Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue
Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.226) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueella sijaitsevan Päijänteen alueen (14.22) kolmannen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki Tammijoki laskee Päijänteen Tammiselkään.[4][1][5]
| Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue (3. jakovaihe: 14.227) |
|
|---|---|
.jpg) Näkymä Tammijärven yli. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Suur-Päijänteen alue (14.2) |
| 2. jakovaihe | Päijänteen alue (14.22) |
| Laskujoki | Tammijoki |
| Vesistöreitti | ←Tammijärvi–Hauha ←Varmajoki ←Varmalampi |
| Laskupaikka | Päijänne |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 76,33 km² [1] |
| Järvisyys | 10,87 % [1] |
| Alueen pituus | 17 km [2] |
| Alueen leveys | 10 km [2] |
| Pääuoma | noin 13 km [2] |
| Keskivirtaama | 0,6 m³/s [3] |
 Tammijoki laskee Päijänteen Tammiselkään. |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yleistä muokkaa
Vesistön sijainti muokkaa
Tammijärven–Hauhajärven valuma-alueen pinta-ala on 76,33 neliökilometriä (myös 75 km² [6]) ja sen järvisyys on 10,87 %. Valuma-alue on pohjois-etelä -suunnassa 17 kilometriä pitkä ja itä-länsi -suunnassa 10 kilometriä leveä. Suuri osa siitä sijaitsee Luhangalla, mutta pohjoisosia kuuluu myös Jyväskylän Korpilahdelle ja Joutsaan. Valuma-alue kuuluu Suur-Päijänteen alueen (14.2) itäosaan, jolloin sillä on idässä yhteinen vedenjakaja Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) kanssa. Pohjoisessa se jää Ristiselän alueen (14.23) Rutajoen valuma-alueen (14.236) ja Tyystijoen valuma-alueen (14.239) eteläpuolelle. Lännessä se sijaitsee Päijänteen alueen (14.22) lähialue (14.221).[4][2]
Pääoman kulun ja pituuden määritys muokkaa
Tammijärven ja Hauhajärven keskusjärven valuma-alue on pinta-alaltaan pieni. Siksi siihen laskee muutamia lyhyitä tulouomia. Tammijoki itsessään on lyhyt, mutta sen kautta purkautuu koko valuma-alueen vedet. Valuma-alueen vesireitin suurin tulouoma voidaan valita valuma-alueen pääuoman yläjuoksun osuudeksi. Vesistöviranomaiset ovat huomioineet uomaluettelossa vain kolme tulouomaa, joilla on merkitystä vesistötalouden kannalta. Se ovat Rajaoja, Varmajoki ja Kurkioja. Niiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavassa järjestyksessä noin 9,4 %, 12,1 % ja 10,4 %. Sen perusteella pääuoman latvavesiin kuuluu Varmajoki.[6][4]
Pääuomaan kuuluvat vesistöt ovat alajuoksulta lukien: Tammijoki, Myllyjärvi (3 ha), Keskijärvi (12 ha), Tammijärvi–Hauha (728 ha), Varmajoki ja Varmalampi (5 ha). Latvavesien viimeisiä pääuoman ojia ei tässä käsitellä. Pääuoman pituus voidaan määrittää laskemalla vesistöviranomaisten uomatietokannasta yhteen eri osuuksien pituuksia. Tammijoen pituus mukaan lukien sen uomaan kuuluvat järvet on 3,2 kilometriä, järvenselän matka Varmajoelle on 4,4 kilometriä ja Varmajoen pituus Varmalampi mukaan lukien on 3,5 kilometriä. Latvoilla on arviolta vielä pari kilometriä metsäojia. Pääuoman pituudeksi tulee silloin 11–13 kilometriä.[5][2]
Vesistöalueen maankäyttö muokkaa
Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 80,1 %, maatalousalueita 6,4 %, kosteikkoja ja soita on 0,0 % ja rakennettuja alueita on 2,1 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 10,9 %.[6]
Järviä ja jokia muokkaa
Lyhyt Tammijoki virtaa kahden järven läpi, nimittäin ensin Keskijärven ja sitten Myllyjärven. Valuma-alueen keskusjärvi on Tammijärvi–Hauha, joka muodostuu kahdesta salmen yhdistävästä järvialtaasta. Tammijärven etelärantaan laskevat rinnakkain virtaavat Peltolanoja ja Rajaoja, jotka tuovat vettä valuma-alueen eteläisimmistä osista. Siellä sijaitsevat Rajaojan latvajärvinä Ahvenlampi (8 ha), Taikinajärvi (3 ha) ja Tahkolampi (1 ha). Tammijärven Kärmelahteen laskee Kärjärven (4 ha) laskuoja. Tammijärven Taipaleenlahteen laskee luoteesta tuleva oja, jonka valuma-alueella sijaitsevat pienet järvet Lettulampi (1 ha), Kailasjärvi (2 ha) ja Kumuslampi (1 ha). Hauha on Tammijärveä suurempi järvenosa. Sen länsirantaan laskee kuitenkin vain Haapalampi (1 ha) ja Pennijärvi (12 ha) yhteistä laskuojaa myöten. Järvenosan luoteispäähän tulee Housuoja. Sen alajuoksulla sijaitsevat Herajärvi (5 ha) ja Heralampi. Housuojassa sijaitsevat Iso Housujärvi (3 ha) ja Pieni Housuoja, sekä Pieni Kalliojärvi ja Iso Kalliojärvi (2 ha). Muut latvajärvet ovat ilman laskuojia Vääräjärvi (1 ha) ja Valkealampi (2 ha). Housuojan sivu-uoma alkaa Luotojärvestä (4 ha). Varmajoki laskee Hauhan itärantaan. Sen latvavesistöjä ovat Varmalampi, Tuomenlampi (3 ha) ja Hollanlampi. Kurkioja laskee Hauhan koillisrantaan ja sen valuma-alueella ovat Kurkijärvi (7 ha), Kurkilampi, Pieni Peuralampi ja Peuralampi. Kurkiojan sivuoja alkaa Likolammesta. Hauhan rannasta kohoavan korkean Hauhanmäen takana sijaitsee Hauhanlampi (4 ha), joka laskee lähelle Kurkiojaa.[4][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ Koski-inventointi, s. 64 (Myllyjärvi). raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.4.2023).
- ↑ a b c d Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue (14.227) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ a b c Tammijoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ a b c Tammijärven–Hauhajärven valuma-alueen pinta-alamääritys ja maaperän käyttötilasto, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 30.3.2023