Taihō
Taihō (jap. 大鳳) oli keisarillisen Japanin laivaston vuonna 1944 palvelukseenotettu lentotukialus. Alus jäi oman lentotukialusluokkansa ainoaksi edustajaksi, jossa piti olla kaikkiaan viisi alusta.[1]
Taihō | |
---|---|
![]() Taihō vuonna 1944. |
|
![]() |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Kawasaki, Kōbe |
Kölinlasku | 10. heinäkuuta 1941 |
Laskettu vesille | 7. huhtikuuta 1943 |
Palveluskäyttöön | 7. maaliskuuta 1944 |
Poistui palveluskäytöstä | upotettu 19. kesäkuuta 1944 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
30 250 t (standardi) 37 870 t (kuormattu) |
Pituus | 260,6 m |
Leveys | 27,4 m |
Syväys | 9,6 m |
Nopeus | 33 solmua |
Miehistöä | 1 751 |
Aseistus | |
Aseistus |
12 × 10 cm/65 type 98 -ilmatorjuntatykkiä 51 × 25 mm type 96 -ilmatorjuntatykkiä kolmiputkisina asennuksina 65 × lentokonetta |
ValmistusMuokkaa
Sen köli laskettiin 10. heinäkuuta 1941 ja alus laskettiin vesille 7. huhtikuuta 1943. Alus valmistui 7. maaliskuuta 1944.
Muista keisarillisen Japanin laivaston lentotukialuksista poiketen alus oli varustettu 75 millimetrin panssarikannella. Kaikissa muissa japanilaisissa tukialuksissa lentokansi oli painosyistä puinen. Kansi oli tarkoitettu kestämään 454 kilogramman pommin (1 000 paunan) suora osuma. Muu laivan panssarointi painoi kaikkiaan 8 940 tonnia.
Miehistöä Taihōlla palveli 1 751 henkeä. Huippunopeus oli 33,3 solmua. Toimintamatka oli 8 000 meripeninkulmaa 18 solmun nopeudella. Ulkomitat olivat: 260,60 metriä (pituus), 30 metriä (leveys) ja 9,6 metriä (syväys). Laivan uppouma oli 37 866 tonnia. Aluksen aseistuksena oli 12 kappaletta 100 millimetrin ja 71 kappaletta 25 millimetrin ilmatorjuntatykkejä. Lentokonetilat olivat 150 metriä pitkät ja ne sijaitsivat kahdessa kerroksessa.[1]
21 hävittäjälentokoneen (Mitsubishi A6M Reisen, versio A6M5) ohella aluksella oli myös syöksypommittajia (Yokosuka D4Y ”Judy”) sekä torpedopommittajia (Nakajima B6N Tenzan ”Jill”). Aichi D3A ”Val” -syöksypommittajia oli kolme kappaletta. Yhteensä konevahvuus oli 65 lentokonetta.
PalvelusMuokkaa
Taihō upotettiin Filippiinienmeren taistelussa 19.-20. kesäkuuta 1944. Alus sai ainakin kaksi osumaa ennen uppoamistaan. Sen upotti Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Albacore (komentajakapteeni Blanchard). Eräs japanilainen lentäjä oli havainnut lähestyvän torpedon yrittäen syöksyä sen päälle, muttei onnistunut estämään osumaa. Taihō upposi kaasuuntuneen polttoaineen räjähtäessä sen rungon sisällä.[2]
LähteetMuokkaa
- Humble, Richard: Toisen Maailmansodan lentokoneet. Porvoo: WSOY, 1976 (suom. Helge Seppälä). Alkuteos: Lontoo: Salamander Books, 1975. ISBN 951-0-07838-7
- Crawford, Steve: Taistelulaivat ja lentotukialukset – 300 maailman mahtavinta sota-alusta. Karisto, 2010 (suom. Petri Kortesuo). Alkuteos: Amber Books, 1999. ISBN 978-951-23-5234-0
ViitteetMuokkaa
S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |