Avaa päävalikko

Gadara (m.kreik. Γάδαρα) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Jordanian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista.[1][2][3] Gadaran arkeologinen kohde sijaitsee noin kilometrin länteen nykyisestä Umm Qaisin kaupungista.

Gadara
Γάδαρα
Gadaran arkeologista aluetta.
Gadaran arkeologista aluetta.
Sijainti

Gadara
Koordinaatit 32°39′21″N, 35°40′41″E
Valtio Jordania
Paikkakunta Umm Qais, Irbid
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta mm.
hellenistiset kuningaskunnat
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Peraia, Palestiina / Syyria
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Gadara Commonssissa

MaantiedeMuokkaa

Gadara sijaitsi koillisessa Palestiinassa Peraian alueella eli Jordanvirran laakson itäpuolisilla vuorilla noin yhdeksän kilometriä kaakkoon Genesaretinjärvestä, Tiberiaan ja Skythopoliin kaupunkien välillä. Tabula Peutingerianan mukaan kaupungin etäisyys sekä Tiberiaaseen että Kapitoliakseen oli noin 16 roomalaista mailia eli noin 26 kilometriä. Gerasan kaupunki sijaitsi noin 50 kilometriä kaakkoon. Nykyisin Gadaran alue on Jordanian luoteiskulmaa.[1][2][4]

Gadarasta oli hyvä näköala Genesaretinjärvelle.[5] Kaupungin pohjoispuolelta virtasi Hieromaks-joki (nykyinen Jarmuk).[1][2][6] Gadarassa sijaitsi kuumia lähteitä, joista se antiikin aikana tunnettiin ja joita verrattiin jopa Baiaen lähteisiin. Lähteet virtasivat kaupungin kukkulan juurelta.[2]

HistoriaMuokkaa

 
Gadaran raunioita.
 
Gadaran raunioita.

Gadara oli alkuperältään hellenistinen kaupunki, ja sen perustivat Ptolemaiokset.[1] Kaupunki toimi Galaditiin eli Gileadin alueen pääkaupunkina. Gadarasta tuli osa Seleukidien valtakuntaa sen jälkeen, kun nämä voittivat Antiokhos III:n. Tämän vuoksi kaupunki tunnettiin hellenistisellä kaudella myös nimillä Antiokheia (Antiokheia Semiramis) ja Seleukeia. Hellenistinen Gadara oli merkittävä kulttuurikeskus. Siellä syntyivät muun muassa filosofit Menippos ja Filodemos sekä runoilija Meleagros.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Gadareus (Γαδαρεύς), feminiinissä Gadaris (Γαδαρίς) ja myöhemmin latinaksi Gadareus.[2]

Aleksanteri Jannaios valtasi Gadaran Hasmonien hallitsijasuvulle. Pompeius Suuri kunnostutti Gadaran sen jälkeen, kun oli vallannut Palestiinan Rooman valtakunnalle vuonna 64/63 eaa., sillä kaupunki oli kärsinyt tuhoja hieman aiemmin. Roomalaisella kaudella Gadara luettiin Dekapoliihin. Keisari Augustus antoi kaupungin Herodes Suurelle, mutta tämän kuoleman jälkeen se kuului Syrian provinssiin. Gadarassa toimi yksi sanhedrinin viidestä Gabiniuksen perustamasta paikallisosastosta. Tämä on huomionarvoista siksi, että kaupunkia ei luettu juutalaiseksi kaupungiksi, vaan yhdeksi kreikkalaisista kaupungeista (πόλεις Ἑλληνίδες, poleis Hellēnides).[1][2][7] Gadara löi omaa rahaa Augustuksen ajalta Gordianus III:n ajalle saakka.[1]

Uudessa testamentissa Gadara esiintyy paikkana, jossa Jeesus vapautti miehen tai kaksi miestä näitä riivanneista pahoista hengistä ajamalla henget sikalaumaan. Matteuksen evankeliumi sijoittaa tämän suoraan Gadaraan,[8] Markuksen ja Luukkaan evankeliumit puolestaan ”gerasalaisten alueelle”,[9] minkä on tulkittu tarkoittavan samaa, sillä kaupungit sijaitsivat samalla suunnalla Galileasta katsottuna.[5]

Juutalaiset saivat Gadaran haltuunsa heti ensimmäisen juutalaissodan alussa, mutta kaupungin syyrialaiset asukkaat kostivat tämän pian. Vespasianuksen ensimmäisen Galilean sotaretken aikaan kaupunki oli kuitenkin taas juutalaisten hallussa. Vespasianus valtasi kaupungin, surmautti koko sen aikuisväestön ja poltatti sekä koko kaupungin että ympäröivät kylät. Myöhemmin juutalaiset asettuivat takaisin, ja Vespasianuksen toisen sotaretken aikaan he antautuivat roomalaisille.[2][10]

Myöhemmällä roomalaisella kaudella Gadara on ilmeisesti ollut roomalainen colonia, sillä se mainitaan piirtokirjoituksessa nimellä Colonia Valentiniana Gadara. Varhaisella kristillisellä kaudella 300-luvulta lähtien kaupunki toimi piispanistuimena. Seudulla oli asutusta vielä ainakin bysanttilaisella kaudella.[1][5]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

 
Gadaran raunioita.
 
Gadaran niin kutsuttu länsiteatteri.

Gadarasta on säilynyt huomattavia raunioita. Kaupungissa on ollut sekä merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten temppeli, että varakkaiden yksityishenkilöiden loisteliaita taloja. Kaupungin pääkatu oli reunustettu pylväiköillä, ja monien pylväiden alaosat ovat säilyneet. Myös kaupunginmuureja on säilynyt hyvin. Gadarassa oli kaksi teatteria, joista toinen sijaitsi kaupungin pohjois- ja toinen länsiosassa. Näistä jälkimmäinen eli niin kutsuttu länsiteatteri on säilynyt suhteellisen hyvin. Gadarassa oli myös useita kylpylöitä sen kuumien lähteiden ansiosta.[2]

Kaupungin muihin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa akvedukti ja suuri vesisäiliö.[5] Akvedukti oli osa yli 100 kilometriä pitkää Gadaran akveduktia (Qanat Fir'aun), joka johti vettä myös muun muassa Abilaan.[11] Gadaran nekropolis sijaitsi kaupungin itäpuolella. Sieltä on löydetty lukuisia hautoja ja sarkofageja.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Gadara”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g h i Smith, William: ”Gadara”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Gadara/Pompeia Pleiades. Viitattu 26.3.2019.
  4. Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 4.7.3.
  5. a b c d Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 195, 406. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
  6. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.16.
  7. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 13.356.
  8. Matt. 8:28–34
  9. Mark. 5:1–20 Luuk. 8:26–37
  10. Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 1.20.3, 2.18.1, 2.18.5, 3.7.1, 4.7.3.
  11. Abila - The hills Tell Abil and Khirbet Umm el 'Amad enclose the urban area of ancient Abila Qanat Fir'aun. Viitattu 6.5.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa