Talo

yleisesti ottaen rakennus, rakennelma, koti tai suoja, jonka tarkoitus on olla ihmiselle paikka asumista varten.
Tämä artikkeli käsittelee rakennustyyppiä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Talo on yleiskielessä rakennus, joka on tarkoitettu asuin-, toimisto-, liike- tai muuhun vastaavaan käyttöön.[1] Tässä artikkelissa taloa käsitellään ensisijaisesti asumiseen tarkoitettuna rakennuksena eli asuintalona tai asuinrakennuksena. Talossa oleva asunto voi koostua yhdestä tai useammasta huoneesta.[2][3]

Yksinkertainen saksalainen asuintalo 1700-luvun alkupuolelta
Asuinkerrostalo Dhakassa
Lamellikerrostaloja Malmössä
Rivitaloja Baltimoressa

Talot voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin. Pientalot ovat asuintaloja, joissa eri asuntoihin kuuluvia tiloja ei ole päällekkäin. Pientalot voidaan luokitella edelleen erillispientaloihin eli omakotitaloihin ja kytkettyihin pientaloihin, joita ovat paritalot, rivitalot ja ketjutalot. Kerrostalot ovat sitä vastoin taloja, joissa asuntoja on rakennettu päällekkäin useaan kerrokseen. Kerrostalot voidaan luokitella pienkerrostaloihin, joissa ylimmän asunnon sisäänkäynti on korkeintaan toisessa maanpäällisessä kerroksessa, ja korkeisiin kerrostaloihin.[4]

Talojen rakennusaineina on historiallisesti käytetty etenkin puuta, tiiltä ja kiveä. Alkeellisia asumuksia olivat nelikulmaiset tai pyöreät majat. Tärkeä keksintö talojen historiassa oli pystysuora seinä, joka kehittyi majan sisäpuolella kulkevasta, asunnon tiiviiksi tehneestä suojuksesta. Seinien varaan rakennettiin katto.[5]

Talotyyppejä muokkaa

Asuintalot voidaan jaotella pientaloihin ja kerrostaloihin. Pientaloissa eri asuntoihin kuuluvat tilat eivät sijaitse päällekkäin. Kerrostaloissa huoneistoja on sitä vastoin päällekkäin useammassa kerroksessa.[5] Tilastokeskus luokittelee asuintalot lisäksi käytön mukaan asuinrakennuksiin ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin, jotka ovat pääasiassa yksityiskäytössä olevia kesämökkejä ja muita vapaa-ajan asuntoja.[6]

Pientalossa jokaiseen asuntoon kuuluu yleensä oma piha. Pientalot voidaan luokitella edelleen erillispientaloihin ja kytkettyihin pientaloihin. Erillispientalossa (omakotitalo, erillistalo) eri huoneistoihin kuuluvia tiloja ei ole rakennettu kiinni toisiinsa. Kytketyissä pientaloissa huoneistot on sen sijaan rakennettu suoraan toisiinsa kiinni tai niitä yhdistää toisiinsa jonkinlainen rakenne, kuten esimerkiksi autosuoja. Kytketyt pientalot, joissa on vain kaksi huoneistoa, ovat paritaloja. Useamman huoneiston kytketyt pientalot ovat joko rivitaloja, joissa huoneistot ovat kiinni toisissaan, tai ketjutaloja, joissa huoneistot on yhdistetty toisiinsa jonkinlaisella rakenteella.[5] Tilastokeskus luokittelee paritalot erillisiin pientaloihin.[6]

Kerrostaloja voidaan luokitella eri tyyppeihin esimerkiksi korkeuden tai typologian mukaan. Pienkerrostaloja ovat matalat kerrostalot, joissa ylimmän huoneiston sisäänkäynti sijaitsee korkeintaan toisessa kokonaan maanpäällisessä kerroksessa. Muut kerrostalot ovat korkeita kerrostaloja. Korkeaa, tornimaista kerrostaloa voidaan kutsua tornitaloksi,[7] erittäin korkeaa kerrostaloa myös pilvenpiirtäjäksi.[8] Lisäksi kerrostalot voidaan jakaa viiteen perustyyppiin:

  • Lamellitalo koostuu yhdestä tai useammasta lamellista, jossa yhden lamellin huoneistoja palvelee oma porrashuone. Palveltavien huoneistojen määrän mukaan lamellitalot voidaan luokitella jakoisuuden mukaan yksi-, kaksi-, kolmi- tai nelijakoisiksi ja niin edelleen.[9]
  • Sivukäytävätalossa ja luhtitalossa asuinhuoneistoja palveleva porraskäytävä sijaitsee rakennuksen sivulla. Sivukäytävätalossa porrashuone on lämmintä tilaa, luhtitalossa kylmää tilaa.[9]
  • Pistetalossa porrashuone on rakennuksen keskellä niin, että asuinhuoneistot on ryhmitelty sen ympärille. Pienkerrostalot ja tornitalot ovat tyypillisesti pistetaloja.[9]
  • Keskikäytävätalossa asuinhuoneistoja palveleva pitkänomainen porraskäytävä sijaitsee rakennuksen keskellä.[9]
  • Terassitalossa rakennuksen kattomuoto on terassoituva. Useimmiten terassitalot on sovitettu rinteeseen.[9]

Kaavoituksessa käytetään tarkkoja termejä, kuten esimerkiksi asuinpientalojen korttelialue tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Samaten kerrosluvusta käytetään erityisiä merkintöjä, esimerkiksi I, I½, ½II, VIII.

Taloista käytetään usein myös valmistusaineen mukaisia nimityksiä: betonitalo, hirsitalo, kivitalo, savitalo ja tiilitalo. Nimitys voi perustua myös rakennustapaan: elementtitalo, harkkotalo.

Talotyyppien historiaa muokkaa

Antiikin roomassa halutuin rakennusyyppi oli sisäpihaa ympäröivä yksikerroksinen talo. Sama rakennusmalli levisi Välimerelle, Espanjalaisten mukana Latinalaiseen Amerikkaan, ja sitä tavattiin myös Kiinassa ennen kommunistiaikaa. Maaseudulla ja varhaisissa kaupungeissa talossa tehtiin töitä ja asuttiin, ja samassa talossa asui ydinperheen lisäksi laajemmin sukulaisia ja palveluskuntaa. Alankomaissa 1600-luvulla kehitys johti kodin ja työpaikan eriytymiseen, ja vähitellen ydinperheen kaupunkitaloihin, ja nämä reunustivat vieri vieressä kaupunkien katuja. Sama rakennustyyli levisi myös Britanniaan.[10]

Talon osat muokkaa

Perustus on talon maata vasten tuleva osa. Perustuksia on olemassa monenlaisia, oikea laji valitaan lähinnä maapohjan kantavuuden ja routivuuden perusteella.[11]

Seinä on tilaa jakava ja usein myös kantavana rakenteena toimiva pystysuora rakenneosa. Myös avattavia väliseiniä on olemassa. Väliseiniä voidaan sekä rakentaa lisää tai purkaa yleensä melko vapaasti.[12] Kantavan seinän purkamiseen tarvitaan lupa.[13] Rakennetta pitää yleensä jäykistää ainakin kattopalkilla, joskus myös pilareilla.[14]

Katto suojaa tilaa päältä päin. Rakennustekniikassa katto jaotellaan eri osiin: vesikate, vesikattorakenteet, yläpohja, sisäkattorakenteet ja sisäkattopinnat.

Talon rakentaminen muokkaa

Talonrakennus alkaa suunnittelusta ja lupien hakemisesta. Sen jälkeen rakennuspaikka raivataanselvennä ja sinne vedetään tarvittava infrastruktuuri kuten sähköt ja vesi. Talo voidaan rakentaa perinteisellä tavalla itse eli "pitkästä tavarasta" tai talopakettina.[15]

Talon historiaa Suomessa muokkaa

 
Savupirtti ja aitta Lappeenrannan Tyysterniemessä. Aarne Pietisen valokuva vuodelta 1939.

Erotuksena muunlaisista asumuksista kuten kodasta tai majasta, talo on tarkoittanut suoraseinäistä jykevämpää rakennusta, jonka seinät ovat yleensä hirsiset. Talo on saanut nimensä talaasta, eräisiin muinaisiin taloihin kuuluneesta pylväiden päässä olevasta lavasta, jolla on esimerkiksi kuivattu heinää.lähde?

Vanhimmat rakennukset olivat ilmeisesti kotia. Kuitenkin jo kivikaudella Suomessa on tehty myös isokokoisia rakennuksia hirsisalvostekniikan avulla. Seinät oli osittain tuettu maa-aineksella, tai osittain kaivettu maan sisään. Talot olivat jopa kymmeniä metrejä pitkiä, rivitalomaisia usean perheen tai yhden sukuklaanin asumuksia. Hirsisalvostekniikan perinne on väliin ilmeisesti kuitenkin katkennut, jonka vuoksi siirryttiin käyttämään kotaa, ja myös uutta tulokasta majaa. Uudelleen hirsitalot tulivat käyttöön metallikausillaselvennä. Talon uuden tulemisen jälkeen majaa on käytetty enää tilapäisasumuksena, ja kotaa puolestaan keittopaikkana, jossa on tehty ruokaa erityisesti kesällä.

Talot olivat pitkään maalattiaisia. Seinät ovat voineet olla esim. hirttä, lautaa, turvetta tai savea. Vanhimmissa taloissa on ollut joko nuotiopaikka keskellä lattiaa, tai ruoka on valmistettu erillisessä keittokodassa. Uunit ja savupiiput yleistyivät vasta keskiajalla.

Talo-sanan käyttö on jossain vaiheessa laajentunut tarkoittamaan kokonaista maatilaa kaikkine rakennuksineen, tai talonomistajan omistamaa kaikkea maa-alaa. Termi talollinen kuvastaa maatilan omistusta, ei asumuksen tyyppiä. Torpparin taloa kutsutaan torpaksi, sillä termi kertoo henkilön asuvan vuokramaalla. Mäkitupalaisen talo on mäkitupa, vaikkei se välttämättä mitenkään eronnut vaatimattoman talollisen asumuksesta, talosta.

Muita merkityksiä muokkaa

Asuinrakennus-merkityksen ohella talo-sanaa käytetään useassa muussa merkityksessä:

1) Yleensä rakennusta tarkoittava talo-sana on usein yhdyssanan osana:

2) Taloksi kutsutaan maatilaa rakennuksineen ja asuinrakennusta talousrakennuksineen; puhutaan esimerkiksi talonväestä.

3) Sanonnoissa ”pitää talon puolta” ja ”opettaa talon tavoille” talo tarkoittaa rakennuksessa tai työpaikassa toimivaa yhteisöä tai yritystä.

4) Taloksi kutsutaan myös talon muotoisia esineitä

Lähteet muokkaa

  1. talo. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeinen sanasto, s. 8. KH X9-00623 RT 10-11251 LVI 00-10601. RAKLI ry ja Rakennustietosäätiö RTS sr, 2017. Teoksen verkkoversio.
  3. asunto. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  4. Asuntorakentamissanasto, s. 2–3. RT SA-40095. Rakennustietosäätiö, 1995. Teoksen verkkoversio.
  5. a b c Honkala, Liisa (toim.): Arkkitehtuurin sanakirja, s. 26–27. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
  6. a b Käsitteet: Asuinrakennus Tilastokeskus. Viitattu 11.10.2020.
  7. tornitalo. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  8. pilvenpiirtäjä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  9. a b c d e Huttunen, Hannu ym.: Essentials of Housing Design 2011. Aalto-Yliopisto, Arkkitehtuurin laitos. Viitattu 11.10.2020.
  10. Witold Rybczynski: Why Do We Live in Houses, Anyway? Slate. 2007. Viitattu 16.7.2017.
  11. Perustustavan valinta ja perustusratkaisuja Rakentaja. Viitattu 16.7.2017.
  12. Väliseinätyöt rytmirakennus.fi. Arkistoitu 3.11.2012. Viitattu 16.7.2017.
  13. Manner, Maria: Asunnon pohjaratkaisu uusiksi - miten? Ilta Sanomat. Viitattu 18.8.2020.
  14. Näin purat kantavan väliseinän Tee Itse. Viitattu 18.8.2020.
  15. Talon rakentaminen; mitä ottaa huomioon ja kuinka säästää rahaa urakkamaailma.fi. Viitattu 18.8.2020.

Aiheesta muualla muokkaa