Aarne Pietinen
Kaarlo Urho Aarne Pietinen (16. kesäkuuta 1884 Säkkijärvi – 31. maaliskuuta 1946 Helsinki[1]) oli suomalainen valokuvaaja, joka oli tunnettu erityisesti mainos- ja teollisuuskuvaajana.[2][3]
Aarne Pietisen vanhemmat olivat tehtailija Matti Pietinen ja Ida Maria Virtanen. Pietisen isä Matti Pietinen perusti useita yrityksiä ja rakennutti niin sanotun Pietisen palatsin Viipuriin. Aarne Pietinen pääsi ylioppilaaksi 1903 Viipurin reaalilyseosta ja opiskeli sitten jonkin aikaa Helsingin yliopistossa ja Polyteknillisessä opistossa.[2] Hän oli vuonna 1906 muutamia kuukausia Helsingin Sanomien talouspäällikkön apulaisena ja siirtyi sitten isänsä Matti Pietisen puunjalostustehtaan prokuristiksi. Pietinen työskenteli 1908–1910 konttoripäällikkönä isänsä perustamassa Karjala-lehden Karjalan Kirjapaino Oy:n kirjapainossa ja toimitti pilalehti Ampiaista yhdessä taiteilija Aarno Karimon kanssa. Hän palveli tämän jälkeen vielä jonkin aikaa Matti Pietisen liikkeessä. Pietinen muutti vuonna 1920 Helsinkiin, jossa hän työskenteli aluksi Gutenbergin kirjapainon myyntipäällikkönä ja sitten paperitukkuri Dahlbergin konttoripäällikkönä. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen mainontaoppaan Ajanmukainen ilmoittaminen.[4][3]
Pietisellä oli vuoteen 1929 saakka huonekalu- ja patjatehdas Helsingin Sörnäisissä. Kun tehdas meni konkurssiin valokuvausta harrastanut Pietinen ryhtyi ammattimaiseksi valokuvaajaksi vuoden 1930 tienoilla ja hän kuvasi aluksi lehtikuvia Uudelle Suomelle. Pietisellä oli yhdessä valokuvaaja Akseli Neittamon kanssa yhteisyritys Neittamo–Pietinen Valokuva Oy vuosina 1929–1931. Vuonna 1931 hän perusti oman valokuvaamon Aarne Pietinen Oy:n nimellä Helsingin Kasarmikadulle. Valokuvaamo erikoistui mainos-, matkailu- ja teollisuuskuvaamiseen.[3][1] Vuodesta 1933 hän otti Suomen ulkoasiainministeriön virallisena kuvaajana matkailun edistämiseen tarkoitettuja kuvia.[4] Pietisen kuvia oli muun muassa Iivari Leiviskän ja Paavo Ingervon toimittamassa teoksessa Suomi kuvina (WSOY 1939), josta on otettu useita painoksia myös kansainvälisille markkinoille.
Pietinen kirjoitti lehtiin käyttäen nimimerkkejä Aape ja Linssi. Hän oli mukana suojeluskuntatoiminnassa Viipurissa ja Helsingissä.[3]
Aarne Pietisen pojat Otso ja Matti Pietinen olivat myös tunnettuja valokuvaajia, joita yhdessä kutsuttiin Pietisen klaaniksi.[1] Pietisen valokuvaamo säilyi perheen omistuksessa vuoteen 1976, jolloin se myytiin.[4] Valokuvaamo toimi nimellä Valokuvatalo Otso Pietinen & Co 1970-luvulla.[5] Valokuvaamo panosti merkittävästi värikuviin 1950-luvulla.[6]
Kirjallisuutta
muokkaa- Peilissä Pietiset: Valokuvaajasuvun kuvia kansakunnan murroksesta; kirj. Markku Pietinen, Leena Saraste, Jukka Kukkonen; kuvien toim. Hannu Häkkinen ja Jukka Kukkonen. Museoviraston julkaisuja 9. Museovirasto, Helsinki 2017 ISBN 978-951-616-282-2
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Aarne Pietinen (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen valokuvataiteen museo: Kuka kuvasi -tietokanta. Viitattu 28.8.2016.
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1903, matrikkelinumero 28512
- ↑ a b c d Päivästä päivään. 50 v. täyttää..., Helsingin Sanomat, 16.06.1934, nro 159, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.06.2024
- ↑ a b c Risto Lindstedt: Ulkokuvaajan pitkä keikka Suomen kuvalehti 21.5.2017. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Eemeli Hakoköngäs: Pietisen kokoelma - valokuvavuoren louhintaa valokuvataiteenmuseo.fi. 12.11.2014. Viitattu 1.11.2023.
- ↑ Eemeli Hakoköngäs: Värillisen mainosvalokuvan historiaa valokuvataiteenmuseo.fi. 2014. Viitattu 1.11.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuuluisuuksien metsästäjät. Yleisön kuvanälän tyydyttäjät - lehtikuvaajat. Reportterimme haastattelee kolmea tunnettua sanomalehtivalokuvaajaa, Seura, 19.10.1938, nro 42, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot