itsensä tunnustaman kansainvälisen oikeuden ja Etiopia-Eritrea rajakomission 2002 tekemän päätöksen mukaisesti naapurimaa Eritrealle kuuluvia maa-alueita osana Tigrayn aluetta (esim. Badme). Siksi Tigrayn alueen pinta-ala ja väkiluku ovat kiistanalaisia asioita.[3]
Marraskuussa 2020 Tigrayn kapinalliset ja Etiopian hallituksen joukot aloittivat aseellisen konfliktin.[4]
Maantiede ja ilmasto muokkaa
Tigray sijaitsee Etiopian Eritrean ja Sudanin vastaisella rajalla. Sen naapuriosavaltiot ovat eteläpuolella Amhara ja itäpuolella Afar.[5]
Tigrayn länsiosa on ylänköaluetta, 1500–3000 metriä merenpinnasta. Itäosassa on Itä-Afrikan hautavajoama ja sen osana Danakilin aavikko[6] [5]
Tigrayn vesivarat keskittyvät jokiin. Kaksi suurta jokea, Mereb ja Tekeze, saavat alkunsa alueen pohjoisosan ylängöiltä.[1]
Lämpötilaolot vaihtelevat vuodenajan ja maaston korkeuden mukaan. Lännen ylängöillä lämpötila voi talvella laskea +5 asteeseen, idässä on kesällä 28-40 astetta lämmintä.[5]
Tigray kuuluu Sahelin-Sudanin kuivaan alueeseen. Vuosittainen sademäärä vaihtelee alueen eri osissa 200 mm:stä 1000 mm:iin.[5] Sadevesi ei riitä maanviljelylle, vaan suuri osa viljelmistä perustuu jokiveden käyttöön kasteluun.[1]
Ylänköalueiden kerrotaan olleen aikoinaan sankkojen metsien peitossa, mutta metsät ovat kuluneet käytössä lähes olemattomiin. 1990-luvulla metsää oli 1,6 prosenttia Tigrayn pinta-alasta. Taloudellisesti merkittäviä puulajeja ovat kumiakaasia ja olibaanien sukuun kuuluva Boswellia papyrifera josta saadaan olibaanihartsia. Myös alankobambulla (Oxytenanthera abyssinica) olisi käyttöä rakennus- ja paperiteollisuudessa.[5]
Historia muokkaa
Aksumin valtakunta sijaitsi osittain nykyisen Tigrayn, osittain Eritrean alueella, suunnilleen vuosina 100–900. Kuningaskunnan keskuspaikka oli Aksumin kaupunki.
Tigrayn kansanvapautusrintama (TPLF) perustettiin vuonna 1975 vastustamaan Dergin hallintoa ja osallistui sen kaatamiseen vuonna 1991. Sen johtajasta Meles Zenawistä tuli Etiopian pääministeri. Zenawin kaudella Tigrayn pinta-alaa laajennettiin ja etniset tigret saivat monia merkittäviä virkoja. Hänen kuoltuaan vuonna 2012 välit keskushallintoon ovat huonontuneet merkittävästi.[1]
Marraskuussa 2020 Tigrayn kapinalliset ja Etiopian hallituksen joukot aloittivat aseellisen konfliktin.[7]
Väestö muokkaa
Viimeisin väestönlaskenta tehtiin 2007, jolloin Tigrayssa oli 4,3 miljoonaa asukasta. Arvio vuodelle 2021 on 5,7 miljoonaa. Tigret ovat suurin etninen ryhmä, vähemmistöryhmiä on yli 80. Ortodoksikristityt ovat suurin uskonnollinen ryhmä.[1]
Lähiseutujen konfliktit ja luonnonkatastrofit ovat johtaneet laajaan pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen. Vuonna 2020 Tigrayssa oli yli satatuhatta maan sisäistä pakolaista, useimmat Amharan ja Oromian alueilta.[1]
Lukutaito on ollut Tigrayssä muuta Etiopiaa yleisempää; vuonna 2016 lukutaito oli 80 prosentilla miehistä ja 50 prosentilla naisista (ikäryhmä 15-49 vuotta).[1]
Talous muokkaa
Yleisin elinkeino on omavaraismaanviljely. 2000-luvulla maanviljelyn tuottavuus on vähentynyt, ja vaikka köyhyydessä elävien osuus on pienentynyt, se on jäänyt jälkeen muun Etiopian kehityksestä. Nälänhädän uhkatekijöitä ovat viljelyn riippuvaisuus sademäärästä, maan hedelmällisyyden väheneminen ja riittävän maanviljelysmaan puute väkimäärään nähden.[1]
Tigrayn luonnonvaroja ovat kupari, rauta, sinkki, kulta, nikkeli ja lyijy, sekä monet teollisuusmineraalit kuten asbesti. Alueella harjoitetaan jonkun verran pienimuotoista kaivostoimintaa avolouhoksissa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i The Pre-crisis situation in Tigray Relief Web. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ Central Statistical Agency - Ethiopia: National Statistics-Abstract (2003-2012) Population, Table B.3. 2013. Viitattu 3.4.2015. (amharaksi), (englanniksi)
- ↑ International Boundary Between the State of Eritrea and the Federal Democratic Republic of Ethiopia (Huomaa Etiopian ja Eritrean johdon jo alkujaan (2002) ristiriitainen tulkinta esimerkiksi Badmen alueen hallintaoikeudesta) 2002. Eritrea–Ethiopia Boundary Commission via eritrea.be. Viitattu 15.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Etiopia | Sota Etiopian Tigrayssa kiihtyy, taisteluissa satoja kuolleita ja tuhansia pakolaisia lähtenyt rajan yli Sudaniin Helsingin Sanomat. 10.11.2020. Viitattu 11.11.2020.
- ↑ a b c d e Fitsum Hagos et al.: Land degradation in the Highlands of Tigray and Strategies for Sustainable Land Management Livestock Policy Analysis Project. 1999. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ Tigray Encyclopaedia Britannica. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ Etiopia | Sota Etiopian Tigrayssa kiihtyy, taisteluissa satoja kuolleita ja tuhansia pakolaisia lähtenyt rajan yli Sudaniin Helsingin Sanomat. 10.11.2020. Viitattu 11.11.2020.