Typologia

Typologia tarkoittaa luokittelujärjestelmää, jonka mukaisesti jonkin tieteenalan ilmiöitä lajitellaan niiden ominaisuuksien perusteella tyypeiksi.

Eri tieteenalojen typologioita

Esimerkiksi seuraavilla tieteenaloilla on käytössä omia typologioitaan:

• Antropologiassa on käytetty typologioita, joilla ihmiset luokitellaan rotuihin esimerkiksi ihonvärin, hiusten muodon tai ruumiinrakenteen perusteella. Sosiaaliantropologiassa on myös toisinaan pyritty luomaan yhteiskuntatypologioita sosiaalisten instituutioiden perusteella.
• Arkeologiassa esineitä voidaan luokitella eri tyypeiksi esimerkiksi niiden valmistustavan, muodon tai koristelun perusteella. Typologiaa voidaan arkeologiassa käyttää myös arkeologisoituneen jäännöksen, ekofaktin tai artefaktin absoluuttisen tai suhteellisen iän selvittämiseksi.
• Lingvistiikassa kieliä voidaan luokitella eri tyypeiksi niiden ominaisuuksien perusteella riippumatta kielen alkuperästä. Katso lingvistinen typologia ja morfologinen typologia.
• Psykologiassa Carl Gustav Jung kehitti arkkityyppeihin perustuvan typologian. Myers-Briggsin testillä puolestaan voidaan luokitella ihmisiä persoonallisuustyyppeihin.
• Max Weberin sosiologisessa typologiassa ideaalityypin tarkoitus on tuoda ilmiöjoukon keskeiset piirteet esille huolimatta kohteiden välisistä mahdollisista pienemmistä eroista.
• Kristillisessä teologiassa typologia tarkoittaa oppia, jonka mukaan Vanhan testamentin henkilöt ja tapahtumat enteilevät Jeesuksen elämää ja sovitustyötä. Esimerkiksi jokainen juutalainen pääsiäislammas oli esikuva Jeesuksen uhrikuolemasta ristillä.
• Asemakaavan kehittämisessä voidaan typologiaa käyttää apuna tehtäessä ratkaisuja alueiden tavoitteellisesta mittakaavasta, suunnittelun apuvälineenä taajamaosayleiskaavan ja tulevien asemakaavojen tai asemakaavamuutosten laadinnassa.

Aiheesta muualla

• Hämeen-Anttila, Jaakko Uskonnon kehittyminen historiallisena aikana Lähi-idässä