Tiberias (antiikin kaupunki)

Tiberias (m.kreik. Τιβεριάς) oli antiikin aikainen kaupunki Galileassa pohjoisessa Palestiinassa nykyisen Israelin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Tiberiaksen kaupunkia.[3][4][5][6]

Tiberias
Τιβεριάς
Antiikin Tiberiaan raunioita.
Antiikin Tiberiaan raunioita.
Sijainti

Tiberias
Koordinaatit 32°46′32″N, 35°32′39″E
Valtio Israel
Paikkakunta Tiberias, Pohjoinen hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 18 jaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Galilea, Palestiina
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Tiberias Commonsissa

MaantiedeMuokkaa

Tiberias sijaitsi Genesaretinjärven eli Galileanjärven länsirannalla. Järvi tunnettiin kaupungin mukaan myös Tiberiaanjärvenä. Kaupungin paikka ei ollut aivan nykyisen Tiberiaan kaupungin kohdalla, mutta lähellä sitä, noin kaksi kilometriä etelämpänä.[1][2] Josephus sanoo kaupungin sijainneen 30 stadioninmitan päässä Hippoksesta, 60 stadionin päässä Gadarasta ja 120 stadionin päässä Skythopoliista.[2][7]

 
Antiikin Tiberiaan raunioita, taustalla nykyinen kaupunki ja Genesaretinjärvi.

Kaupungin eteläpuolella sijaitsi sen Hammath-niminen esikaupunki.[1] Sen lähellä sijaitsivat kuumat lähteet. Josephus käyttää paikasta nimeä Emmaus.[2][8][9] Tiberiaan ympäristö oli hedelmällistä ja hyvää maanviljelylle.[2] Kaupunkilaiset saivat elantonsa paljolti kalastuksesta.[2][10]

 
Tiberiaan raunioita.

HistoriaMuokkaa

Tiberiaan kaupungin perusti Herodes Antipas vuonna 18. Hän nimesi sen tuolloisen keisari Tiberiuksen kunniaksi.[1][2] Josephuksen mukaan kaupunki perustettiin varhaisemman hautausmaan paikalle, mikä oli juutalaisen lain vastaista ja rituaalisesti epäpuhdasta.[11] Erään perinteen mukaan Tiberias olisi sijainnut samalla paikalla kuin varhaisempi Rakkat, joka mainitaan Joosuan kirjassa.[12][13][14]

Tiberiaan kerrotaan olleen perustettu kuin kreikkalaismalliseksi polikseksi. Sillä oli arkontti, kymmenmiehinen neuvosto ja 600-miehinen kansankokous.[1][15] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Tiberieus (Τιβεριεύς).[2] Tiberiaasta tuli nopeasti Galilean merkittävin kaupunki,[1][2] ja se ohitti tässä Sepforiksen.[16] Herodes Antipaan kuoleman jälkeen Tiberias oli osa Herodes Agrippan alueita. Keisari Nero antoi sen vuonna 61 osaksi Herodes Agrippa II:n kuningaskuntaa.[1][2][16]

Roomalaiset säästivät Tiberiaan ensimmäisessä juutalaissodassa, koska se pysyi uskollisena Roomalle.[16] Jerusalemin tuhon vuonna 70 jälkeen, ja erityisesti sen jälkeen kun juutalaiset karkotettiin Jerusalemista kokonaan toisen juutalaissodan jälkeen, Galileasta tuli Palestiinan tärkein juutalaisuuden keskus, mikä kasvatti myös Tiberiaan merkitystä. Sinne muutti paljon Jerusalemista karkotettuja, ja sinne siirtyivät myös sanhedrin ja juutalaiset yeshivot-koulut.[2][13][16] Tuossa vaiheessa kaupunki puhdistettiin rituaalisesti. Sanhedrinin tiedetään kokoontuneen Tiberiaassa vuodesta 150.[16] Roomalaiset tekivät Tiberiaasta itsehallinnollisen ja se sai luvan lyödä omaa rahaa. Kaupungin lyömissä rahoissa sen koko nimenä esiintyy Tiberias Claudiopolis Syriae Palaestinae.[1]

Tästä ajasta lähtien useiden vuosisatojen ajan Tiberias tunnettiin merkittävänä juutalaisen oppineisuuden keskuksena. Siellä kirjoitettiin Mišna sekä muita osia Talmudista noin vuonna 200, sekä kehitettiin heprean kielen nykyisinkin käytössä oleva vokalisointimenetelmä ja muita tekniikoita, jotka auttoivat Vanhan testamentin tekstin säilyttämisessä.[13][16]

Tiberias oli merkittävä kaupunki edelleen 300-luvulla[1][17] ja mainitaan myös bysanttilaisen kauden lähteissä.[1] Arabit valtasivat Tiberiaan vuonna 636. Kaupungin merkitys väheni vuoden 1187 Hattinin taistelun jälkeen, kun arabien pääkaupungiksi Galileassa tuli Safed.[13] Merkittävimpiin juutalaisiin oppineisiin kuuluva Maimonides haudattiin kaupunkiin vuonna 1204.[14] Nykyinen Tiberiaksen kaupunki on kehittynyt vanhan paikan viereen. Historiansa vuoksi Tiberiasta pidetään edelleen yhtenä juutalaisuuden neljästä pyhästä kaupungista.[16]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

 
Tiberiaan roomalaisen teatterin rauniot ilmasta nähtynä.

Arkeologisten tutkimusten perusteella roomalaisaikainen kaupunki kattoi noin 80 hehtaarin kokoisen alueen ja keskiaikainen kaupunki noin 14 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Antiikin aikaisten lähteiden mukaan Herodes Antipas rakennutti Tiberiaaseen linnoituksen. Myöhemmin kaupunki ympäröitiin myös kaupunginmuureilla, joiden pituus oli noin neljä kilometriä. Muureista ja yhdestä niiden portista on säilynyt jäänteitä.[1]

Kirjallisten lähteiden perusteella Tiberiaassa oli kuninkaallinen palatsi, forum, stadion, Hygieialle omistettu temppeli, Hadrianeion eli keisari Hadrianukselle omistettu temppeli sekä useita synagogia. Kaupunki sai vettä 15 kilometrin päässä olleista lähteistä akveduktin välityksellä.[1][2][18] Kaivauksissa on löydetty roomalainen basilika, kylpylä sekä bysanttilaisen kauden rakennuksia.[1]

 
Hammathin synagogan mosaiikkikoristeltua lattiaa.

Varhaimmat löydöt Hammathista läheltä kuumia lähteitä ovat hellenistisen kauden rakennuksia. Roomalaiselta kaudelta on löydetty palaistra tai gymnasion. Hammathista on löydetty myös juutalaisen rukoushuoneen ja lattiamosaiikein koristellun synagogan rauniot.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TIBERIAS Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Tiberias”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Tiberias Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  4. Tiberias (Palestine) 146 Tiberias - Τιβεριάς ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  5. ”69 C4 Tiberias”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  6. Klaudios Ptolemaios: Geografia 8.20.16.
  7. Josephus: Flavius Josephuksen elämä 65.
  8. Josephus: Juutalaissodan historia 2.21, Juutalaisten muinaisajat 18.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.45.
  9. Smith, William: ”Emmaus (3)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  10. Josephus: Flavius Jopsehuksen elämä 12.
  11. Josephus: Juutalaisten muinaisajat 18.36–38, Juutalaissodan historia 2.168.
  12. Joos. 19:35
  13. a b c d Tiberias Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.11.2021.
  14. a b Tiberias Jewish Virtual Library. Viitattu 1.11.2021.
  15. Josephus: Flavius Josephuksen elämä 69.134, 278, 296; Juutalaissodan historia 2.641.
  16. a b c d e f g History of Tiberias 101Israel.com. Viitattu 1.11.2021.
  17. Eusebios: Onomastikon 16.1.
  18. Josephus: Flavius Josephuksen elämä 12, 13, 64.

Aiheesta muuallaMuokkaa