Toskanalainen pylväsjärjestelmä

antiikin roomalainen pylväsmalli

Toskanalainen pylväsjärjestelmä tai toskanalainen tyyli on etruskilaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa kehittynyt pylväsjärjestelmä, joka on yksinkertaistettu muunnelma doorilaisesta pylväsjärjestelmästä. Toskanalainen pylväs eroaa doorilaisesta siinä, että siinä on baasi eli jalusta sekä plintti. Se on myös doorilaista sirompi ja usein uurtamaton eli ilman kanneluureja. Tyylin nimitys on peräisin Vitruviukselta.[1][2][3]

Toskanalainen kapiteeli ja entablementtia.

Toskanalaista tyyliä käytettiin usein renessanssiaikana, kuten Donato Bramanten Tempiettossa. Myös Andrea Palladio suosi toskanalaista tyyliä arkkitehtuurissaan.

Toskanalaisen ja doorilaisen kapiteelin vertailu.

Lähteet muokkaa

  1. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Toskanalainen pylväs”, Antiikin käsikirja, s. 591. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. Order Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.6.2019.
  3. Palmes, J. C. (toim.): Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture" (sivu 267), 18. painos. Athlone Press, 1975. ISBN 0-485-55001-6.

Aiheesta muualla muokkaa