Terveysvaikutteinen elintarvike
Terveysvaikutteinen eli funktionaalinen elintarvike on tuote, jolla on tieteellisesti osoitettua näyttöä ravitsemukseen liittyvästä terveysvaikutuksesta, jotta nimitystä voi käyttää. Sen pitää edistää terveyttä, hyvinvointia tai pienentää sairastumisriskiä.
Terveysvaikutteisessa elintarvikkeessa voi olla luonnostaan muodostuneita terveysvaikutteisia ainesosia, tai niitä on voitu lisätä siihen. Elintarvikkeesta voi myös olla poistettu jokin haitallinen ainesosa, joka on korvattu hyödyllisellä. Terveysvaikutteinen elintarvike on suunniteltu osaksi päivittäistä ruokavaliota.
Euroopan unioni oli hyväksynyt vuoteen 2015 mennessä 256 elintarvikkeiden tai niiden sisältämien ravintoaineiden terveysvaikutuksiin liittyvää väitettä[1]. Esimerkiksi ksylitolia sisältävät purukumit ja pastillit luetaan terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi, koska ne edistävät hammasterveyttä.
Harhaanjohtava markkinointi
muokkaaEU:n viranomaiset kävivät läpi elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettyjä terveysväitteitä 2010-luvun toisella puoliskolla ja havaitsivat, että noin 90 prosenttia väitteistä oli kiellettyjä eli sellaisia, joiden takana ei ollut tieteellistä näyttöä. Vain 222 piti todistettavasti paikkansa tutkituista 4600:sta terveyteen liittyvästä markkinointiväitteestä.[2]
Antioksidanttivaikutuksen omaavia flavonoideja ja karotenoideja sekä maitohappobakteereita sisältävien elintarvikkeiden terveysvaikutuksista esitetään eniten näyttöön perustumattomia terveysväitteitä. Esimerkiksi Actimel- ja Activia -tehojuomia ja -jogurtteja on markkinoitu niiden sisältämien maitohappobakteereiden katteettomilla terveysvaikutuksilla.[2]
Valiota kiellettiin vuonna 2017 käyttämästä enää OLO-jogurttien ja Gefilus-tuotteiden markkinoinnissa termiä "LGG-puolustajabakteeri" sekä väittämästä, että kyseiset tuotteet auttavat vahvistamaan puolustuskykyä. Kielto johti siihen, että Valio alkoi markkinoida Gefilus-tuotteitaan aluksi niiden "elinvoimaisuutta" lisäävällä vaikutuksella. Myöhemmin se lisäsi Gefilus-tuotteisiin D-vitamiinia, minkä johdosta niitä saa markkinoida väitteellä, jonka mukaan niiden sisältämä D-vitamiini ylläpitää puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa.[3]
Kaurahiutaleita saa markkinoida väitteellä, jonka mukaan niiden sisältämä beta-glukaani auttaa alentamaan kolesterolia. Kauran väittäminen vatsan hyvinvointia edistäväksi on kuitenkin kielletty, koska aiheesta ei ole tutkimusnäyttöä.[3] Raisio markkinoi kiellosta huolimatta edelleen kaurahiutaleitaan väitteellä siitä, että ne edistävät vatsan hyvinvointia[4].
Veren kolesterolia alentavaa kasvisterolia tai kasvistanolia sisältävä margariinia saa markkinoida väitteellä, että se "alentaa veren kolesterolitasoa, mikä voi puolestaa vähentää sepelvaltimotaudin riskiä". D-vitaminoitujen margariinien markkinoinnissa voidaan käyttää väittämää, jonka mukaan tuote sisältää luuston kehitykseen tarvittavaa D-vitamiinia.[3]
Markkinoinnin säätely
muokkaaEU ylläpitää kaikille avointa tietokantaa, joka sisältää kaikki EU:n alueella sallitut markkinointiin liittyvät ravitsemus- ja terveysväitteet[5][6]. Ravitsemusväite liittyy elintarvikkeiden ravintoainesisältöön[7]. Terveysväitteellä tarkoitetaan tässä asiayhteydessä väitettä, joka esittää tai antaa ymmärtää, että jonkin elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai ainesosan ja terveyden välillä on yhteys. Yhteys saa liittyä sairauden riskitekijän vähentämiseen. Esimerkiksi "Kalsium auttaa vähentämään luumassan mineraalipitoisuuden alenemista vaihdevuodet ohittaneilla naisilla ja luumassan matala mineraalipitoisuus on osteoporoottisten luunmurtumien riskitekijä." Yhteyttä ei saa kuitenkaan esittää siten, että elintarvike tai sen sisältämä ravintoaine ehkäisisi sairauksia tai voisi hoitaa tai parantaa niitä. Siten ei ole sallittua väittää, että kalsium vähentäisi yleisesti osteoporoottisten murtumien riskiä.[8] Suomen ruokaviraston tulkinnan mukaan kahdesta lauseesta koostuva väite tulee esittää pakkauksessa tai mainoksessa ainakin kerran kokonaisuudessaan jakamatta sitä osiin eikä kaksiosaisen väitteen jakaminen osiin saa johtaa kuluttajaa harhaan.[9]
Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteinen Sydänmerkki, jonka mukaan jokin tuote tai ruoka-annos on terveyden kannalta muita tuotteita parempi, muodostaa Suomen ruokaviraston mukaan poikkeuksen edellämainitusta säännöstä, jonka mukaan elintarvikkeiden markkinoinnissa ei saa esittää suoraa yhteyttä ravitsemuksen ja terveyden välille.[10][11]
EU:n elintarvikkeita koskevan ravitsemus- ja terveysväitteitä säätelevän asetuksen mukaan Euroopan unionin alueella tapahtuvassa elintarvikkeen markkinoinnissa tai pakkaustekstissä saa esittää vain EU:n hyväksymiä terveyteen liittyviä ravitsemus- tai terveysväitteitä.[12] Artikla 14 mukainen terveysväite voi liittyä sairauden riskin vähentämiseen, lasten kehitykseen ja terveyteen. Artikla 13 mukainen toiminnallinen terveysväite liittää elimistön toimintaan. Euroopan komissio päättää terveysväitteen hyväksymisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA laatiman tieteellisen arvion pohjalta. Elintarvikkeen pakkauksessa, mainonnassa ja muussa esillepanossa voi käyttää vain sellaisia terveysväitteitä, jotka on lueteltu EU:n komission hyväksyttyjen väitteiden luettelossa.[13] Ne ratkaisua odottavat toiminnalliset terveysväitteet, joille on haettu EU:n hyväksyntä, muodostavat poikkeuksen, sillä niitä saa käyttää markkinoinnissa jo ennen kuin EU ehtii käsitellä hakemuksen. Käsittelyä odottavia terveysväitteitä oli vuonna 2023 yhteensä noin 2000.[14]
EU:n hyväksyntä edellyttää, että väittämä on selkeä ja yksiselitteinen ja että se perustuu tieteelliseen näyttöön. Terveysväite ei saa olla harhaanjohtava, saattaa epäilyksenalaiseksi muiden elintarvikkeiden turvallisuutta tai ravitsemuksellista riittävyyttä, rohkaista elintarvikkeen liialliseen kulutukseen eikä se saa myöskään johdatella ajattelemaan, että tasapainoisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta ei saisi riittävästi ravintoaineita. Väite ei saa myöskään sisältää viittausta, jonka mukaan elintarvikkeen kuluttamatta jättäminen voi heikentää terveyttä, eikä viitata elintarvikkeen käytön avulla saavutettavan painonpudotuksen määrään eikä myöskään viitata yksittäisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamiin suosituksiin.[12]
Elintarvikkeen, johon terveysväite kohdistuu, on sisällettävä terveydelle edullista ravintoainetta niin paljon, että väitetyn vaikutuksen saa kohtuullisena pidettävistä kulutusmääristä. Pakkaukseen on lisättävä myös maininta siitä, kuinka paljon ja kuinka usein elintarviketta on nautittava väitetyn terveyshyödyn saamiseksi. Lisäksi asetus määrää, että terveysväiltteeseen liitetään maininta tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion sekä terveiden elintapojen tärkeydestä. Mukaan on lisättävä myös mahdollinen huomautus erityisryhmistä, joiden on vältettävä kyseisen elintarvikkeen nauttimista sekä varoitus, mikäli kyseisen tuotteen liiallinen nauttiminen aiheuttaa todennäköisesti terveysriskin. Jos terveysväite liittyy jonkin sairauden riskin vähentämiseen, pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava myös, että sairauteen liittyy useita riskitekijöitä eikä yhden tekijän muuttumisesta ole välttämättä hyötyä.[12]
EU:n vuonna 2012 voimaan tullut asetus sisältää luettelon elintarvikkeita koskevista hyväksytyistä terveysväittämistä, jotka liittyvät muuhun kuin sairauden riskin vähentämiseen tai lasten kehitykseen ja terveyteen[15].
Elintarvikkeiden markkinointiin liittyvien terveysväittämien oikeellisuutta valvoo Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Evira[3].
Lähteet
muokkaa- ↑ Tarkista täällä onko elintarvikkeen terveysväite lain mukainen yle.fi. 15.1.2015. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ a b Eu raakkasi kovalla kädellä elintarvikkeiden terveysväitteitä yle.fi. 21.5.2012. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ a b c d Eu raakkasi kovalla kädellä elintarvikkeiden terveysväitteitä yle.fi. 21.5.2012. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Elovena Kaurahiutale - täysjyvää ja kuitua Elovena. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Food and Feed Information Portal Database | FIP ec.europa.eu. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Nutrition claims food.ec.europa.eu. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Ravitsemusväitteet Ruokavirasto. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Ravitsemus- ja terveysväitteet Ruokavirasto. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Sairauden riskitekijä väitteet Ruokavirasto. Arkistoitu 30.11.2023. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Usein kysyttyä ravitsemus- ja terveysväitteistä Ruokavirasto. Arkistoitu 30.11.2023. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Sydänmerkki Sydänmerkki. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ a b c EUR-Lex - l21306 - EN - EUR-Lex eur-lex.europa.eu. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Terveysväitteet Ruokavirasto. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Kasviperäiset aineet Ruokavirasto. Arkistoitu 30.11.2023. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ EUR-Lex - l21306 - EN - EUR-Lex eur-lex.europa.eu. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)