Aleksanteri Jannaios

Aleksanteri Jannaios (hepr. ‏יהונתן "ינאי" אלכסנדרוס‎, Jonathan ”Jannai” Aleksandros, m.kreik. Ἀλέξανδρος Ἰανναίος, Aleksandros Iannaios, lat. Alexander Jannaeus) oli Juudean kuningas vuodet 103–76 eaa. Hän oli makkabealaisten suvun kuudes hallitsija. Aleksanteri Jannaios seurasi kuninkaana veljeänsä Aristobulosta ja oli naimisissa tämän lesken Aleksandran kanssa. Aleksandrasta tuli myös kuningatar Aleksanterin kuoltua.

Willem Swidden teos fariseusten teloituksesta

Aleksanteri Jannaios oli taitava sotapäällikkö ja julma hallitsija. Hänen aikanaan Juudean alueet levisivät Välimeren rannikkoa pitkin Gazasta Karmeliin ja Gadaran Jordan-virran toiselle puolelle. Aleksanterin aikana Juudean valtakunta oli suurimmillaan sitten Salomon.

Aleksanteria vastustettiin sotamenestyksestään huolimatta Jerusalemissa. Vuonna 94 eaa. sukkotin, eli lehtimajajuhlan, aikana hänen päälleen heitettiin sitruunoita. Aleksanterin sotilaat teurastivat tuhansia juhlijoita, minkä seurauksena alkoi fariseuksien johtama sisällissota. Fariseukset kutsuivat avukseen myös seleukidihallitsija Demetrios III Eukairoksen. Ensin seleukidit onnistuivat voittamaan Aleksanterin joukot, mutta tämä sai avukseen monia juutalaisia, jotka pelkäsivät Jerusalemin menetystä Demetriokselle. Sisällissodan aikana Aleksanteri ristiinnaulitsi 800 fariseusta.

Aleksanteri Jannaios sai surmansa vuonna 76 eaa. taistelussa lähellä Gadaraa.

Lähteet

• Alexander Jannai jewishvirtuallibrary.org. Arkistoitu 12.5.2008. Viitattu 20. joulukuuta 2007. (englanniksi)