Shimushu-luokka
Shimushu-luokka (jap. 占守型海防艦, shimushu-gata kaibōkan) oli keisarillisen Japanin laivaston neljän saattajan muodostama alusluokka toisessa maailmansodassa.
Shimushu-luokka / 占守型海防艦 | |
---|---|
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
860 t (standardi) 1 004 t (koeajo) |
Pituus |
76,2 m (vesiraja) 77,72 m (kokonaispituus) |
Leveys | 9,1 m |
Syväys | 3,05 m |
Koneteho | 4 200 bhp |
Nopeus | 19,7 solmua |
Miehistöä | 150 |
Aseistus | |
Meritorjunta |
3 × 12 cm/45 type 3 -tykkiä 18 × syvyyspommia |
Ilmatorjunta | 4 × 25 mm type 96 -ilmatorjuntatykkiä |
Alukset
muokkaaLuokka oli keisarillisen Japanin laivaston ensimmäinen yksityisen kaupallisen telakan suunnittelema. Suunnittelusta vastasi Mitsubishi Heavy Industries'n sotalaivojen suunnittelusta vastannut yksikkö, joka oli perustettu hieman aiemmin tukemaan laivaston suunnittelutoimistoa. Alustyypin ensisijaisena tehtävänä oli meri- ja kalastuksenvalvonta Kuriileilla. Lisäksi niiden tuli soveltua miinanraivaukseen ja kolmantena tehtävänä oli saattueiden suojaaminen. Neljäntenä tehtävänä oli sukellusveneiden torjunta sekä ilmapuolustus.[1]
Suunnitelma E15 hyväksyttiin, vaikka se ei täyttänytkään vaatimuksia yksinkertaisuudesta ja helposta valmistuksesta. Suunnitellun aluksen pituus oli 78 ja leveys 9,1 metriä. Sen standardiuppouma oli 860 tonnia. Propulsiojärjestelmässä oli kaksi model 10 No. 22 -dieselmoottoria, jotka tuottivat 4 500 hevosvoimaa kahteen akseliin mahdollistaen 19,7 solmun huippunopeuden. Dieselmoottorit mahdollistivat 8 000 merimailin toimintasäteen 16 solmun nopeudella, joka kulutti 220 tonnia polttoainetta.[2]
Alusten pääaseina oli kolme 12 cm 45 pituuskaliiperin tyypin 3 -tykkiä vuodelta 1914. Tykkien korotuskulma oli G-asennuksena ainoastaan 33 astetta. Ne oli asennettu leveyssuunnassa keskellä alusta yksi komentosillan etupuolelle ja kaksi takakannelle, joista toinen kansirakenteen päälle. Ilmatorjunta-aseina oli neljä 25 millimetrin automaattitykkiä kahtena kaksiputkisena asennuksena komentosillan kummallekin puolen rakennetuilla hyllyillä. Harjoittelua varten oli asennettu harjoitustykki taaemman tykin tasalle samoin kuin tyypin 94 syvyyspomminheitin ja tyypin 3 latauskisko. Kolme syvyyspomminpudotinta puolikannelle ja kahdeksantoista tyypin 95 syvyyspommia.[3]
Aluksille oli suunniteltu vesikuuntelulaitteiden ja kaikuluotainten asennusta, mutta sitä ei toteutettu. Miinanraivauskalusto sijoitettiin keskimmäisen 12 senttimetrin tykin rinnalle. Savuhormin sivuilla oli kuuden metrin kutteri ja moottorivene kiinnitettyinä taavetteihin.[3]
Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | Valmis | Kohtalo |
---|---|---|---|---|---|
Shimushu | Mitsui Engineering & Shipbuilding, Tamano | 29. marraskuuta 1938 | 13. joulukuuta 1939 | 30. kesäkuuta 1940 | poistettu 5. lokakuuta 1945 Neuvostoliitolle 5. heinäkuuta 1947 nimellä Nachhodka |
Hachijō | Sasebon laivastoarsenaali | 3. elokuuta 1939 | 10. huhtikuuta 1940 | 31. maaliskuuta 1941 | poistettu 30. marraskuuta 1945 romutettu 5. huhtikuuta 1948 alkaen Inossa Maizurussa Japanissa |
Kunashiri | Nihon Kōkan, Tsurumi | 1. maaliskuuta 1939 | 6. toukokuuta 1940 | 3. lokakuuta 1940 | poistettu 5. lokakuuta 1945 haaksirikkoutunut 4. kesäkuuta 1946 romutettu 1947 Japanissa |
Ishigaki | Mitsui | 15. elokuuta 1939 | 14. syyskuuta 1940 | 15. helmikuuta 1941 | upotettu 31. toukokuuta 1944 |
Lähteet
muokkaa- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Lengerer, Hans: Japanese 'Kaibokan' Escorts Part 1. Warship, 1984, VIII. vsk, nro 2, s. 124-134. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-354-0 (englanniksi)
Viitteet
muokkaaShimushu - Hachijō - Kunashiri - Ishigaki |
Edeltäjä: EI – Seuraaja: Etorofu-luokka |
S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |