Leena Saraste
Leena Saraste (ent. Salokangas, s. 3. elokuuta 1942[1]) on suomalainen valokuvaaja ja filosofian tohtori. Hän on työskennellyt valokuvaajana, alan opettajana, tutkijana ja taiteilijana.[1][2] Sarasteen teoksia on muun muassa Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa.
Elämä
muokkaaSaraste opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen (nyk. Aalto-yliopisto) kamerataiteen laitoksella, josta hän valmistui 1965. Sen jälkeen hän opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi 2004. Hänen väitöskirjansa otsikko oli: "Valo, muoto vai elämä, Kameraseurat kohti modernia 1950-luvulla". Saraste on julkaissut 1980 valokuvauksen perusteoksen Valokuva, pakenevan todellisuuden kuvajainen, jota on käytetty oppikirjana. Teoksesta on ilmestynyt kaksi täysin uudistettua laitosta nimillä Valokuva tradition ja toden välissä (1996) ja Valokuva, muisto – viesti – taide (2010).[1]
Saraste matkusteli 1980-luvulla Syyriassa, Palestiinassa ja Libanonissa dokumentoiden erityisesti palestiinalaisten pakolaisten arkea Beirutin leireillä. Hän julkaisi matkoistaan kuvajournalistisen kirjan Rakkaani, Palestiina (1983).[3][4]
Kirjallinen tuotanto
muokkaa- Valokuva, pakenevan todellisuuden kuvajainen, Kirjayhtymä, 1980
- Rakkaani, Palestiina, Tutkijaliitto, 1983
- Valokuva tradition ja toden välissä, Musta taide, 1996 ISBN 952-9851-07-3
- Valo on kaikki, muoto on kaikki, ihminen on kaikki, Suomen valokuvataiteen museon säätiö 2001
- Valokuva, muisto – viesti – taide, Musta taide, 2010
Palkinnot ja tunnustukset
muokkaa- Valokuvataiteen valtionpalkinto vuosina 1981 ja 2004
- Naiskulttuuripalkinto, 1988
- Finnfoto-palkinto, 2005 [5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Anu Uimonen, Valokuvaajatar kirjailee, Helsingin Sanomat, 25.10.2010 sivu C 3
- ↑ Hippolyte, viitataan 14.11.2012
- ↑ Leena Saraste 2015. Valokuvataiteen museo. Viitattu 9.4.2020.
- ↑ Leena Saraste: Rakkaani, Palestiina. Tutkijaliitto, 1983. ISBN 9519297359
- ↑ Kuka kukin on 2015, s.819-820. Otava, Helsinki.