Hippos (Palestiina)

Hippos (m.kreik. Ἵππος, lat. Hippus tai Hippum, aram./hepr. ‏סוסיתא‎, Sussita‎) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista.[1][2][3][4]

Hippos
Ἵππος
Hippoksen arkeologinen alue ilmasta.
Hippoksen arkeologinen alue ilmasta.
Sijainti

Hippos
Koordinaatit 32°46′43″N, 35°39′35″E
Valtio Israel
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 200 eaa. – 749 jaa.
Kulttuuri antiikki
varhaiskeskiaika
Valtakunta Seleukidien kuninkaskunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Palestiina
Aiheesta muualla

Hippos Commonsissa

Maantiede muokkaa

 
Hippoksen vuori.
 
Vanha kaavakuva Hippoksesta.

Hippos sijaitsi vuorella Genesaretinjärven itäpuolella vastakkaisella puolella Tiberiaasta katsottuna ja parin kilometrin päässä järven rannasta. Se oli rakennettu noin 350 metrin korkeudelle järven pinnasta laskettuna, ja täytti vuoren laen ollen pituudeltaan itä-länsisuunnassa noin 600 metriä ja leveydeltään pohjois-eteläsuunnassa noin 200 metriä. Hippoksella oletetaan olleen satama järven rannalla. Kaupungin ympäristöstä käytettiin nimitystä Hippēnē (Ἱππηνή).[1][2]

Historia muokkaa

Hippos oli alkuperältään hellenistinen kaupunki. Se perustettiin Seleukidien aikana noin 200 eaa. sen jälkeen, kun nämä olivat vallanneet alueen Ptolemaioksilta. Kaupungin alkuperäinen nimi oli Hippoksen Antiokheia (Ἀντιόχεια τοῦ Ἵππου, Antiokheia tū Hippū). Nimi Hippos tarkoittaa ”hevosta”. Hippoksen väestö oli pääosin ei-juutalaisia. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Hippēnos (Ἱππηνός).[1][2]

Keisari Augustus luovutti Hippoksen Herodes Suuren hallintavaltaan. Tämän kuoleman jälkeen se kuului Syrian provinssiin.[2][5] Roomalaisella kaudella Hippos luettiin osaksi Dekapolista. Se näyttäytyi monella tavoin Tiberiaan, jonka väestö oli pääosin juutalaista ja muuta seemiläistä väestöä, kilpailijana.[1] Juutalaiset tuhosivat kaupungin ensimmäisessä juutalaissodassa, mutta sen asukkaat kapinoivat lopulta, ja surmasivat monia juutalaisia.[2][6]

Varhaisella kristillisellä kaudella 300-luvulla jaa. Hippos oli piispanistuin, ja sen piispat mainitaan kirkolliskokouksissa Seleukeiassa vuonna 359 ja Jerusalemissa vuonna 536. Bysanttilaisella kaudella Hippos luettiin Palaestina secundan eli ”toisen Palestiinan" provinssiin. Kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä 18. tammikuuta 749, ja jäi tämän jälkeen lopullisesti asumattomaksi.[1][2]

Hippoksen paikka löydettiin vuonna 1883. Paikalla suoritettiin ensimmäisiä arkeologisia kaivauksia vuosina 1951–1955. Alue suojeltiin vuonna 1964. Kaupungin laajamittaiset kaivaukset alkoivat vuonna 2000.[1]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Hippoksen raunioita.
 
Hippoksen raunioita.

Hippos oli ympäröity kaupunginmuureilla, joissa oli eteläsivulla suuri bastioni. Kaupungin decumanus maximus -pääkatu oli pituudeltaan noin 600 metriä ja kulki kaupungin poikki itä-länsisuunnassa. Kaupunginmuureissa oli portti pääkadun kummassakin päässä. Katu oli reunustettu pylväiköillä. Kaupungin keskellä oli kivetty forum, joka oli ympäröity kolmelta sivulta pylväshalleilla. Forumin laidalla olivat myös keisarikultille omistettu temppeli, joka on ajoitettu 200- tai 300-luvulle, sekä hellenistinen pyhäkkö ja kylpylärakennus. Toinen kylpylärakennus, johon kuului myös palaestra, on löydetty kaupungin eteläosasta. Forumin koillispuolella sijaitsi roomalainen basilika. Kaupungin itäosassa sijaitsi odeion.[1]

Maan alta on löydetty holvattuja vesisäiliöitä.[1] Varhaiskristilliseltä ajalta kaupungista on löydetty ainakin seitsemän kirkkoa, joista monet oli rakennettu pakanallisten pyhäköiden paikalle. Kaupungin nekropoliit eli hautausmaat on löydetty sen etelä- ja kaakkoispuolelta.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i Hippos-Sussita Excavations Project: About The Zinman Institute of Archaeology. Viitattu 26.3.2019.
  2. a b c d e f Smith, William: ”Hippos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Hippos Pleiades. Viitattu 26.3.2019.
  4. Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 195. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
  5. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 15.7.3, 17.2.4.
  6. Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 2.18.1, 2.18.5.

Aiheesta muualla muokkaa