Temple Bar (Lontoo)

Temple Bar oli rajaportti Lontoon Cityn ja City of Westminsterin välisellä rajalla kohdassa, jossa Strand vaihtuu Fleet Streetiksi. Se rakennettiin vuosina 1670–1672 mahdollisesti Christopher Wrenin suunnitelmien pohjalta. Portti purettiin 1878 ja sen paikalle pystytettiin arkkitehti Horace Jonesin suunnittelema muistomerkki Temple Bar Memorial (1880).

Temple Bar (Lontoo)
Sijainti	Lontoon City, City of Westminster, Yhdistynyt kuningaskunta
Koordinaatit	51.513694°N 0.111922°W / 51.513694; -0.111922
Rakennustyyppi	Naapurusto
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Baronetti Henry Bruce Meux osti portin ja pystytti sen Hertfordshiressä sijaitsevan maaseutukartanonsa maille 1888. Portti siirrettiin takaisin Lontoon Cityyn Paternoster Squarelle lähelle St. Paulin katedraalia 2004. Temple Bar on suojeltu Grade I -luokan kohteena (2010) ja Temple Bar Memorial Grade II -luokan kohteena (1970).

Taiteilijan näkemys puisesta Temple Barista, joka vaurioitui Lontoon suuressa palossa 1666.

Historia

Varhaisin kirjallinen maininta portista Temple Barin kohdalla on vuoden 1183 paikkeilta. Portti oli saanut nimensä läheisestä Temppeliherrain ritarikunnan preceptoriosta ja oli todennäköisesti pelkkä metalliketju, joka oli viritetty tien poikki. Myöhemmin sen paikalle rakennettiin puinen porttirakennelma, johon kuului vankikoppi. Rakennelma rapistui huonokuntoiseksi 1500-luvun puoliväliin mennessä ja haittasi liikennettä.

Vuonna 1662 portti päätettiin uusia ja sen kautta kulkevaa tietä leventää, mutta Lontoon City ei halunnut sitoutua kalliiseen rakennushankkeeseen peläten mahdollisesti kuningas Kaarle II:lla olevan taka-ajatuksia. Cityn oli kuitenkin taivuttava kuninkaan tahtoon tämän lahjoitettua hankkeeseen 1 500 puntaa ja vaadittua pormestarilta selitystä viivytykselle. Lisäksi vanha puinen porttirakennelma oli vaurioitunut pahoin Lontoon suuressa palossa 1666.

Muurarit Joshua Marshall ja Thomas Knight rakensivat uuden Temple Barin vuosina 1670–1672. Sen suunnittelijana on perinteisesti pidetty Christopher Wreniä, joka oli nimitetty kuninkaan pääarkkitehdiksi joko 1668 tai 1669 ja vastasi tässä asemassa kaikista kuninkaallisista rakennushankkeista. Uusi portti oli yksi ensimmäisistä julkisista rakennuksista, joka suunniteltiin barokkiarkkitehturin ihanteita noudattaen.

Temple Bar alkuperäisellä paikallaan 1878.

Temple Barilla oli tärkeä seremoniallinen merkitys, koska se sijaitsi Cityn ja Westminsterin rajalla. Monarkin oli pysähdyttävä sen kohdalla ja pyydettävä kulkulupaa Cityn alueelle. Vastineeksi tästä Cityn pormestari ojensi monarkille miekan (Sword of State) uskollisuuden osoituksena. Portin huipulla oli rautapiikkejä, joihin asetettiin näytteille maanpettureiden päitä ja ruumiinosia, minkä vuoksi sitä kutsuttiin myös ”Cityn Golgataksi”. Viimeistä kertaa näin tehtiin jakobiittikapinan aikana 1745. Portinpuoliskot uusittiin Nelsonin hautajaisiin 1806, ja koko rakennelma peitettiin mustalla kankaalla Wellingtonin hautajaisissa 1852.

Temple Baria ehdotettiin purettavaksi ensimmäistä kertaa jo 1766. Portti sai kuitenkin lopullisen purkutuomion vasta 1860-luvulla, kun sen rakenteisiin oli ilmestynyt murtumia ja Strandin varrelle päätettiin rakentaa Royal Courts of Justice. Portti purettiin tammikuussa 1878: sen kivet irrotettiin yksi kerrallaan, numeroitiin ja vietiin säilytykseen varastoalueelle Farringdonissa.

Sir Henry Bruce Meux osti portin kivet yli 10 000 punnalla 1887 ja kuljetti ne kartanonsa maille Theobalds Parkiin Hertfordshiressä. Portin siirto oli osa suurempaa rakennushanketta, jonka myötä baronetti laajensi kartanoaan jaa sitä ympäröivää puistoaluetta. Siirron yhteydessä porttirakennusta muutettiin lisäämällä sen kaakkoiskulmaan asuintilat ja länsireunalle tukipilari sekä rakentamalla portaikko yläkerran huoneeseen. Lady Meuxin kerrotaan emännöineen siellä illalliskutsuja, joihin osallistuivat muun muassa Edvard VII ja Winston Churchill.

Temple Barin kunto heikkeni nopeasti ja sen tulevaisuudesta käytiin julkista keskustelua. Portin siirtämistä takaisin Lontooseen ehdotettiin ensimmäistä kertaa 1950-luvun alussa. Edistääkseen tätä pyrkimystä Lontoon Cityn pormestari Hugh Wontner perusti Temple Bar Trustin 1976, ja säätiö hankki portin omistukseensa 1984. Vuonna 1999 hyväksyttiin kaavamuutos Temple Barin pystyttämiseksi Paternost Squarelle lähelle St. Paulin katedraalia ja portti siirrettiin nykyiselle paikalleen 2004.

Kuninkaallista vaakunaa esittävä kartussi ja kierukkakoristeinen lakikivi.

Arkkitehtuuri

Temple Bar on portlandkivellä verhottu kolmikaariportti, jonka keskimmäinen holvi oli tarkoitettu vaunuille ja pienemmät sivuaukot jalankulkijoille. Keskimmäisessä holvissa on pitkänomaiset holvikivet ja kierukkakoristeinen lakikivi, sivuholvien lakikiveä ei ole koristeltu. Kun rakennus siirrettiin Theobalds Parkiin 1800-luvulla, holvien portinpuoliskot vaihdettiin uusiin.

Portin molemmilla puolilla on kaksi riviä pilastereita, jotka kohoavat rakennuksen pinnasta vain vähän. Alemmat pilasterit on muurattu karkeista kivistä toskanalaiseen tyyliin ilman entablementtiä. Ylemmät pilasterit edustavat korinttilaista tyyliä ja niiden yläpuolella on fascioihin jaettu arkkitraavi, koristelematon friisi, hammaslista ja astragaalimainen korniisi. Alemmassa pilasterikerroksessa on selvästi vähemmän koristeita kuin ylemmässä.

Ylempien pilastereiden väliin jää kolme aukkoa, joista keskimmäisessä on kaareva ikkuna ja sen alapuolella kartussi. Kartussiin on kuvattu portin pohjoispuolella Pyhän Yrjön risti ja eteläpuolella kuninkaallinen vaakuna ja Sukkanauharitarikunnan tunnuslause: Honi soit qui mal y pense (häpeä sille, joka tästä pahaa ajattelee). Ikkunan molemmilla puolilla on syvennykset, joissa on John Bushnellin tekemät veistokset. Portin pohjoispuolella veistokset esittävät Jaakko I:tä ja Anna Tanskalaista ja portin eteläpuolella Kaarle I:tä ja Kaarle II:ta.

Ylemmän pilasterikerroksen yläpuolella on koruton kivilaatta, jonka ympärille on kaiverrettu köynnöksiä ja kaksi runsaudensarvea. Sivuaukkojen katolla on kaarevat voluutat, jotka tuovat mieleen barokkikirkkojen julkisivut. Voluuttojen vieressä on veistoksia, jotka esittävät erilaisia olentoja, portin pohjoispuolella kahta aarnikotkaa ja eteläpuolella leijonaa ja yksisarvista. Veistokset on tehnyt kuvanveistäjä Tim Crawley ja ne lisättiin porttiin 2004.

Vaikka Temple Bar näyttää olevan rakennettu kiinni viereisiin Juxon Houseen ja Paternoster Lodgeen, se on itse asiassa yhdistetty niihin vain kahdella teräspalkilla ja seisoo lähes kokonaan omien perustuksiensa varassa. Paternoster Lodgen yhdistää porttirakennuksen yläkerrokseen moderni kulkusilta, joka jää itäisen sivuaukon yläpuolisten kivirakenteiden kätköön. Yläkerran tilat on uusittu seiniä ja ikkunoita lukuun ottamatta lähes kokonaan.

Lohikäärme Temple Bar Memorialin huipulla.

Suojelu

Temple Bar on suojeltu Grade I -luokan kohteena seuraavin perustein:

• ainutlaatuinen 1600-luvun julkinen rakennus, jonka suunnitteluun on osallistunut arkkitehti Christopher Wren;
• historiallisesti tärkeä portti Lontoon Cityn ja City of Westminsterin rajalla; seremoniallisten juhlamenojen ja julkisten rangaistusten tapahtumapaikka vuosina 1672–1878;
• arkkitehtonisesti huomattava monumentti, joka edustaa varhaista barokkia ja on koristeltu kuvanveistäjä John Bushnellin veistoksilla;
• Lontoon Cityn kahdeksasta portista ainoa ehjänä säilynyt;
• portin siirto Hertfordshireen ja takaisin Lontooseen lisää sen historiallista arvoa;
• portti muodostaa läheisen St. Paulin katedraalin kanssa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusryhmän.

Temple Bar Memorial

Temple Barin alkuperäisellä paikalla paljastettiin vuonna 1880 Temple Bar Memorial, jonka suunnitteli Lontoon Cityn kaupunginarkkitehti Horace Jones. Muistomerkkiin kuuluu graniitista veistetty kivijalusta, jonka syvennyksissä on Joseph Edgar Boehmin tekemät veistokset kuningatar Viktoriasta ja prinssi Edvardista. Muistomerkin huipulla on Charles Bell Birchin valama pronssiveistos, joka esittää takajaloilleen kavahtanutta lohikäärmettä tai aarnikotkaa.