Tigrayn kriisi

Tigrayn kriisi on Etiopiassa vuonna 2020 puhjennut aseellinen yhteenotto, jonka osapuolia ovat pääministeri Abiy Ahmedin johtama Etiopian keskushallinto, Etiopiaa tukeva Isaias Afwerkin johtama Eritrea ja heitä vastaan taisteleva Tigrayn kansan vapautusrintaman Debretsion Gebremichaelin johtama Tigrayn alueen hallinto.

Tigrayn kriisi
Välillä päivittyvä kartta eri ryhmittymien hallitsemista alueista Etiopiassa. Tigrayn kapinalliset vihreällä, Etiopian keskushallinto punaisella.
Välillä päivittyvä kartta eri ryhmittymien hallitsemista alueista Etiopiassa. Tigrayn kapinalliset vihreällä, Etiopian keskushallinto punaisella.
Päivämäärä:

4. marraskuuta 2020

Paikka:

Tigray, Amhara, Afar
Etiopia

Lopputulos:

meneillään

Osapuolet

 Etiopia
 Eritrea[1]

Flag of the Tigray Region.svg Tigray
Infobox TPLF.png Tigrayn kansan vapautusrintama
Flag of the Oromo Liberation Front.svg Oromojen vapautusarmeija

Komentajat

Etiopia Abiy Ahmed
Eritrea Isaias Afwerki

Infobox TPLF.png Debretsion Gebremichael
Infobox TPLF.png Tsadkan Gebretensae

Tigrayssa aluehallintoa johti Tigrayn kansan vapautusrintama, jolla oli ollut aikaisemmin myös huomattava vaikutus koko maan johdossa. Sen valta väheni Abiy Ahmedin noustua pääministeriksi vuonna 2018. Tigrayn välit keskushallinnon kanssa kiristyivät. Tigray järjesti luvattomat paikallisvaalit. Sen joukot valtasivat alueella olleen Etiopian tukikohdan. Marraskuussa 2020 Abiy määräsi alueelle hätätilan ja sotilasoperaatiot aluehallintoa vastaan.

Hallitus valtasi Tigrayn pääkaupungin Mekelen vuoden 2020 lopussa ja näytti voittaneen sodan. Taistelut jatkuivat silti. Sotaonni kääntyi äkkiä kesällä 2021. Kapinalliset valtasivat Tigrayn takaisin. He lähestyivät marraskuussa 2021 Etiopian pääkaupunki Addis Abebaa, mutta joutuivat vetäytymään seuraavan kuun puolella. 24. maaliskuuta 2022 julistettiin kapinallisten hyväksymä ja hallituksen ehdottama tulitauko, jonka tarkoitus oli mahdollistaa esimerkiksi ruoka-avun saapuminen alueelle. Tulitauko kuitenkin rikkoutui saman vuoden elokuussa, jonka jälkeen Eritreassa julistettiin yleinen liikellekannallepano.

Kriisin aikana on saanut surmansa tuhansia ja yli miljoona on joutunut jättämään kotiinsa. Kriisin aikana on tapahtunut useita joukkosurmia. Yhdistyneet kansakunnat varoitti uhkaavasta nälänhädästä.

TaustaMuokkaa

Tigray on alue Etiopian pohjoisosassa. Sen asukkaita ovat tigret ja pienemmät etniset vähemmistöt. Tigrayn kansan vapautusrintama (TKVR, englanniksi TPLF) alkoi kapinoida Etiopian sotilashallintoa vastaan vuonna 1975. Sen joukot valtasivat Tigrayn alueen vuonna 1989 ja ne osallistuivat sotilashallinnon vallasta syöksyyn vuonna 1991.[2] TKVR oli sittemmin Tigrayn hallitseva puolue ja tärkeä osallinen myös maan hallituskoalitioissa.[3] Se johti maata kovin ottein.[4]

Tigrayn ja hallituksen riitaMuokkaa

Abiy Ahmed nousi Etiopian pääministeriksi huhtikuussa 2018 maan ensimmäisenä oromotaustaisena johtajana TKVR-hallinnon vastaisten mielenosoitusten jälkeen.[5] Abiy erotti monia TKVR:n virkamiehiä hallinnosta, mikä aiheutti kaunaa.[4]

TKVR ja Etiopian hallitus ajautuivat riitaan. Hallitus halusi rauhan Eritrean kanssa, TKVR oli Eritrean vihollinen.[4]

Abiyn hallituksen mielestä TKVR on laiton juntta, joka yrittää hajottaa Etiopian valtion. TKVR:n mielestä Abiuy Ahmed on itsevaltias, joka murentaa liittovaltiota ottamalla maakunnilta valtaa pois[4]

Abiy pyrki vähentämään TKVR:n ja Tigrayn alueen poliittista valtaa.[6] Vuonna 2019 pääministeri Abiy hajotti vanhan valtakoalition EPDRF:n. TKVR kieltäytyi liittymästä sen seuraajaksi muodostettuun uuteen PP-puolueeseen.[3]

Elokuussa piti järjestää ensimmäiset vapaat vaalit vuosikymmeniin. Mutta Abiy perui vaalit koronaviruspandemian takia. TKVR:n mukaan Abiy käytti pandemiaa tekosyynä valtansa pönkittämiseen.[4]

Syyskuussa 2020 Tigrayssa järjestettiin paikallisvaalit vastoin keskushallinnon määräyksiä.[7] Keskushallinnon mukaan äänestys oli laiton.[3] Tigrayn hallinnon päämies Debretsion Gebremichael vihjaili puolestaan Tigrayn mahdollisesta irtautumisesta Etiopiasta.[3]

SotaMuokkaa

Pääartikkeli: Tigrayn kriisin aikajana
 
Eri tahojen hallitsemat alueet Tigrayn kartalla huhtikuussa 2021.

4. marraskuuta Tigrayn kapinalliset iskivät Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä hallituksen joukkojen tukikohtaan.[8] Kapinalliset pyrkivät varastamaan aseita.[4]

Tigrayn vapautusrintama oli hyvin koulutettu ja aseistettu. Etiopian johtaja Abiy määräsi sotatoimet kapinallisia vastaan. Hallitus hajotti Tigrayn alueparlamentin.[9] ilmavoimat iskivät Tigrayhin.

Hallituksen joukot alkoivat vallata Tigrayn kaupunkeja viimeistään 12. marraskuuta lähtien.[10] Kapinalliset iskivät raketein muun muassa Amharan ja Eritrean lentokentälle.[11]Tuhannet ihmiset pakenivat taisteluja Sudaniin. Kapinalliset valvoivat hallituksen joukkojen etenemisestä huolimatta marraskuussa laajalti Tigrayn maaseutua.[12]

22. marraskuuta Etiopian hallitus uhkasi saartaa ja vallata Tigrayn pääkaupungin Mekelen.[13] Se kehotti siviilejä pakenemaan kaupungista. Moni lähtikin pakoon. Laaja humanitaarinen kriisi häämötti, kun taistelut uhkaisivat venyä.[14] Etiopian sotilaat estivät ihmisiä pakenemasta Sudaniin.[15] Hallituksen joukot tulittivat Mekelen keskustaa tykein 28. marraskuut ja etenivät Mekeleen.[16][17] Etiopian pääministeri julisti operaation päättyneeksi.[18]

TKVR:n armeija oli paennut ja sen johtajat piilossa. TKVR silti ilmoitti taistelevansa vieläkin.[19] [20]Pääministeri Abiy sanoi että kapinasta vastuussa olevien etsiminen jatkuu.[21] Paikalliset lääkärit kertoivat, että Etiopian joukkojen hyökkäyksessä Mekeleen kuoli 27 siviiliä ja 100 haavoittui. Lisäksi kaupunkia miehittäneistä ainakin Amharan militia ja Eritrean armeija ryöstelivät.[22] Asukkaat rakensivat tätä vastaan katusulkuja[23][24][25][23]

Taistelut jatkuivat kuukausia Mekelen valtauksen jälkeen.[26] Kapinallisten uutisoitiin myöhemmin voitolle. Hallitus julisti tulitauon 29. kesäkuuta 2021. Samalla kapinallisten väitettiin vallaneen takaisin pääkaupunki Mekelen.[27] Etiopian hallituksen joukot olivat jättäneet kaupungin.[28] Suomen Kuvalehden mukaan "tulitauko" oli vain Abiyn yritys pelastaa kasvonsa hävityn sodan jälkeen.[29] ja myös Tigrayn kapinalliset hylkäsivät ajatuksen tulitauosta. Samaan aikaan eritrealaisten joukkojen uutisoitiin vetäytyneen kolmesta muusta huomattavasta kaupungista Shiressä, Aksumissa ja Adwassa. Muutosta taistelukentällä kuvailtiin nopeaksi.[30]

Yllättävien sotilaallisten onnistumisien taustalla katsottiin olevan Tigrayn kapinallisten joukkojen komentaja kenraali Tsadkan Gebretensaen laatima strategia.[31] Hän oli komentanut myös kommunistidiktatuurin 1991 kaataneita joukkoja ja toiminut myöhemmin maan puolustusministerinä, joten hän tunsi vihollisen hyvin.[29] Hallituksen joukkojen vetäytymisen jälkeen Tigrayn kapinalliset alkoivat edelleen edetä myös Amharan ja Afarin osavaltioiden puolelle.[32] Tigrayn kansan vapautusrintama myös liittoutui Oromojen vapautusarmeijan kanssa.[33]

Marraskuussa 2021 Tigrayn kapinalliset valtasivat Dessien ja Kombolchan kaupungit Amharassa noin 300 kilometriä pääkaupunki Addis Abebasta pohjoiseen. Pääkaupungissa asukkaita kehotettiin varautumaan puolustamaan aluetta kapinallisia vastaan.[34] Sen sijaan Tigrayn kapinallisten ei onnistunut edetä esimerkiksi kohti Afaria. Pääministeri Abiy Ahmed ilmoitti siirtyvänsä henkilökohtaisesti komentamaan joukkoja rintamalla myöhään marraskuussa. Abiyn nähtiin näin nostaneen joukkojen taistelutahtoa ja lisänneen kansansuosiotaan. Toisaalta Etiopia oli hankkinut myös sotilaskalustoa, kuten kiinalaisia Wing Loong II-lennokkeja. Tigrayn kapinalliset alkoivatkin kärsiä tappioita ja heitä ajettiin joulukuussa 2021 valtaamiltaan alueilta kohti pohjoista.[35] Tigrayn kapinalliset ilmoittivat 20. joulukuuta vetäytyvänsä kokonaan Amharan ja Afarin osavaltioiden alueelta Tigrayn puolelle.[36]

Tigrayn kapinalliset hyväksyivät hallituksen 24. maaliskuuta 2022 ehdottaman tulitauon, jonka tarkoitus oli mahdollistaa esimerkiksi ruoka-avun saapuminen alueelle.[37] Taistelut alkoivat kuitenkin uudelleen elokuussa 2022. Eritrea julisti yleisen liikellekannallepanon seuraavassa kuussa mahdollista suurempaa hyökkäystä varten.[38]

Humanitaarinen tilanneMuokkaa

 
TKVR:n kannattajia mielenilmauksessa Australiassa.

Tigrayn kriisi on johtanut tuhansien ihmisten surmiin. Toukokuussa 2021 jokseenkin varmasti tiedettiin kuolleen noin 2 500 henkilöä ja epävarmemmin esimerkiksi eri järjestöjen, sosiaalisen median ja uutisoinnin perusteella noin 8 500. Varmemmin kuolleiksi tiedetyistä suuri valtaosa (97 %) oli miehiä. Sen sijaan esimerkiksi seksuaaliväkivaltaa kohdistettiin lähes ainoastaan naisiin. Varmuutta, ei ole, kuinka suuri osa kuolleista on siviilejä. Tapauksissa joissa kuolinsyy tunnettiin, yleisin syy olivat erilaiset verilöylyt. Niistä vastuussa olivat puolestaan useimmiten eritrealaiset sotilaat (47 %), heidän jälkeensä etiopialaiset sotilaat (22 %) ja lopulta AMharalaiset puolisotilaalliset joukot (4 %). TKVR:n osuutta ei tunnettu. Huhtikuun lopussa vuonna 2021 sodan arvioitiin ajaneen kodeistaan noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Suurin osa heistä oli asettunut Tigrayn alueen kaupunkeihin. Heidän lisäkseen yli 60 000 henkilöä oli ylittänyt rajan Sudaniin ja asettenut pakolaisleireille sen puolella. Leireillä olot ovat ahtaat, mutta kuitenkin verrattain paremmat, kuin Tigrayn alueen sisällä pakolaisiksi joutuneilla.[39]

Amnestyn mukaan Etiopian armeija tappoi satoja siviilejä Axumissa marraskuussa 2020.[40] Eritrean joukot ryöstelivät ja polttivat rakennuksia. He myös tappoivat ja raiskasivat siviilejä joskus joukoittain auttaessaan Etiopian joukkoja kukistamaan kapinan.[41]

Vaikka pääministeri Aiy väitti Tigrayn valtausta verettömäksi, Ghentin yliopiston tutkijat noteerasivat ainakin 10 000 tappoa ja 230 joukkosurmaa. Yli kaksi miljoonaa asukasta on paennut kodeistaan, reilu kolmannes.[29]

Human Rights Watch raportoi joukkomurhista, mielivaltaisista teloituksista, siviilikohteiden pommittamisesta, raiskauksista ja koulujen, sairaaloiden ja pakolaisleirien tuhoamisesta. Niitä ovat tehneet sekä Etiopian ja Eritrean joukot että niitä tukevat asejoukot.[29]

NälänhätäMuokkaa

YK varoitti myös uhkaavasta hyödyke- ja elintarvikepulasta alueella, jossa sadattuhannet saivat YK:n ruoka-apua.[42] Nälänhätä uhkaa 300 000 lasta. Naiset ja tytöt eivät uskalla pelloille töihin; he pelkäävät uusia joukkoraiskauksia. Etiopian ja Eritrean joukot ovat takavarikoineet avustusjärjestöjen kuljetuksia ja väitetysti ryöstelleet ruokaa sieltä, minne kuljetukset on saatu perille. TPLF valtasi Tigrayn takaisin kesäkuussa 2021, mutta Etiopia ja Eritrea hallitsevat kuljetusreittejä.[29]

Verilöyly amharoita vastaanMuokkaa

Amnesty Internationalin mukaan 9. marraskuuta Mai-Kadran kaupungissa Tigrayn lounaisosassa surmattiin "todennäköisesti satoja" siviilejä. Suurin osa murhatuista oli amharoita.[43] Jotkin silminnäkijät syyttivät verilöylystä Tigrayn alueen joukkoja, jotka olivat hieman aikaisemmin kärsineet tappion taisteluissa Lugdin suunnalla liittovaltion joukkoja vastaan.[44] TKVR kiisti osallisuutensa. Veritöiden tekijöinä olivat paikallinen nuorten ääriryhmä Samri, muita tigraylaisia siviilejä,Tigrayn erikoispoliiseja ja militioita.[45] Poliisi ja militiat sulkivat muutamaa päivää ennen verilöylyä kaupungin ulosmenotiet.[46]

Pogromi saattoi olla kosto Etiopian hallituksen joukkojen Humerassa tekemästä siviileihinkin kohdistuneesta joukkomurhasta.[47][48] Hallitus päästi 2. joulukuuta 2020 avustusjärjestöt Tigrayn alueelle.[49]

Alussa pogromin aloittajat murhasivat amharaviljelijän. Hän oli aiempi militiamies, joka nyt kieltäytyi yhteistyöstä Tigrayn joukkioiden kanssa. Hyökkääjät polttivat viljelijän kodin ja heittivät murhatun ruumiin tuleen. Sen jälkeen Samri-joukkiot poliisin tukemina kiersivät talosta taloon. Hyökkääjät hakkasivat ihmisiä pampuilla, kepeillä, puukoilla, viidakkoveitsillä ja kuristivat heitä köysillä kuoliaiksi. Joukko tuhosi ja ryösti omaisuutta. Jotkut onnistuivat piiloutumaan tai pakenemaan. Jotkut tigraylaiset auttoivat amharoita kätkemällä heitä koteihinsa.[50][51] YK piti tapahtumia mahdollisena sotarikoksena. Siviilejä sai surmansa myös Etiopian ilmavoimien ilmaiskuissa Mekellessä ja Adigratissa.[52]

LähteetMuokkaa

  1. U.S. Urges Withdrawal of Eritrean Troops From Ethiopia bloomberg.com. Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
  2. Tigray Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.11.2020. (englanniksi)
  3. a b c d Desta Gebremedhin: Tigray crisis: Why there are fears of civil war in Ethiopia BBC News. BBC. Viitattu 8.11.2020. (englanniksi)
  4. a b c d e f Analyysi: Näin rauhannobelistista tuli pääministeri, joka näkee sodan ainoana keinona säilyttää rauha Yle Uutiset. Viitattu 27.11.2020.
  5. Abiy Ahmed: Ethiopia's prime minister BBC News. BBC. Viitattu 8.11.2020. (englanniksi)
  6. Anu Kerttula: Etiopian kriisi syvenee – pääministeri erotti ulkoministerin, tiedustelujohtajan ja armeijapäällikön Yle uutiset. Yleisradio. Viitattu 8.11.2020.
  7. Erja Tuomala: Viime vuoden rauhannobelisti Abiy Ahmedilla on täysi työ pitää Etiopian sisäiset levottomuudet kurissa - rauha Eritrean kanssa on pitänyt Yle uutiset. Yleisradio. Viitattu 8.11.2020.
  8. Tigray crisis: Ethiopia orders military response after army base seized BBC News. 4.11.2020. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  9. Ethiopia parliament dissolves Tigray leadership BBC News. 7.11.2020. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  10. In Pictures: Inside Humera, a town scarred by Ethiopia’s war www.aljazeera.com. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  11. Ethiopia Tigray crisis: Rockets hit outskirts of Eritrea capital BBC News. 15.11.2020. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  12. Etiopian sotaretki Tigrayn kapinallisia vastaan on ratkaisuvaiheessa – tai sitten ollaan vasta pitkän sodan alussa Yle Uutiset. Viitattu 26.11.2020.
  13. Etiopian pääministeri antoi Tigrayn kapinallisille 72 tunnin määräajan antautua Yle Uutiset. Viitattu 26.11.2020.
  14. Nälkä uhkaa Tigrayn saarrettuja ihmisiä – kovat uhkaukset sävyttävät Etiopian kaksi viikkoa kestänyttä konfliktia Yle Uutiset. Viitattu 26.11.2020.
  15. Etiopia | Etiopian armeija on pommittanut raskaasti Tigrayn osavaltion pääkaupunkia, kertoo paikallishallinto Helsingin Sanomat. 28.11.2020. Viitattu 28.11.2020.
  16. Reuters: Etiopian hallinto pommittaa Tigrayn pääkaupunkia, kertoo kapinallisjohtaja tekstiviestillä Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2020.
  17. Etiopia | Etiopian pääministeri: Hallinnon joukot ovat edenneet Tigrayn pääkaupunkiin Helsingin Sanomat. 28.11.2020. Viitattu 28.11.2020.
  18. Etiopian armeija sanoo vallanneensa kapinallisen Tigrayn pääkaupungin – sotilasoperaatio päättynyt Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2020.
  19. Etiopian Humerasta löytynyt kymmenittäin hautoja taisteluiden jälkeen – kapinalliset väittävät vallanneensa alueita takaisin itselleen Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2020.
  20. Reuters: Tigrayn joukkojen johtaja sanoo taisteluiden jatkuvan Mekelen lähellä – väittää rintaman ottaneen eritrealaistaistelijoita vangikseen Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2020.
  21. Etiopian poliisi jahtaa Tigrayn kapinallisten johtajia Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2020.
  22. Etiopia | Sairaalat ryöstetty, synnytyksiä pimeässä ilman henkilökuntaa: Etiopian Tigrayssa vallitsee terveyskatastrofi Helsingin Sanomat. 8.2.2021. Viitattu 26.2.2021.
  23. a b Simon Marks, Declan Walsh: From Shelled Ethiopian City, Doctors Tally Deaths and Plead for Help The New York Times. 3.12.2020. Viitattu 6.12.2020. (englanniksi)
  24. Martin Plaut: Mekelle residents block roads to resist looting by Eritrean troops and Amhara milita Eritrea Hub. 4.12.2020. Viitattu 6.12.2020. (englanniksi)
  25. Reuters Staff: Fighting flares in Ethiopia's Tigray as army says closing in on rebellious force Reuters. 5.12.2020. Viitattu 6.12.2020. (englanniksi)
  26. Tigray | Etiopian hallitus peittelee konfliktia, jossa muhii pakolaiskriisi, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto: ”Tilanne ei ole kenenkään hallinnassa” Helsingin Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 26.2.2021.
  27. Etiopian hallinto julisti tulitauon Tigrayn alueelle, kapinallisten sanottiin päässeen alueen pääkaupunkiin Savon Sanomat. 28.6.2021. Viitattu 29.6.2021.
  28. Ethiopia's Tigray conflict: Street celebrations as rebels seize capital BBC News. BBC. Viitattu 29.6.2021. (englanniksi)
  29. a b c d e Nälkä tuli sotimalla (30/20201, sivut 16-19) Suomen Kuvalehti. 29.7.2021.
  30. Cara Anna: Tigray fighters in Ethiopia reject cease-fire as ‘sick joke’ The Associated Press. Viitattu 30.6.2021. (englanniksi)
  31. Gen Tsadkan Gebretensae: Ethiopia's Tigray rebel mastermind BBC News. BBC. Viitattu 1.7.2021. (englanniksi)
  32. Vivienne Nunis: Ethiopia Tigray crisis: New front opens in war as aid fears grow BBC News. BBC. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
  33. Oromo Liberation Army: On the ground with Ethiopian fighters BBC News. BBC. Viitattu 3.11.2021. (englanniksi)
  34. Ethiopia's Tigray crisis: Citizens urged to defend Addis Ababa against rebels BBC News. BBC. Viitattu 3.11.2021. (englanniksi)
  35. Farouk Chothia: Ethiopia civil war: How PM Abiy led fight-back against rebel advance BBC News. BBC. Viitattu 17.12.2021. (englanniksi)
  36. Ethiopia war: World heritage site Lalibela back in government hands BBC News. BBC. Viitattu 20.12.2021. (englanniksi)
  37. Ethiopia's Tigray war: TPLF agrees to humanitarian truce BBC News. BBC. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  38. Catherine Byaruhanga & Natalie Higgins: Ethiopia's Tigray war: Satellite images capture troop build-up near Eritrea border BBC News. BBC. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
  39. Annys, S., Vanden Bempt, T., Negash, E., De Sloover, L., Nyssen, J.: Tigray: Atlas of the humanitarian situation Journal of Maps. 2021. Viitattu 29.6.2021. (englanniksi)
  40. Etiopia | Amnestyn raportti: Eritrean armeija tappoi satoja siviilejä Tigrayssa Helsingin Sanomat. 26.2.2021. Viitattu 26.3.2021.
  41. Etiopia | YK: Kaksi pakolaisleiriä ”tuhottu täysin” Etiopian Tigrayssa ja satoja naisia raiskattu – Eritrea vetämässä joukkojaan alueelta Helsingin Sanomat. 26.3.2021. Viitattu 26.3.2021.
  42. Ethiopia's Tigray crisis: UN warns aid could run out BBC news. BBC. Viitattu 12.11.2020.
  43. Ethiopia: Investigation reveals evidence that scores of civilians were killed in massacre in Tigray state www.amnesty.org. Viitattu 14.11.2020. (englanniksi)
  44. Ethiopia's Tigray crisis: 'Civilians massacred', says Amnesty International BBC News. 12.11.2020. Viitattu 14.11.2020. (englanniksi)
  45. At least 600 killed in Mai Kadra massacre: Ethiopian rights body www.aljazeera.com. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  46. Maikadra Preliminary Findings English Final docs.google.com. Viitattu 26.11.2020.
  47. Will Brown: After the bombs they attacked with knives, claim Ethiopians fleeing peace prize winner's war The Telegraph. 23.11.2020. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  48. Both sides in Ethiopian conflict are killing civilians, refugees say the Guardian. 13.11.2020. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  49. Etiopiassa ruoka ja lääkkeet uhkaavat loppua miljoonilta – hallinto ilmoitti päästävänsä YK:n avustusjärjestöt Tigrayn alueelle Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  50. Reuters Staff: Ethiopia commission says Tigray youth group killed 600 civilians in November 9 attack Reuters. 24.11.2020. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  51. Reuters Staff: Ethiopia commission says Tigray youth group killed 600 civilians in November 9 attack Reuters. 24.11.2020. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  52. Ethiopia Tigray crisis: UN warns 'war crimes' may have happened BBC News. BBC. Viitattu 13.11.2020. (englanniksi)